
Sosionomista sosiaalityöntekijäksi
Ylempi AMK ei ole ainoa sosionomien jatkokoulutusväylä. Heille on tarjolla kolme polkua pätevöityä sosiaalityöntekijäksi. Suorin … Lue lisää
Andalusialainen Antonia Núñez luonnehtii itseään romaninaiseksi maalta, joka ajaa maaseudun kaikkien asukkaiden oikeuksia taustaan katsomatta.
– Vau, ei millään uskoisi, että olet romani!
Suorasukainen ihmettely on juuttunut espanjalaisen sosiaalityöntekijän Antonia ”Toñi” Núñezin mieleen. Opiskelutoverit päivittelivät, miten romani voi pärjätä korkeakoulussa, kun hän pääsi arvostettuun Sevillan yliopistoon opiskelemaan sosiaalialaa.
– Olin tuolloin yliopiston ainoa romani. Tapasin kysyä kummastelijoilta, mitä minun pitäisi tehdä, jotta vastaisin heidän mielikuvaansa, nyt 36-vuotias Núñez muistelee Rondan kaupungissa Andalusiassa.
Toñi Núñez on ollut perheelleenkin hämmästelyn kohde ihailtuna esikuvana. Hän on sukunsa ensimmäinen korkeakoulutettu. Hän on kotoisin historiallisesta Benarrabán vuoristokylästä.
– Kukaan suvusta ei ollut ennen jättänyt kylää opintojen vuoksi. Kotiväki kantoi huolta, miten minun käy. Silti varsinkin äitini kannusti eteenpäin. Nuorempia sukulaisia on seurannut vanavedessäni. Yksi suorittaa opintoja Dublinissa asti, hän kertoo noin 150 hengen suvustaan.
Benarrabá on yksi arabien perustamista valkeista pikkukylistä Rondan vuoristossa Málagan maakunnassa. Jylhä vuoristo rajaa Aurinkorannikkoa sisämaahan päin.
Núñez palasi hiljattain juurilleen vuoristoon sosiaalityöntekijäksi. Vuoristossa asuu yli 54 000 ihmistä, joista eniten Rondan kaupungissa.
Valmistumisensa jälkeen Toñi Núñez jäi kuudeksi vuodeksi Andalusian itsehallintoalueen pääkaupunkiin Sevillaan. Hän sai pestin korkeakoulutettujen romaninaisten järjestössä Fakalissa.
– Fakali-järjestössä tapasin kaltaisiani naisia, joilla oli ura, tietämystä ja omanarvontunto ainutlaatuisen hienosta kulttuuristamme.
Työsarkaan kuului romaninaisten tasa-arvon edistäminen ja tukeminen elinoloiltaan ”kaikkein surkeimmissa lähiöissä” Sevillassa.
Sosiaalityöntekijän työ on yhtä tärkeä kuin lääkärin.
Näihin lukeutui noin 40 000 asukkaan Polígono Sur. Rappeutunut betonilähiö on ollut peräkkäisinä vuosina Espanjan köyhin esikaupunkialue tuloissa mitattuna. Sen aikuisväestöstä arviolta neljännes on lukutaidotonta. Asukkaista huomattava osa on romaneita.
Sitten Núñezille tarjottiin paikkaa lähempänä kotiseutua, kansainvälisen urheilutarvikeketjun vähittäisliikkeen johtajana Rondan kaupungissa. Hänellä on myös liikuntatieteen tutkinto.
– Kokosin myymälään vuorilta kotoisin olevien maaseudun naisten tiimin. Heihin kuului myös romaneita. Olin valtavan motivoitunut, ja koin tiimin luomisen erittäin tärkeäksi.
Ennakkoasenteiden piintyneisyydestä kertoo, että Toñi Núñez vältteli puheessaan andalusialaista korostusta yhteydenpidossa Madridin pääkonttoriin.
– Halusin, että minut otetaan vakavasti.
Andalusialaiset yleistetään herkästi hänen mukaansa muualla Espanjassa pelkästään juhlivaksi ja flamencoa tanssivaksi väeksi. Hän ei myöskään tuonut Madridin johtoportaalle esiin etnistä taustaansa. Andalusiassa elää romaneita enemmän kuin maan muilla itsehallintoalueilla.
– Romanit on vuosisatoja luokiteltu ahdasmielisesti yhteiskunnan pohjasakkaan ja varkaiksi. Onneksi nuori sukupolvi on herännyt rohkeasti korostamaan identiteettiään eikä häpeile kulttuuriperintöämme.
Nuorempi sukupolvi ei häpeile kulttuuriperintöä.
Naistyöntekijöiden joukko vakiintui vankoiksi osaajiksi urheilutarvikeliikkeessä, ja Toñi Núñez koki täyttäneensä missionsa. Ikävä iski omaa kutsumusammattia kohtaan.
– Halusin takaisin auttamisen pariin. Pienenä haaveilin sairaanhoitajan tai lääkärin ammateista. Sitten oivalsin, että sosiaalityö on väylä ihmisten lääkitsemiseen sosiaalisesta vinkkelistä katsottuna. Sosiaalityöntekijä voi oikeasti pelastaa henkiä. Pidän ammattia yhtä tärkeänä kuin lääkärin työtä.
Riittävän haastava paikka järjestyi Rondan vuoristokunnissa toimivasta, alueen kehittämiselle omistautuneesta Paulo Freiren maaseutuyliopistosta. Brasialialainen, 1900-luvulla elänyt Freire oli kansainvälisesti tunnustettu, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ajanut kasvatusfilosofi. Freire ajoi lukutaitoa ja yhtäläisiä koulutusmahdollisuuksia esimerkiksi köyhälle aikuisväestölle.
Espanjan valtio rahoittaa Paulo Freiren maaseutuyliopiston toimintaa osana maaseudun kehittämiseen sitoutuneita kansalaisjärjestöjä. Nämä 22 kehityskeskuksiksi kutsuttua järjestöä yrittävät yhteisin hankkein ehkäistä väestön syrjäytymistä ja pikkukuntien näivettymistä. Uudistukset pohjaavat kestäviin ympäristöarvoihin.
Maaseutuyliopisto on luonut naisten, lasten, senioreiden, digitaalisen murroksen ja agroekologian ohjelmia. Kokemusasiantuntemusta siirretään iäkkäiltä nuorille. Maaseudun arvoja ja viljelyperinteitä kunnioitetaan.
Toñi Núñez kuvailee työtään ”maaseutuelämän helpottajaksi”.
– Jos ihmiset haluavat pysyä vuoristoseudulla tai muuttaa tänne mutta eivät tiedä, miten se onnistuu, autan etsimään ratkaisuja. Ne voivat koskea esimerkiksi asuntoa, työtä, naapurustoa. Tuen muualta tulijaa niin pitkään kuin tarvitaan, hän luettelee vastaanotollaan.
Hänen työnantajallaan on vuorilla kolme toimipistettä. Niistä yksi on kolmen hengen työtila Rondassa, toinen hänen ilokseen Benarrabán lähellä.
Elämänmuutokseen tarttunut Núñezin asiakas istuu neuvonpidossa haastattelumme alussa. Leipuri Yolanda Puertollano käy esimerkistä, mitä Toñi Núñezin vaihteleviin työpäiviin lukeutuu.
Yksi hankkeista on valtion rahoittama Paluu maalle -ohjelma.
Puertollano työskenteli Sevillassa, mutta kaipasi jälkikasvunsa kanssa pois suurkaupungin hulinasta. Hän halusi avata maalle elintarvikepuodin, muttei oikein tiennyt missä.
Núñez kertoo lähentävänsä Yolanda Puertollanon kaltaisia, valmiin liike-idean tai muun projektin kehittäneitä henkilöitä kunnanjohtajiin ja kyläyhteisöihin.
– Benadalidin vuoristokylässä ei ollut kauppaa, joten kiitos tämän uuden kyläläisen peruspalveluja tarjoava puoti on nyt avattu. Emme seuraa pelkästään yrittäjyyden onnistumista vaan esimerkiksi tuemme psyykkisesti Yolandaa ja autamme hänen esiteininsä sopeutumista uusiin oloihin.
Yolanda Puertollanon akuutit pulmat vaikuttavat juuri nyt voitetuilta, sillä naiset nauravat hersyvästi sattumuksille.
Núñezin kalenteriin kuuluu tapaamisia myös kuntapäättäjien kanssa. Edessä on kaksipäiväinen Feminaari-seminaari Benarrabássa. Hän kutsuu Talentia-lehden mukaan.
Seminaarissa kolmisenkymmentä naisyrittäjää eri vuoristokylistä kuuntelee herpaantumatta esitelmiä ja keskustelee innostuneesti. Toñi Núñez alustaa väestökadosta.
Vuorten kyläyhteisöistä muutetaan jatkuvasti elannon perässä pois, sillä matkailuteollisuus alhaalla Välimeren rannikolla tarjoaa työpaikkoja, Núñez selostaa.
Hän pohtii osallistujien kanssa, miten kyliin tavoitettaisiin uusia muuttajia eikä varsinkaan nuoria menetettäisi turismin palvelukseen. Núñezin äitikin osallistuu aktiivisesti tapahtumaan.
– Vaikka nuoret lähtisivät opiskelujen vuoksi täältä pois, heille pitäisi olla selvää, että kotiseudulle voi aina palata töihin. He voivat esimerkiksi perustaa oman, paikallista luontoa edustavan yrityksen.
Núñez kantaa myös osavastuuta ohjelmasta, joka antaa sosiaalista ohjausta ja työnohjausta tarvitseville.
– Tässä taistellaan köyhyyttä ja väestökatoa vastaan 365 päivää vuodessa. Henkilö voi esimerkiksi alkuun kaivata työn ohjausta ja etsimme harjoittelumahdollisuuksia. Hänen tukemisensa kasvaakin sitten täysvaltaiseksi seurannaksi työn parista kotiin, lapsiin ja vapaa-aikaan.
Romanien sosiaalisten ja taloudellisten olojen kohentaminen ja ennakkoluulojen kaataminen on Paulo Freiren maaseutuyliopiston olennainen työsarka, mutta Núñezin toimenkuva kattaa paljon enemmän.
– En ole romanien eteen työskentelvä romani, vaan romaninainen maalta, joka tekee töitä maaseudun oikeuksien puolesta. Ja tähän maalaismaailmaan kuuluvat myös romanit, hän painottaa.
Rondan vuoriston romaniyhteisöjen tilanne eroaa toisistaan kyläkohtaisesti. Toisissa kunnissa kuten Benarrabássa yhteiselo valtaväestön kanssa on lujittunut Núñezin mielestä erinomaiseksi.
Valtaapitävät ovat unohtaneet romanit.
– Oma identiteetti ja kulttuuri ovat jopa vahvistuneet. Ne iskostuvat myönteisesti vauvoista lähtien, toisin kuin minun ollessani pieni, Núñez kiittää.
Hän on muuttamassa puolisonsa ja lapsensa kanssa takaisin kotikylään, kunhan oma talo valmistuu.
Joissakin vuoristokunnissa romanien syrjäytyminen on puolestaan voimakasta. Valtaapitävät ovat unohtaneet eivätkä avustavat tahot ulotu kaikkialle, hän arvioi.
– Yritämme siirtää toimivia yhteiselon, arvostuksen ja onnistumisen malleja hyvin voivista kunnista sinne, missä romanien olot ovat heikot. Meillä on osaamista, ja tiedämme mitä tavoittelemme.
Toñi Núñezin mielestä sosiaalityöntekijällä on merkittävä vaikutusvalta ihmiskohtaloihin.
– Suhtaudun intohimoisesti elämän realiteettien muuntamiseen paremmiksi.
Pilvikki Kause