Työtä tarvitaan silti, jotta arvioinnista tulisi pysyvä osa kuntien toimintaa.
Kansallinen, yhtenäinen digitaalinen laadunarviointijärjestelmä Valssi tukee varhaiskasvatuksen järjestäjiä ja palveluntuottajia laadunhallinnassa.
Kansallisen koulutuksen arviointikeskus Karvin ylläpitämä järjestelmä sai alkunsa vuoden 2018 varhaiskasvatuslain uudistuksesta, jossa järjestäjiltä edellytettiin laadunhallintaa ja sen arviointia.
Niihin aikoihin oli varhaiskasvatuksen laadunarviointi melko hajanaista, toteaa Karvin arviointiasiantuntija Tuomas Sarkkinen. Varhaiskasvatuksen järjestäjillä oli myös erilaisia käsityksiä siitä, mistä varhaiskasvatuksen laatu koostuu.
– Nyt meillä on kansalliset kuvaukset varhaiskasvatuksen laatutekijöistä ja laadunarviointiin tarkoitettu yhtenäinen järjestelmä, hän toteaa.
Valssia ei ole luotu ainoastaan tiedon keruuta varten vaan sen monipuolinen ja vuorovaikutteinen laadunarviointiprosessi sitouttaa henkilöstöä oman toiminnan ja laadun kehittämiseen.
– Prosessin vahvuus on tiedon merkityksellistäminen. Siten arvioinnissa tuotetusta tiedosta tulee hyödyllistä lapsiryhmän tasolla ja, sillä on vaikutusta arjen työhön.
Valssi on saanut Sarkkisen mukaan erinomaista palautetta helppokäyttöisyydestään ja arviointilomakkeiden sisällöstä.
Suomen kunnista jo yli 90 prosenttia on rekisteröinyt Valssin käyttäjiksi, tosin kaikki eivät käytä sitä yhtä aktiivisesti.
Kunnat päättävät itse, kuinka usein he toteuttavat arviointia Valssilla. Karvin suositus kuitenkin on, että arviointeja toteutettaisiin vuosittain yhdestä kahteen.
– Yhteiset keskustelut vievät toki hieman aikaa, mutta ne ovat tärkeä prosessia. Keskusteluja kannattaa pitää esimerkiksi osana tiimipalavereja ja yksikön kehittämispäiviä.
Vaikka Valssi antaa työkalut arviointia varten, tulee paikallisella tasolla miettiä itse arvioinnin tavoitteet, vastuut ja rakenteet: mitä tietoa pitää kerätä ja miten varmistetaan laadunarvioinnin jatkuvuus.
– Varhaiskasvatuksen järjestäjien on tärkeää tehdä myös arvioinnin arviointia, johon Valssi omalta osaltaan ohjaa, Sarkkinen toteaa.
Arvioinnin haasteet saattavat vaihdella kunnissa. Isoilla kunnilla on enemmän yksiköitä, mutta myös enemmän resursseja. Pienillä kunnilla on vähemmän resursseja, mutta vähemmän yksiköitä.
– Ei ole yhtä tapaa, jolla arviointia tulisi toteuttaa. Laki antaa kunnille tässä asiassa paljon vapautta, mutta myös vastuuta. Pienissä kunnissa kannattaakin miettiä esimerkiksi erilaisia yhteistyömalleja.
Valssin käyttö on maksutonta, ja järjestelmä tarjoaa yhtenäiset arviointityökalut kaikille järjestäjille. Ministeriö on myös myöntänyt avustusta Valssin käyttöönottoon. Karvi järjestää säännöllisesti maksuttomia koulutuksia.
– Me Karvissa rohkaisemme varhaiskasvatuksen järjestäjiä miettimään, miten Valssia voitaisiin hyödyntää osana varhaiskasvatuksen laadunarvioinnin rakenteita, Sarkkinen summaa.
Yhteisen ymmärryksen rakentamista
Varhaiskasvatuksen sosionomi Essi Calmelet-Pyykkö oli jalkauttamassa Suomen ensimmäistä Valssi-hanketta elokuussa 2023 Rauman, Euran ja Eurajoen alueella.
Viime vuonna hän oli mukana myös Ruskon, Auran, Oripään ja Sauvon Valssi-hankkeessa.
– Kiersin kunnissa ja koulutin myös etänä kuntien kasvatusvastuullista henkilöstöä Valssin käyttöön. Satakunnan hankkeessa arvioimme sekä varhaiskasvatuksen rakenteiden laatua että varhaiskasvatuksen käytännön työn prosesseja. Kohteet vaihtelivat kunnittain, niitä olivat esimerkiksi vuorovaikutuksen sensitiivisyys ja ruokakasvatus, Calmelet-Pyykkö kertoo.
Jälkimmäisessä hankkeessa oli rakennetekijöiden arviointikohteena laadunhallintakokonaisuus. Kyselyyn vastasivat varhaiskasvatuksen johto, päiväkotien johtajat, varhaiskasvatuksen erityisopettajat, sekä työntekijät, joilla oli erityinen vastuu laadunhallinasta.
– Teimme myös laatukäsikirjat kuntien tulevaa laadunhallinta- ja arviointityötä varten. Siitä tuli käytännöllinen työväline henkilökunnalle.
Yksi kuntien rakennetekijöiden arviointien tärkeimmistä tuloksista oli, ettei päiväkodin johtajilla ole riittävästi aikaa pedagogiselle johtamiselle ja sen laadun kehittämiselle
Valssi-arvioinnin aluksi kunnan laaturyhmä valitsee arvioinnin kohteen, jonka jälkeen kasvatusvastuullinen henkilöstö vastaa arviointilomakkeeseen.
Laadussa on kyse siitä, miten lapsi kohdataan.
Kun tulokset on saatu, käydään jokaisessa tiimissä pohdintakeskustelu, jossa muodostetaan yhteinen näkemys asiasta.
– Sen pohjalta käydään koko yksikön yhteinen arviointikeskustelu, jossa päätetään yksikön yhteiset vahvuudet ja kehittämiskohteet, Calmelet-Pyykkö selvittää.
Jos arviointi on toteutettu useassa varhaiskasvatusyksikössä, kokoaa laaturyhmä lopuksi kunnan yhteiset tulokset, jotka julkaistaan Valssi-järjestelmässä.
– Tulokset saattavat poiketa eri yksiköiden välillä suurestikin, jolloin saattaa olla haastavaa yhdistää ne. Tuolloin tarvitaan dialogia ja yhteisen ymmärryksen rakentamista.
Loppujen lopuksi varhaiskasvatuksen laadussa on kyse siitä, miten lapsi kohdataan, hän pohtii.
Koko prosessi kestää noin kolme kuukautta. Jos arviointi tehdään syksyllä, kehitetään tulosten pohjalta saatuja asioita kevään aikana.
Calmelet-Pyykkö kehottaa ottamaan arviointikohteeksi oikeasti merkityksellisen asian.
– Esimerkiksi henkilöstön välisen vuorovaikutuksen haasteisiin on kehitetty oma arviointilomake.
Arviointikohteeksi voidaan ottaa vain yksi asia kerrallaan, mutta arviointilomakkeiden sisällöt ovat laajoja. Jos kohteena on fyysinen oppimisympäristö, voidaan miettiä monia eri konkreettisia asioita pedagogisesta soveltuvuudesta ergonomiseen turvallisuuteen.
Valssin avulla kirkastetaan myös työnkuvaa. Kun on aikaa pysähtyä ja nostaa esille toiminnan hyviä asioita, se on tärkeää sekä työhyvinvoinnin että kunkin työntekijän oman motivaation kannalta.
– Tuloksista löytyneistä vahvuuksista tulee pitää kiinni. Jos vahvuudeksi nousevat esimerkiksi henkilöstöresurssit, ei pitäisi vähentää henkilökuntaa, Calmelet-Pyykkö toteaa.
Sosionomin tutkinnon lisäksi Calmelet-Pyyköllä on humanististen tieteiden kandidaatin ja konflikti- ja rauhantutkimuksen maisterin tutkinnot. Hän toimii myös Sosiaalipedagogit Talentia -ryhmän varapuheenjohtajana ja on mukana Talentian varhaiskasvatuksen kehittämisryhmässä.
– Olen työskennellyt päiväkodeissa muutaman vuoden ajan. Se on auttanut minua samaistumaan Valssi-hankkeissa varhaiskasvatuksen käytännön haasteisiin. On ollut antoisaa nähdä kunnissa tapahtuvia kehitysprosesseja, vaikka tiesinkin jo entuudestaan, miten laadukasta työtä varhaiskasvatuksessa tehdään.
Päivi Tolonen
