Hyvä käytäntö ‑palkinto iäkkäitä auttavalle verkostomallille

Vanhus ja lähimmäispalvelun liitto VALLI ry:n erityisasiantuntija Päivi Tiittula ja Helsingin kaupungin Seniori-infon neuvontapäällikkö Minna Nummi. Kuva: Jyrki Komulainen.

Iäkkäiden elämänhallintaa parantava ja yksinäisyyttä vähentävä toimintamalli sai Hyvä käytäntö ‑palkinnon.

Seniori-infon ja helsinkiläisten etsivää vanhustyötä tekevien järjestöjen palkittu yhteistyöverkosto tavoittaa avun tarpeessa olevat iäkkäät asiakaslähtöisesti. Verkosto on tarkoitettu iäkkäille, jotka eivät kykene toimimaan neuvojen perusteella itsenäisesti, vaan tarvitsevat erityistä tukea sekä tarpeidensa jäsentämistä.

Palkintoraadin mukaan toimintamalli on hyvin ajankohtainen. Se koskee yhä kasvavaa ikäluokkaa, joka on nyt korona-aikana poikkeuksellisen eristyksissä ja yksin.

– Toimintamalli on innostava. Kiinnostavaa mallissa on etsivän työn luonne ja järjestelmällinen ote. Iäkkäälle ehdotetaan sosiaalialan ammattilaisen arvion pohjalta matalan kynnyksen tuen mahdollisuuksia, sanoo palkintoraadin jäsen, Talentian työelämäasioiden päällikkö Marjo Varsa.

Raati kiittää, että toimintamallissa toteutuu hienosti järjestöjen ja kunnan yhteistyö sekä sen kehittäminen.

Palkittu Kunnan keskitetyn palveluohjauksen ja järjestöjen etsivän vanhustyön systeeminen verkostoyhdyspintatyö ‑toimintamalli on käytössä Helsingissä. Sen ovat kehittäneet Vanhus ja lähimmäispalvelun liitto VALLI ry:n Etsivän vanhustyön verkostokeskus ja helsinkiläiset etsivää vanhustyötä tekevät järjestöt Mereo, Helsingin kaupungin seniori-info, Omakotisäätiö, Diakonissalaitos ja Käpyrinne ry.

Avunsaanti nopeutui

Mallin suunnittelu lähti tarpeesta sujuvoittaa Seniori-infon ja järjestöjen välistä yhteistyötä. Kehittämisen seurauksena iäkkäiden avunsaanti nopeutui ja tuli asiakaslähtöisemmäksi.

– Ennen haasteena oli, että meillä on paljon järjestöjä ja jokaisella on hyvin rajattu toiminta-alue. Nyt toimintamallin myötä Seniori-infon turhat tiedustelupuhelut ovat vähentyneet, kun oikea auttava taho löytyy sujuvasti verkoston kautta, kertoo yhteistyömallin käynnistäjä ja vetäjä Päivi Tiittula VALLI ry:stä.

Avuntarvitsijat ovat usein yksinäisiä henkilöitä, joiden elämää rajoittavat lisäksi vähävaraisuus, muistivaikeudet tai masennusoireet.

– Yksinäisyys, aloitekyvyttömyys tai elämän kriisi aiheuttaa sen, että henkilö ei itsenäisesti jaksa enää lähteä selvittämään asioita.

Malli perustuu vahvasti asiakaslähtöisyyteen.

– Emme enää ajattele, että tarjoamme vain tiettyä palvelua, vaan mietimme yhdessä iäkkään ihmisen kanssa, mitä hän oikeasti tarvitsee.

Yhteistyöverkostoista apua

Työ käynnistyy, kun henkilö ottaa yhteyttä Seniori-infoon ja kertoo yksinäisyyden kokemuksista. Tieto asiakkaan tarpeesta ilmoitetaan yhteiselle työskentelyalustalle, ja vapaana oleva sopiva etsivän vanhustyön tekijä vastaa siihen. Hän saa asiakkaan luvalla tarkemmat tiedot Seniori-infon työntekijältä.

– Etsivän vanhustyön tekijä ottaa asiakkaaseen yhteyttä ja kuuntelee, mitä asiakas kertoo. Työntekijä selvittelee asiakkaan kanssa, mikä on akuutein tarve tai ongelma. Ratkaisuja mietitään iäkkään henkilön kanssa hänen tahdissaan, kertoo Tiittula.

Etsivän vanhustyön tekijällä on omat alueelliset yhteistyöverkostonsa, kuten kontaktit seurakuntaan, järjestöihin ja kaupungin muuhun alueelliseen toimintaan. Hän hyödyntää näitä asiakkaan auttamisessa.

Sovellettavissa eri kohderyhmille

Tiittulan mukaan hienoin hetki oli, kun he keksivät, että voivat käyttää toiminnassa apuna sähköistä alustaa. Nyt aluksi alustana on ollut Teams-ympäristö.

– Yhteisestä kehittämisestä tuli tunne, että tämä on todella innostavaa. Teimme oivalluksia yhdessä, hän kertoo.

Systeemisessä verkostotyössä keskeistä on, että se ei ole sattumanvaraista. Yhteiselle työlle on kehitetty rakenteita ja yhteistyön elementtejä, jolloin se on järjestelmällistä eikä enää kiinni vaikkapa henkilökemioista.

Työntekijät, jotka oikeasti tuntevat työn ja haasteet, ovat vahvasti mukana kehittämisessä. Yhdessä heidän kanssaan mietitään, miten asiat voidaan ratkaista. Myös johto on sitoutunut kehittämiseen.

Jatkossa palkittua toimintamallia on tarkoitus levittää myös muualle Suomeen – kysymys on paljon rahoituksesta. Päivi Tiittula on pitänyt alueellisia verkostotyöpajoja jo monella paikkakunnalla.

– Nyt olemme kehittämässä yhteistyötä Pohjois-Savon alueella, hän kertoo.

Hänestä mallia voi hyvin syventää ja soveltaa eri kohderyhmille.

Entä miltä Hyvä käytäntö ‑palkinnon saaminen tuntui yhteistyöverkostosta?

– Me olemme kaikki olleet riemuissamme. Oli ylipäänsä hienoa, että päästiin jo finaaliin, saati voitettiin, hymyilee Tiittula.

Palkinto jaettiin Sosiaalialan asiantuntijapäivillä 9.3.2021.

Minna Jerrman

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *