Hallitusohjelmassa luvataan useita uudistuksia varhaiskasvatukseen. Talentiassa muutoksiin suhtaudutaan varovaisen myönteisesti.
Keväällä ennen hallitusneuvotteluja poikkeuksellisen laaja-alainen järjestöjoukko lähetti yhteisen viestin hallitusneuvotteluihin. Talentia vaati yhdessä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n, Ammattiliitto Jyty ry:n, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n, Hyvinvointiala ry Halin, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n ja Kuntaliiton kanssa varhaiskasvatuslain avaamista ja lain muuttamista henkilöstörakenteen ja päiväkodin johtajan tehtävien osalta. Järjestöjen mielestä on selvää, että nykyisen lainsäädännön puitteissa ei ole mahdollista saavuttaa lain sisällöllisiä eikä henkilöstörakenteen tavoitteita.
Uudistettu varhaiskasvatuslaki astui voimaan 1.9.2018. Ennen uudistusta varhaiskasvatukseen suuntautuneen sosionomin tutkinnon suorittaneet saivat pätevyyden toimia varhaiskasvatuksen opettajana ja ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneilla oli kelpoisuus päiväkodin johtajan tehtäviin.
Järjestöt muistuttivat kannanotossaan, että varhaiskasvatusta suunniteltaessa, järjestettäessä tai tuotettaessa ja siitä päätettäessä on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu. He muistuttavat myös, että keskeistä on turvata mahdollisimman pysyvät vuorovaikutussuhteet lasten ja varhaiskasvatuksen henkilöstön välillä.
Varhaiskasvatuslaissa määritellään varhaiskasvatuksen tavoitteet, jotka liittyvät lasten perusoikeuksiin. Nykyinen henkilöstörakennetta koskeva sääntely ei järjestöjen mielestä tue varhaiskasvatuslain tavoitteita, vaan vaarantaa niiden toteutumisen perustavalaatuisella tavalla.
Tavoitteisiin mahdoton päästä
Järjestöjen mielestä ongelmallista on, että nykyinen laki ei tunnista ja tue kaikkien henkilöstöryhmien osaamisen täysimääräistä käyttöä varhaiskasvatuksessa. Lain tiukat kelpoisuusehdot heikentävät alan pitovoimaa, sillä käytännössä ne estävät joustavia koulutuspolkujen ja sen myötä erilaisten uramahdollisuuksien syntymistä varhaiskasvatuksen tehtäviin.
Varhaiskasvatuslain tavoitteisiin on kannanottoon osallistuneiden järjestöjen mielestä mahdotonta päästä, koska yliopistot eivät yksin pysty vastaamaan pätevän ja osaavan korkeakoulutetun varhaiskasvatuksen henkilöstön työvoiman saatavuudesta.
He muistuttavat, että ammattikorkeakoulujen sosionomiopinnoissa aloitti vuonna 2022 yhteensä 3 700 opiskelijaa, joista noin kolmannes suuntautuu varhaiskasvatuksen sosionomien tehtäviin. Yliopistojen varhaiskasvatuksen opettajan opinnoissa aloitti 900 opiskelijaa. Kuntaliiton vuonna 2022 tekemän laskelman mukaan uusia korkeakoulutettuja varhaiskasvatuksen asiantuntijoita tarvitaan yli 18 000 vuoteen 2030 mennessä. Ammattikorkeakouluilla on merkittävä potentiaali vastata varhaiskasvatuksen työvoimapulaan koko Suomessa.
Työvoimatarpeen tilannetta kuvaa järjestöjen mielestä se, että kuntien päiväkodeissa on varhaiskasvatuksen maistereita vain 960, kun vakansseja on 1600. Vaikka kaikki päiväkotien maisterit sijoitettaisiin vuonna 2030 päiväkodin johtajiksi, jäisi lähes puolet johtajapaikoista määräaikaisten sijaisuuksien varaan.
Järjestöjen huolet otettu huomioon
Nyt kun hallitusohjelma on julkaistu, ilmassa on varovaista myönteisyyttä.
– Vaikka hallitusohjelman kirjaukset ovat hyvin yleisluontoisia, niistä näkee, että järjestöjen huolet on otettu huomioon. Hallitusneuvottelijat ovat ymmärtäneet varhaiskasvatuksen sosionomien hankalan tilanteen, kiittelee Talentian työelämäasioiden päällikkö Marja Varsa.
Positiivisin asia on, että hallitusohjelmaan on kirjattu päiväkodin johtajan kelpoisuusehdon muutos. Kirjauksen mukaan johtajaksi on kelpoinen myös varhaiskasvatuksen sosionomin YAMK-tutkinnon suorittanut. Muutos toisi varhaiskasvatuksen sosionomeille yhden uuden uramahdollisuuden kohtuullisella koulutuskokonaisuudella.
– Lähtökohta on, että tämän muutoksen täytyy toteutua. Se olisi hyvin perusteltua, sillä YAMK-tutkinnon suorittaneella on vankka osaaminen johtamis-, kehittämis- ja esihenkilötyöhön. Sen lisäksi hänellä on varhaiskasvatuksen pedagoginen ja sosiaalipedagoginen osaaminen, Varsa muistuttaa.
Hallituksella näyttää olevan tahtotila selkeyttää varhaiskasvatuksen sosionomien asemaa.
Tällä hetkellä päiväkodin johtajina työskentelee Varsan mukaan hyvin vähän maisterin tutkinnon suorittaneita.
– Ilman tätä kelpoisuusehdon muutosta, päiväkodin johtajina tulisi tulevaisuudessa työskentelemään paljon epäpäteviä.
Hallitusohjelman yleistavoitteena on, että varhaiskasvatuksen laatu paranee. Ohjelmaan on kirjattu myös, että hallitus selkeyttää sosionomien roolia varhaiskasvatuksessa.
– Tämä on todella positiivista, Varsa iloitsee.
Talentia on jo pitkään tuonut esille, että koska lakiin on kirjattu varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävänimike, pitäisi sille määritellä 1/3 osan kiintiö henkilöstömäärään. Talentia on vaatinut myös valtakunnallista tehtävänkuvan määrittelemistä. Aikaisemmin opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut, että valtakunnallista ohjeistusta varhaiskasvatuksen tehtävänkuviin ei ole tarvetta, vaan se on kuntien tehtävä.
– Kun varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävä on uusi eikä yleistä linjausta ole olemassa, osa kunnista ei ole edes aloittanut tehtävänkuvien muodostamista, eikä palkkaa varhaiskasvatuksen sosionomeja ollenkaan. Tämä johtaa siihen, että varhaiskasvatuksen laatu vaihtelee hyvin paljon riippuen siitä, missä kunnassa lapsi asuu.
Myös ristiriitaisia kirjauksia
Hallitus on linjannut ohjelmassaan myös, että varhaiskasvatuksen sosionomien koulutusta lisätään ja alalla jo työskentelevien mahdollisuuksia pätevöityä varhaiskasvatuslain mukaisiin tehtäviin lisätään muunto- ja monimuotokoulutuksilla. Varsa näkee kirjauksen ristiriitaisena.
– Varhaiskasvatuksen sosionomin tutkinto ei tällä hetkellä ole houkutteleva. Jos esimerkiksi asut alueella, missä ei palkata varhaiskasvatuksen sosionomeja ollenkaan, on ainoa mahdollisuus työllistyä epäpätevänä varhaiskasvatuksen tehtäviin, vaikka on saanut koulutuksen nimenomaan varhaiskasvatukseen.
Hallituksella näyttää olevan tahtotila selkeyttää varhaiskasvatuksen sosionomien asemaa, mutta miten, se jää vielä auki.
Varhaiskasvatuksen laatu vaihtelee hyvin paljon.
Varsan mukaan muuntokoulutukset eivät auta, jos erilaisia uramahdollisuuksia ei kuitenkaan ole. Aloituspaikkojen lisääminen ei yksistään auta.
Hallitusohjelmaan kirjattu osallistumisasteen nosto yli 3-vuotiaiden lasten osalta puolestaan vaatisi Varsan mukaan lisää varhaiskasvatuksen sosionomeja.
– Kaikista matalin osallistumisaste varhaiskasvatukseen on eri kulttuuritaustoista tulevilla lapsilla. Jos oikeasti heidän osallistumistaan halutaan nostaa, tarvitaan ryhmissä entistä enemmän sosiaalipedagogista osaamista, jota varhaiskasvatuksen sosionomi tuo lapsiryhmään.
Vaikka Varsa suhtautuu hallitusohjelmaan varovaisen myönteisesti, on paljon vielä ilmassa.
– Hallitusohjelma on osittain ristiriitainen tavoitteissaan. Tavoitteet ja todellisuus ovat erittäin kaukana toisistaan.
Ongelmana on myös resurssit, Varsa muistuttaa. Rahoitusta muutoksiin ei ole luvattu.
– Hallituksen tavoite nostaa varhaiskasvatuksen laatua vaatii taloudellisia resursseja ja muutoksia henkilöstörakenteessa.
Hallitus
- vahvistaa alan veto- ja pitovoimaa kehittämällä työoloja ja varhaiskasvatuksen laatua
- lisää varhaiskasvatuksen sosionomien koulutusta
- mahdollistaa varhaiskasvatuksen johtajan tehtävässä toimimisen varhaiskasvatuksen sosionomi YAMK-tutkinnolla
- selkiyttää sosionomien roolia varhaiskasvatuksessa
- turvaa jo alalla työskenteleville erilaiset mahdollisuudet pätevöityä varhaiskasvatuslain mukaisiin tehtäviin muunto- ja monimuotokoulutuksella
- lisää varhaiskasvatuksen opettajien aloituspaikkoja yliopistoissa
- nostaa varhaiskasvatuksen osallistumisastetta erityisesti yli 3-vuotiaiden lasten osalta
- vakiinnuttaa varhaiskasvatuksen tasa-arvorahoituksen määrärahatason
- uudistaa varhaiskasvatuksen palveluseteleitä koskevan lainsäädännön
- nostaa yksityisen hoidon tuen piirissä olevien lasten osuutta.
Vahva ja välittävä Suomi. Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma. Valtioneuvoston julkaisuja 2023:58
Hanna-Mari Järvinen
