Työssä: Anni Palo, TE-palveluiden asiantuntija
Pohjanmaan työllisyyspalveluiden koto-tiimissä työskentelevä Anni Palo kertoo, että työllistämispalveluissa olisi paljon parannettavaa. ”Olen käynyt työurallani läpi … Lue lisää
Britanniassa National House -malli antaa sijaishuollosta itsenäistyville nuorille oman kodin, käytännön tukea, sisustustaitoja ja kaveriporukan.
Reilu kymmenen vuotta sitten Stoke-on-Trentin kaupungissa Englannissa joukko perheen ulkopuolelle sijoitettuja nuoria puhui alueen johtavalle sosiaalityöntekijälle siitä, että he kaipaavat tukea ammattilaisilta ja toisilta samassa tilanteessa olevilta silloin, kun tulee aika muuttaa omilleen.
– Muistan istuneeni yhdessä kokouksessa paikallishallinnon sosiaalityöntekijänä ja miettineeni, että tämäpä kuulostaa tosi suoraviivaiselta, sanoo Kelly Mottram.
Nuorten ideasta syntyi ensin pilottihanke, sitten The National House Project -niminen järjestö, joka tukee sijoitettujen nuorten itsenäistymistä 23 alueella Englannissa ja Skotlannissa. Kaikkiaan National housen ohjelman on käynyt 1062 nuorta.
Sijaishuollosta aikuistuvat nuoret kohtaavat suuria vaikeuksia.
Kelly Mottram hakeutui National House Projectiin töihin ja päätyi ohjelmajohtajaksi. Hän oli jo pidempään ollut huolissaan siitä, mitä perheen ulkopuolelle sijoitetuille nuorille käy itsenäistymisvaiheessa.
– Tuntui, että tähän ei kiinnitetty huomiota ainakaan resurssinäkökulmasta. Julkinen käsitys jotenkin on, että kun nuoret täyttävät 18, he ovat aikuisia, ja heidän oletetaan vain menevän ja elävän elämäänsä.
Tosiasiassa moni sijaishuollossa aikuistuva odottaa 18. syntymäpäiväänsä kauhulla, Mottram sanoo.
Mottram ei ollut yksin havaintonsa kanssa. Britanniassa on viime vuosina huomattu yhä laajemmin, että sijaishuollosta aikuistuvat nuoret kohtaavat suuria vaikeuksia.
Pelkästään Énglannissa noin 12 000 sijaishuollossa ollutta nuorta muuttaa omilleen joka vuosi.
Englannissa paikallishallinnon on tuettava sijaishuollosta aikuistunutta 18–21-vuotiasta nuorta elämiseen, opiskeluun ja työhön liittyvissä maksuissa.
Lisäksi heille on myönnettävä oma työntekijä, joka käy tapaamassa nuorta vähintään kahden kuukauden välein. Jos nuori niin toivoo, väljempi työntekijän tuki jatkuu 25 ikävuoteen asti.
Joillakin paikkakunnilla – esimerkiksi Lontoossa – sijaishuollosta aikuistuneet saavat alennuksia julkisesta liikenteestä, tukea asunnonhaussa sekä ilmaiset reseptilääkkeet.
Tuki saattaa olla myös vapautus kunnallisverosta tai ilmainen kuntosalijäsenyys. Silti monen tilanne on tukala.
Vuoden takaisessa kyselyssä peräti 77 % sijaishuollosta aikuistuneista kertoi, etteivät rahat välillä meinaa riittää ruokaan. Tuoreiden lukujen mukaan asunnottomuus uhkaa useampaa kuin joka kymmenettä 18–20-vuotiasta sijaishuollosta lähtenyttä nuorta Englannissa.
Lisäksi sijaishuollosta aikuistuneista yli kolmasosa oli työn ja opintojen ulkopuolella. Vuonna 1994 syntyneistä lapsena kodin ulkopuolelle sijoitetuista nuorista aikuisista peräti yli puolella oli rikostuomio 24 ikävuoteen mennessä, ja pojista neljäsosa oli suorittanut vankilatuomion.
– Meidän hankkeessamme nuoret halusivat näyttää toisen tarinan: että miten vahvoja ja reisilienttejä he ovat. Jos heille annetaan oikeanlainen tukiverkko, ystävyyksiä, rakkautta, luottamusta ja mahdollisuuksia, nämä nuoret voivat menestyä uskomattoman hyvin, Mottram kertoo.
Matt Smith on nähnyt läheltä itsenäistyvien nuorten vaikeuksia ja voittoja. Hän johtaa kahdeksatta vuotta National Housen paikallishanketta Warwickshiren kreivikunnassa Keski-Englannissa.
Smithin tausta on nuorisotyössä. Hän on kreivikunnan paikallishallinnon työntekijä, mutta hanke seuraa National Housen toimintamallia. Paikallishallinto maksaa siitä lisenssimaksua.
Smithin tehtävä on pitää kokonaisuus kasassa. Työ ei ole yksitoikkoista ja hän on työstään silminnähden innostunut.
– Joka ikinen viikko on jokin uusi haaste, joka pitää ratkaista, Smith nauraa.
Toistuva ilmiö on se, että hankkeen kautta asunnon saanut nuori on ottanut lemmikin ilmoittamatta vuokranantajalle. Tuilla elävät nuoret kärvistelevät hintojen nousun vuoksi.
Asunnoissa on ongelmia kosteuden kanssa. Hankkeessa on syntynyt paljon vauvoja, mikä voi olla vaikea paikka vastaitsenäistyneille nuorille.
Todella moni kärsii mielenterveyden ongelmista. Joillain nuorilla on ollut ongelmia alkoholin tai huumeiden kanssa, jotkut on pidätetty, jotkut on lähes häädetty, Smith listaa.
Warwickshiressa National Housen hankkeessa on aloittanut viime vuosina noin 15–20 nuoren ryhmä vuosittain. Osallistujista osa elää hankkeen alussa sijaisperheessä, osa tuetussa asumisessa, osa taas lastenkodeissa eri puolilla kreivikunnan pikkukaupunkeja ja kyliä.
Nuoret tulevat ryhmään kuudesta yhdeksään kuukautta ennen suunniteltua muuttoa omaan kotiin, tyypillisesti 17-vuotiaana. Nuoria tukee Smithin lisäksi nelihenkinen tiimi. Viikottaisiin ryhmätapaamisiin on sitouduttava.
Alkuun niissä tehdään ryhmäytymistä tukevia tehtäviä ja käydään yhteisellä leirillä. Nuoret suorittavat hygieniapassin ja jokainen laittaa vuorollaan toisille ruokaa.
– Monen kyvyt eivät alkuun ole kummoisia. Silti kokkaaminen muille on todella hyvää ryhmän rakentamista, Smith sanoo.
Kurssi jatkuu itsenäisen elämän opettelulla: pestään pyykkiä, silitetään vaatteita, selvitetään tukijärjestelmiä, opetellaan arjen budjetointia, avataan pankkitilit. Järjestöt vierailevat kertomassa siitä, mistä saa ruoka-apua tai tukea yksinäisyyteen.
Noin kuuden kuukauden jälkeen nuorille aletaan etsiä asuntoja heidän toivomiltaan paikkakunnilta. Se onkin vaikea rasti, Matt Smith sanoo. Esimerkiksi Warwickshiren varakkaissa pikkukaupungeissa asuntoja on tuskin lainkaan tarjolla.
Osa asunnoista on paikallishallinnon sosiaalisin perustein myöntämiä asuntoja, osa yksityisten vuokranantajien vuokraamia. Kukin nuori saa oman asunnon. Ne ovat pääasiassa pieniä kaksioita. Nuoret maksavat vuokran joko tuista tai työtuloistaan.
Ohjelman kautta on syntynyt valtavasti ystävyyssuhteita.
Periaatteessa National Housen diili on, että nuoret voivat asua asunnossa niin pitkään kuin haluavat, vaikka loppuelämänsä. Smithin mukaan tämä ei ihan toimi: joskus yksityinen vuokranantaja myykin asunnon. Tällöin hankkeen työntekijät auttavat uuden kodin löytämisessä. Nuori voi myös haluta vaihtaa paikkakuntaa tai muuttaa yhteen puolison kanssa.
– Olemme rehellisiä siitä, että tämä ei ehkä ole loppuelämän koti, mutta se on ensimmäinen oma koti, ja tuemme sinua eteenpäin, Smith sanoo.
Kun asunto löytyy, nuoret eivät muuta sinne heti, vaan asunto laitetaan ensin kuntoon. Hankkeen työntekijät auttavat ja neuvovat niin maalaamisessa, verhotankojen poraamisessa kuin erilaisten sopimusten teossa.
Paikallishallinto myöntää omaan kotiin muuttavalle nuorelle 2500–3000 puntaa perusasioita varten. Lisäksi National House Project kustantaa kodinkoneita.
Myös muuttovaiheen jälkeen nuoret voivat osallistua yhteisiin tapaamisiin. Warwickshiressa järjestetään kerran kuussa tiettyyn teemaan liittyvää ohjelmaa edellisten vuosien osallistujille. Jouluna, pääsiäisenä ja kesällä on kaikille vuosien varrella mukana olleille yhteinen ajanvietto.
Kelly Mottramin mielestä keskeistä on, että nuori tietää, että myös muuton jälkeen tiimiin voi aina olla yhteydessä.
– Joskus jostain nuoresta ei kuulu moneen kuukauteen, mutta usein he palaavat, kun he tarvitsevat neuvontaa tai tukea – tai silloin, kun elämässä tapahtuu jotain hienoa: esimerkiksi kun heille syntyy vauva.
Ohjelmajohtaja Mottram laskee tukiverkon ansioksi sen, että yhdenkään nuoren vuokrasopimusta ei ole purettu eikä ketään ole häädetty.
– Ryhmän ja tiimin kesken on paljon luottamusta. Ongelmiin – esimerkiksi maksamatta jääneisiin vuokriin – ehditään puuttua nopeasti, ennen kuin ne kasautuvat. Se opettaa nuorille, että asiat voi korjata: että avun pyytäminen on ok, eikä ongelma tarkoita, että game over.
Yhteys hankkeen työntekijöihin luo nuorille turvaa, mutta tärkeintä on se, että samassa tilanteessa olevista nuorista kasvaa toisiaan tukeva yhteisö, Kelly Mottram sanoo.
– Idea on, että nuoret eivät joudu aina hakemaan tukea ammattilaisilta, vaan että he voivat kysyä kavereiltaan, missä pesukoneen sulkuventtiili on.
Yhteys hankkeen työntekijöihin luo nuorille turvaa.
Ohjelman kautta on syntynyt valtavasti ystävyyssuhteita, myös yllättäviä sellaisia.
– Hankkeeseen mukaan lähtevät nuoret perustelevat sitä yleensä sillä, että he haluavat oman kodin. Palaute monilta taas on, että he saavat oikeastaan enemmän myös kaikkea muuta: tunteen yhteisöstä ja yhteenkuuluvuudesta, Mottram sanoo.
Matt Smith pitää hankkeen suurimpana saavutuksena sitä, että jotkut nuoret ovat saaneet sen kautta oppisopimuspaikkoja tai löytäneet oman alansa, toiset taas ovat päässeet todella vaikeista lähtökohdista yliopistoon.
Yhtä tärkeää on se, että jotkut aiemmin tuetusti eläneet itsetuhoiset tai päihdeongelmaiset nuoret ovat ylipäätään pystyneet aloittamaan itsenäisen elämän. Useilla on nyt myös oma perhe.
– Moni näistä nuorista on todennäköisesti jossain vaiheessa kyseenalaistanut sitä, että mistä heidän elämässään oikein on kyse. Hankkeella on ollut moneen nuoreen aivan valtava vaikutus.
Kati Pietarinen