Kiertotalouspäiväkodissa lapset oppivat tulevaisuuden taitoja

Leevi, 2 ja Ida, 4 maalasivat valkoiseksi vanhana hankitun pinnasängyn, jossa päiväkodin pienin lapsi Oona nukkuu päiväunet.

Leevin nenä yltää juuri ja juuri pinnasängyn laidan tasalle. Silti hän maalaa tomerasti mustaa pinnasänkyä valkoiseksi. Poika töpöttää maalia pinnoihin vaahtomuovitupolla, joka on kiinni lyhyessä puuvarressa.

– Leevi jaksaa keskittyä hienosti, kehaisee päiväkoti Kamukoti Pitäjänmäen johtaja Erika Krusius. Myös nelivuotias Ida saa hyvää palautetta talon pomolta. Tyttö levittää väriä maalipensselillä pinnansängyn toiselle laidalle kuin Leevi. Päiväkodin salin lattiaa suojaa pahvi varmuuden vuoksi.

Työtä johtaa lastenhoitaja Siv Knudsen.

– Meille tuli juuri ihan pieni tyttö. Päätimme hankkia hänelle oman pinnasängyn, Knudsen kertoo.

Sänky löytyi Tori.fi:stä, ja Knudsen kävi hakemassa sen biokaasuautolla. Sänky maksoi 20 euroa. Alun perin sänky oli musta, joten se päätettiin maalata taloon sopivammalla värillä.

Käytettynä aina kun mahdollista

Kamukoti Pitäjänmäki on Suomen ensimmäinen kiertotalouspäiväkoti. Siellä on periaatteena, että tavarat hankitaan käytettyinä aina kun voidaan. Tavara pitää voida puhdistaa, ja sen pitää olla turvallista lasten käytössä.

Kamu päiväkoti opettaa lapsille taitoja, joita he tarvitsevat tulevaisuudessa.

– Kunnioitamme materiaalia. Opetamme sitä myös lapsille. Jos kirja menee rikki, sitä ei heitetä pois. Haemme teippiä ja korjaamme sen. Farkut eivät ole pilalla, jos polveen tulee reikä. Sen voi paikata, Krusius kertoo.

Yksityinen päiväkoti avasi ovensa viime talvena Pitäjänmäen teollisuusalueella. Kevät meni koronan takia hiljaisesti, mutta syksyllä ryhmissä aloitti jo parikymmentä lasta. Kun lapsimäärä kasvoi, tarvittiin lisää leluja, pelejä ja kirjoja.

Meillä on valveutunutta henkilökuntaa, Krusius kehaisee työntekijöitäkin. He istuivat tietokoneen ääreen ja penkoivat läpi kierrätysryhmät ja Tori.fi:n.

– He näkivät paljon vaivaa. Lopulta löytyi paikkoja, joista saimme halvalla tai ilmaiseksi melkein kaikki, mitä tarvittiin. Juuri löytyi iso säkillinen käytettyjä legoja satasella.

Henkilökunta käyttää hyväksi myös omia verkostojaan. Lapsille saatiin lahjoituksena pitkä tangollinen roolivaatteita. Lapset saavat käyttää niitä leikeissään vapaasti. Mikael, 3, käyttää ensin rallikuskin asua ja vaihtaa sitten pupujussiksi. Amelia on tänään Frozen-prinsessa. Asusteeksi hän on valinnut 90-luvun suosikkikännykän, Nokian 3310:n.

Käytettävät resurssit nähdään Kamussa koko maailman resursseina, ei vain päiväkodin kannalta. Kuva: Veikko Somerpuro.

Tulevaisuuden taitoja

Noin puolet päiväkodin kaikista hankinnoista on käytettyä tavaraa, arvioi Kamukodin yksi perustaja Katri Suomalainen. Hän päätti kumppaneiden kanssa kehittää päiväkodin, joka opettaa lapsille taitoja, joita he tarvitsevat tulevaisuudessa. Yksi perustajista on varhaiskasvatuksen opettaja, loput työssä käyviä äitejä ja isiä muilta aloilta.

Lapset tarvitsevat tulevaisuudessa tunnetaitoja ja vuorovaikutustaitoja, joita vaaditaan yhteisössä toimimisessa, Kamukodin omistajat uskovat.

– Päiväkodin arjessa niitä tunteita tulee esiin. Niistä puhutaan ja niitä käsitellään lasten kanssa. Yritämme säilyttää lasten luontaisen uteliaisuuden. Keksimme erilaisiin pulmiin uusia ratkaisuja. Ruokimme siten luovuutta. Lasten luontaista luovuutta ei latisteta, vaan sitä tuetaan, Suomalainen kuvaa.

Lelut on helppo kierrättää. Kuva: Veikko Somerpuro.

Lapsille opetetaan myös sinnikkyyttä. Asiat jaksetaan tehdä loppuun asti. Jos tulee vastoinkäymisiä, jaksetaan yrittää, Suomalainen kuvaa. Päiväkodin pienimmälle lapsen pinnasänky tuli valmiiksi, kun sitä maalattiin pienissä erissä.

Arvoihin liittyvät luontevasti kiertotalous, tavaran uudelleenkäyttö ja jakaminen sekä materiaalin arvostus. Jo päiväkodin perustamisvaiheessa perustajat heittivät verkot vesille laajasti kalusteiden ja muun tavaran löytämiseksi.

Kamukodin ruokatilan pöydät ja tuolit ostettiin uusina, jotta ne ovat ergonomisia henkilökunnalle. Myös sohvat, nojatuolit ja vuodevaatteet ovat hygieniasyistä käyttämättömiä. Eteisen naulakot ja seinälokerikot ovat nekin uusia turvallisuuden ja takuun vuoksi.

– Hintaan kuului kiinnitys seinään, Katri Suomalainen sanoo.

Suuri osa muuta tavaraa löytyi käytettynä. Astiat valittiin yhteistyössä Iittalan Vintage-palvelun kanssa. Sohvavalmistaja Finsoffien tehtaalta löytyi kangaspakan pohja. Katri Suomalainen ompeli siitä viitisenkymmentä tyynyn päällistä tehtaan väen avustuksella. Muuten jämäkangas olisi heitetty pois.

Tori.fi:n kautta löytyi paljon puhdistuskelpoista tavaraa.

Lapsille opetetaan myös sinnikkyyttä.

– Sisustusarkkitehtiopiskelija teki meille kalustesuunnitelman. Sen avulla tiesimme, mitä pitää etsiä. Konsultoimme asiantuntijoita siitä, mitä voi ostaa vanhana ja mikä kannattaa hankkia uutena.

Kamukoti toimii Juju-nimisessä yrityskampuksessa. Sen katon alla toimii myös Helsingin maalariammattikoulu. Sieltä löytyi taitavia opiskelijoita, jotka kävivät maalaamassa tilat kauniiksi. Kuhunkin huoneeseen syntyi myös oma seinämaalaus.

Kampuksen kellarista löytyivät henkilökunnalle lokerikot. Ne maksoivat vain vaivan palkan, kun ne kannettiin alakerrasta päiväkodin tiloihin.

Yhteisöllisyys hyödyntää kaikkia

Kamu haluaa ajan kanssa rakentaa lasten vanhemmista yhteisön, joka voi tukea ja hyödyntää kaikkia. Koronan vuoksi suunniteltuja kasvatusiltoja ei voida järjestää livenä. Niitä on pidetty verkossa. Kun pandemia on ohi, vanhemmat pääsevät verkostoitumaan ja tutustumaan paremmin.

– Siv hankki juuri vanhemmille lokerikon, jossa he voivat kierrättää tavaroita.

Päiväkodilla on sisarpäiväkoti Espoossa. Siellä vanhemmat ovat alkaneet vaihtaa lasten vaatteita keskenään. Lasten vanhemmat saavat käyttää edullisesti Juju-kampuksen sähköautoa ja kuntosalia. Suunnitelmissa on laittaa pihaan ensi kesänä viljelyksiä päiväkodin pihaan.

Kamu haluaa ajan kanssa rakentaa lasten vanhemmista yhteisön, joka voi tukea ja hyödyntää kaikkia.

Koronan jälkeen vanhemmat voivat vuokrata päiväkodin tiloja esimerkiksi lasten syntymäpäiväkekkereille. Niin tilojen käyttöä lisätään.

– Juhlissa voi käyttää Kamukodin koristeita. Niin jokaisen perheen ei tarvitse ostaa kotiin omia.

Kasvatusta vastuulliseen elämäntapaan

Päiväkodissa on helppo toteuttaa kiertotalouden ajatuksia arjessa, Erika Krusius sanoo.

– Lelut ja muoviset tavarat on helppo kierrättää. Vanhaa voi käyttää uudelleen, jos tavaran voi pestä, puhdistaa tai pakastaa turvalliseksi.

Mikael on pukenut ylleen pupupuvun. Lapset oppivat Kamukodissa, että kaikki ei tule uutena ja kiiltävänä. Kuva: Veikko Somerpuro.

Tavaroiden kierrättäminen sinänsä on jo tuttua puuhaa kaikissa päiväkodeissa, hän sanoo.

– Vastuulliseen elämäntapaan kasvattaminen kuuluu varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin. Se on velvoittava asiakirja, jonka me ammattilaiset hyvin tunnemme.

Päiväkodeissa kierrätys ja materiaalien uusiokäyttö on ollut arkea kauan. On totuttu, että asioita pitää tehdä pienellä rahalla. Maitopurkit putsataan, ja niistä askarellaan.

Työntekijät ovat innovatiivisia ja uteliaita ja he osaavat käyttää hyväksi lähiympäristöä, Krusius sanoo. Kun resurssit ovat rajalliset, päiväkodeissa on opittu ajattelemaan uudella lailla.

– Samalla lapset oppivat, että kaikki ei tule uutena ja kiiltävänä. Yhtä hyvin voidaan hankkia kivoja juttuja vanhana. Tavaraa on maailmassa liikaakin. Lapset näkevät, että sitä voidaan käyttää uudelleen.

Ajattelua voisi muuttaa siihen, että käytettävät resurssit nähdään koko maailman resursseina, ei vain oman päiväkodin kannalta, Siv Knudsen vinkkaa. Hän on perehtynyt ympäristöasioihin. Hän tuli syksyllä töihin Kamukotiin, koska sen ja omat arvot natsaavat.

Katri Suomalainen sanoo, että liikkeelle voi lähteä pienistä asioita. Tavaraa löytyy netin kautta, kierrätyskeskuksista ja omien verkostojen kautta.

Monet haluavat myös lahjoittaa tavaraa päiväkodeille. Sitä kannattaa käyttää hyödyksi.

Jaana Laitinen

Termit haltuun

Kestävä kehitys

Kestävän kehityksen tavoite on turvata hyvät elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville. Ympäristö, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa.

Kiertotalous

Kiertotalous sisältyy kestävään kehitykseen. Se on vastakohta taloudelle, jossa raaka-aineesta tehdään tuote ja lopulta siitä tulee jäte.
Kiertotaloudessa ei synny jätettä. Siinä tuotteet, materiaalit ja resurssit kiertävät talouden käytössä. Kierrot otetaan huomioon talouden kaikissa vaiheissa: tuotesuunnittelussa, raaka-aineiden valinnoissa, jakelussa, käytössä ja kierrätyksessä.
Luonnonvarat säästyvät, kun jo käyttöön otetut luonnonvarat kiertävät taloudessa pysyvästi.
Muun muassa kierrätys, uudelleenkäyttö ja jakamistalous sisältyvät kiertotalouteen.

Kierrätys

Kierrätyksessä jäte käytetään uudelleen tuotteena, materiaalina tai aineena. Kierrätystä on esimerkiksi se, kun käytetystä muovista valmistetaan jätesäkkejä, pusseja, putkia ja levyjä.

Uudelleenkäyttö

Tuote tai sen osa käytetään uudelleen samaan tarkoitukseen kuin se alun perin oli valmistettu. Esimerkiksi vaatteiden ostaminen kirpputorilta on uudelleenkäyttöä.
Käytettävät resurssit nähdään Kamussa koko maailman resursseina, ei vain päiväkodin kannalta.
Lelut on helppo kierrättää.