Varoitus työnohjaukseen päästämisestä

Oliko kirjallinen varoitus ylimitoitettua ja loukkasinko työnantajan direktio-oikeutta, kysyy esimiesasemassa työskentelevä jäsen.

Esimiesasemassa työskentelevä jäsen antoi määräaikaisena, alle 6 kuukautta työskennelleelle alaiselleen luvan mennä työnohjaukseen, ja tämä päätös oli vastoin hänen oman ylemmän esimiehensä ohjetta.

Ylempi esimies oli ohjeistanut, että määräaikaisena työskentelevä on samassa asemassa toistaiseksi työsuhteessa olevan kanssa vasta kuuden työkuukauden jälkeen. Ylemmän esimiehen mukaan tämä sääntö koski laajennettua työnohjausta, laajennettua työterveyshuoltoa, kehittämis- ja virkistyspäiviä sekä pikkujouluja ja työmenetelmäkoulutuksia.

Määräaikaisen työntekijän työnohjausoikeuden sallimisesta johtuen jäsenen katsottiin toimineen vastoin työnantajan ohjetta ja loukanneen työnantajan lojaliteettia ja direktio-oikeutta. Jäsen sai kirjallisen varoituksen.

Jäsen kertoo, että laillistettuna ammattihenkilönä hän katsoi velvollisuudekseen noudattaa lakia ja kehittää alaistensa osaamista sekä työhyvinvointia järjestämällä heille kaikille tasapuolisesti mahdollisuuden työnohjaukseen.

Tätä lainkohtaa olen noudattanut oman ammattietiikkani mukaisesti koko esimiesasemassaoloaikani, kertoo jäsen. Asiasta ei ole keskusteltu jäsenen kanssa kahden kesken aiemmin eikä hän ole saanut tämänkaltaisissa asioissa varoituksia tai huomautuksia aiemmin kuin nyt.

Keskustelkaa ensin!

Talentian ammattieettinen lautakunta toteaa, että myöntäessään määräaikaiselle työntekijälle oikeuden työnohjaukseen, jäsen asetti esimiehenä työntekijän yhdenvertaiseen asemaan suhteessa muuhun henkilöstöön.

Onko varoitus oikea tapa korjata näkemyseroja siitä, kenellä on oikeus työnohjaukseen.

On ilmeistä, että työantajan antaman ohjeen luonne ja sitovuus on jäänyt epäselväksi ja siitä on keskusteltu puutteellisesti. Linjauksen harkinnan perusteissa on otettava huomioon myös tapauskohtaisesti se, millaisesta laajennetusta työnohjauksesta tai työnohjauksesta on ollut kyse. Tarkoituksenmukaisuusharkintaa voidaan käyttää siltä osin, onko määräaikaisen työntekijän tai sijaisen mahdollista osallistua työnohjaukseen kesken työnohjausprosessin? Tämän vuoksi työnohjauksen sen hetkinen luonne ja tavoite tulisi olla selvillä niin työntekijöille kuin esimiehillekin.

Koska kyse on ammatillisista menettelytavoista, joihin työnohjauksen avulla liittyy työn laadun parantaminen ja ammatissa jaksamisen tukeminen, voidaan perustellusti kysyä, onko esimiehelle annettu varoitus oikea tapa lähteä korjaamaan työyhteisössä näkemyseroja työnohjausoikeudesta?

Työnohjauksen tavoitteet ja merkitys on koko työyhteisön asia ja siihen liittyvät säännöt ja rajoitukset on määriteltävä avoimesti ja ymmärrettävästi myös yhdenvertaisuuden näkökulmasta.

Alpo Heikkinen
erityisasiantuntija
ammattijärjestö Talentian
ammattieettinen lautakunta

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *