Ensi- ja turvakotien liitto kehittää luontolähtöistä vauvatyötä, koska ulkoilu parantaa vauvan unenlaatua, tukee perheiden arkirytmiä ja auttaa vanhempia jaksamaan.
Yksivuotias Lumine Weltzien poikkeaa luontopolulta isojen kuusten suuntaan ja kävelee ensimmäistä kertaa omin pikkujaloin sammalpeitteisessä metsässä Tampereen Härmälässä.
– Käymme paljon myös leikkipuistoissa. Ne ovat kivasti poissa kiireestä. Siellä Lumine tykkää keinua vauvakeinussa, kävellä ja ryömiä maassa, Luminen äiti Aidan Weltzien kertoo.
Talvella Weltzien kävi tyttärensä kanssa usein kävelyllä. Pikkuinen kulki mukana kantorepussa tai -liinassa tai sitten äiti työnsi häntä vaunuissa tai rattaissa.
– Nyt pääsemme vielä paremmin puistoilemaan, kun Lumine osaa jo kävellä.
Alkuvuodesta Weltzienit harjoittelivat ulkoilun avulla päiväkotirytmiä, koska tytön oli määrä aloittaa huhtikuussa päiväkodissa. Siellä päiväunet ajoittuvat kahdentoista ja kahden välille.
– Menimme aamulla kymmeneltä ulos ja olimme siellä tunnin. Ulkoilun jälkeen Lumine oli energinen ja jaksoi syödä ennen kuin sammui kahdeltatoista päiväunille.
Iltapäivällä äiti ja tytär lähtivät uudelleen ulos, ja Lumine nukkui toiset päiväunet ulkona.
– Lapsella on hyvä olla arvattavissa olevat rutiinit. Ne auttavat myös minua arvioimaan, milloin syömme, lähdemme puistoon ja menemme nukkumaan.
Mahdollisuus tutustua luontoon
Weltzienit ovat tuttu näky Tampereen ensi- ja turvakoti ry:n ylläpitämässä perhetupa Hillassa Härmälässä. Siellä työntekijät ottavat parhaillaan haltuun luontolähtöistä vauvatyötä.
– Haluamme tarjota perheille mahdollisuuden tutustua luontoon ja saada uusia kokemuksia ja uutta sisältöä arkeensa, sanoo perhetupa Hillan kohtaamispaikkatyöntekijä, sosionomiopiskelija Sanna Vartiainen.
Hän ja kohtaamispaikkatyöntekijä, sosionomi Krista Kandell ovat olleet viime syksystä alkaen mukana Ensi- ja turvakotien liiton luontolähtöisen vauvatyön kehittämisryhmässä.
– Minua kiinnostavat luonnon hyvinvointivaikutukset. Luonnossa liikkuminen auttaa perheitä kiireisessä arjessa, kun heillä on joku paikka, jossa voi vähän rauhoittua, Kandell sanoo.
Luonnossa liikkuminen on ilmaista.
Kandell työskentelee perhetupa Ainussa Tampereen Kaukajärvellä. Perhetuvat ovat kynnyksettömiä kohtaamispaikkoja kaikille lapsiperheille.
– Luonnossa liikkuminen on ilmaista, ja luonto on helposti saavutettavissa. Sisäleikkipuiston sijaan perhe voi lähteä lähipuistoon tai -metsään, jossa on tarjolla luonnon oma temppurata.
Vaikka luontolähtöinen vauvatyö onkin Tampereen ensi- ja turvakoti ry:ssä vielä uusi asia, ovat kohtaamispaikkatyötekijät ennenkin ulkoilleet perheiden kanssa ja järjestäneet heille retkiä. Helmikuussa he esimerkiksi vuokrasivat kodan ja veivät perheet nauttimaan nuotion loimusta. Osa perheistä oli ensimmäistä kertaa nuotiolla, Kandell kertoo.
– Haluamme madaltaa perheiden kynnystä lähteä luontoretkille. Jo yksivuotiaan lapsen kanssa voi hyvin lähteä metsäretkelle. Olemme järjestäneet myös laulu- ja loruhetkiä lähipuistoissa.
Vauvat reagoivat herkästi ympäristöön
Osassa Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistyksistä luontolähtöistä vauvatyötä on tehty jo pitkään, kertoo asiantuntija Niina Kokko.
– Luontolähtöinen vauvatyö edistää erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien perheiden osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja kestävää elämäntapaa, Kokko sanoo.
Viime vuonna Ensi- ja turvakotien liitto alkoi kehittää työtä systemaattisesti. Kehittämisryhmään kuuluu työntekijöitä kymmenestä jäsenyhdistyksestä.
– Tavoitteena on, että luontolähtöinen vauvatyö on ensi vuodesta alkaen osa kaikkien kahdenkymmenen vaativaa vauvatyötä tekevän jäsenyhdistyksen toimintaa.
Kehittämisryhmää vetävä Kokko muistuttaa, että luonnossa liikkumisella on monia tieteellisestikin todistettuja positiivisia vaikutuksia hyvinvointiin.
– Ulkoilu parantaa vauvan unenlaatua, ja luonnon valo auttaa vauvaa säätämään vuorokausirytmiään. Ulkoilu tukee myös perheiden arkirytmiä ja vanhempien jaksamista.
Lisäksi ympäristön äänet ja hajut stimuloivat vauvan aisteja, ja luonnossa liikkuminen vahvistaa myös vauvan immuunipuolustusta, kun hän altistuu metsän mikrobeille.
Luonnossa liikkumisella on monia tieteellisesti todistettuja positiivisia vaikutuksia.
Kokon mukaan vauvat reagoivat herkästi ympäristön ärsykkeisiin ja vanhempien stressiin. Luonnossa vanhemman stressitasot palautuvat nopeasti normaaliin lepotilaan, hän sanoo.
– Luontoympäristö voi auttaa vanhempia säätelemään stressiä. Luonnossa liikkuminen voi alentaa vanhemman verenpainetta, vilkastuttaa aivotoimintaa ja parantaa mielialaa.
Luonnossa oleskelu vahvistaa myös vauvan ja vanhemman välistä vuorovaikutusta, koska luonto luo tilaa aidolle kohtaamiselle, Kokko sanoo.
– Luonnossa kiire ja suorituspaineet eivät ole läsnä samalla tavalla kuin kotona.
Lapset nauttivat ulkoilusta
Vauvan kanssa luonnossa liikkuminen ei vaadi ihmeitä, Kokko muistuttaa. Kaikessa yksinkertaisuudessaan se voi olla lähimetsässä samoilua, marjastamista, vuodenaikojen vaihtelun seuraamista, maisemien katselemista tai luonnonmateriaalien tuomista kotiin.
– Lapset nauttivat ulkoilusta myös huonossa säässä, mutta aikuisilla on asenteellisia esteitä.
Kokko on pistänyt merkille, että vauvoilla on usein säänmukaiset vaatteet, mutta vanhemmilta ne saattavat puuttua. Vanhemman on huomattavasti mukavampi olla luonnossa, jos hänelläkin on ulkoiluun sopivat vaatteet, hän sanoo.
– Jos perheellä on fyysisiä esteitä luontoon pääsemisessä, he voivat hoitaa kotona esimerkiksi ruukkukasveja tai tuoda luonnonmateriaaleja sisälle.
Jotta luonnon hyvinvointivaikutukset tulisivat paremmin tietoisuuteen, Ensi- ja turvakotien liitto kehittää parhaillaan luontokorttia vauvojen vanhemmille. Siinä on viisi kysymystä, jotka mittaavat luonnossa vietetyn ajan hyvinvointivaikutusta, Kokko kertoo.
– Vanhemmat vastaavat kysymyksiin ennen ja jälkeen luontokokemuksen, jolloin saamme tärkeää tietoa siitä, millaisia vaikutuksia luontolähtöisillä menetelmillä on vauvaperheiden hyvinvointiin. Samalla vanhemmat tulevat tietoiseksi ulkoilun hyödyistä itselle ja vauvalle.
Luontokortti on mahdollista täyttää sähköisesti tai paperisena lomakkeena.
– Minusta on tärkeää, että lapsille syntyy mahdollisimman varhaisessa vaiheessa luontainen luontosuhde, joka kantaa pitkälle aikuisuuteen, Kokko sanoo.
Luonto on tärkeä voimavara
Kokko toivoo, että luontolähtöisen vauvatyön avulla Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistyksissä voitaisiin tukea myös monikulttuuristen perheiden luontosuhdetta.
– Monikulttuurisille perheille suomalainen luonto voi olla hyvin pelottava. Ulkoilu luonnossa voi heistä tuntua alkuun jopa stressaavalta.
Tampereen ensi- ja turvakoti ry:n kohtaamispaikkatyöntekijät Krista Kandell ja Sanna Vartiainen ovat huomanneet, että maahanmuuttajataustaisilla perheillä on usein korkea kynnys lähteä mukaan luontoretkille.
– Vanhemmat eivät tiedä, mitä lapselle puetaan päälle, kun lähdetään ulos Suomen olosuhteissa, koska heillä ei ole kokemusta neljästä vuodenajasta, Kandell kertoo.
Hän ja Vartiainen kannustavat kaikkia vauvaperheitä ulkoilemaan, sillä he tietävät omasta kokemuksesta, että luontosuhteen perusta luodaan lapsuudessa.
Vanhemmat mahdollistavat sen, että lapselle syntyy vahva luontosuhde, Vartiainen sanoo.
– Luonto on ollut minulle lapsesta asti tärkeä. Harrastin partiota ja kävin vanhempieni kanssa paljon luontoretkillä eri puolella Suomea. Nyt asun maalla, koska haluan asua lähellä luontoa.
Vartiaisen tavoin myös Kandell on liikkunut luonnossa koko ikänsä. Luonto on myös hänelle edelleen tärkeä voimavara.
– Nollaan itseni usein työpäivän jälkeen liikkumalla metsässä. Käyn siellä viikoittain kävelemässä, juoksemassa tai pyöräilemässä, Kandell kertoo.
Hänen mukaansa luontosuhteen luominen kannattaa aloittaa pienin askelin esimerkiksi lähimetsästä. Heti ei tarvitse lähteä kymmenien kilometrien vaellukselle, Kandell sanoo.
Kun hän ja Vartiainen lähtevät vauvaperheiden kanssa ulos luontoon, he haluavat tehdä ulkoilun perheille mahdollisimman helpoksi.
– Teemme retket aina sellaisiin paikkoihin, joihin on helppo päästä rattailla, he kertovat.
Vahva luontosuhde
Lumine Weltzien kokeilee varovasti, miltä avautunut, kuiva kuusenkäpy tuntuu sormissa. Hän ulkoilee äitinsä Aidan Weltzienin kanssa edelleen kahdesti päivässä.
– Lumine on erittäin eläväinen neiti. En kyllä pärjäisi hänen kanssaan sisällä koko päivää. Ulkona hänellä on toisenlaista tekemistä ja samalla hän hukkaa energiaansa.
Suomalainen luonto voi olla pelottava monikulttuurisille perheille.
Weltzien kokee, että ulkoilu luonnossa rentouttaa myös häntä. Erityisesti hän nauttii siitä, että luonnossa ei ole häiritsevän kovia ääniä.
– Jos olen väsynyt, minun on helpompi olla ulkona kuin sisällä. Ulkona luonnossa en ärsyynny niin helposti, Weltzien sanoo.
Hän luonnehtii omaa luontosuhdettaan vahvaksi. Se on pitkälti isovanhempien ansiota, Weltzien kertoo. He veivät hänet lähimetsään ja kesäretkille Yyteriin. Sittemmin Weltzien on opiskellut luonto-ohjaajaksi.
Kesän tullen uudet luontoseikkailut odottavat luontopolulla kulkevaa lasta. Weltzien aikoo suunnata tyttärensä kanssa kesällä ainakin uimarannalle.
– Lumine on elementissään vauvauinnissa. Odotan innolla, että pääsemme uimaan järveen. Luminen isä puolestaan odottaa, että pääsee tytön kanssa ensimmäisille telttaretkille.
Meeri Ylä-Tuuhonen
