TYÖSSÄ: Heidi Lötjönen, SOS-lapsikylän ehkäisevän työn koordinaattori

Vaaleahiuksinen nainen toppatakissa oven edessä ulkona
Iso osa Heidi Lötjösen työstä tapahtuu tietokoneen ääressä. Vaikka hän nauttii hallinnollisen työn tekemisestä, tuovat asiakkaiden kohtaaminen sekä reissut pohjoiseen ja Helsinkiin vaihtelua työpäiviin. Kuva: Petteri Löppönen

Heidi Lötjönen haluaa vaikuttaa siihen, että lapsia ja nuoria autetaan mahdollisimman varhain.

Aloitin Oulussa SOS-Lapsikylän ehkäisevän työn koordinaattorina lokakuussa 2022. Työtehtäväni on uusi ja äärimmäisen kiinnostava, koska pääsen käynnistämään ja kehittämään SOS-Lapsikylän toimintoja Pohjois-Suomessa.  

Työskentelen lähinnä Oulussa ja Rovaniemellä, mutta matkustan säännöllisesti myös pääkaupunkiseudulle. Oulussa työskentelee lisäkseni kaksi tuntityöntekijää, joiden esihenkilönä toimin. Rekrytoimme parhaillaan uutta täysipäiväistä ohjaajaa. 

Aikaisemmin työskentelin lastensuojelussa yksityisellä palveluntuottajalla. Ensin perhekuntoutusyksikössä, ja myöhemmin sijaishuollossa ohjaajana ja vastaavana ohjaajana. Nyt olen janan toisessa päässä ennaltaehkäisevän työn parissa.  

Lastensuojelu on aina ollut minulle sydämen asia. Lapsuudenkodissani asui sijoitettu lapsi, joten se on minulle tuttua sitäkin kautta. Sijaishuoltoyksikössä missä työskentelin yli 10 vuotta, monet sijoitukset olivat pitkäaikaisia. Osasta nuoria tuli minulle läheisiä ja tapaan heitä edelleen.  

Yksi syy miksi hakeuduin nykyiseen työhöni, oli että halusin päästä vaikuttamaan siihen, miten lasten ja nuorten asioihin vaikutetaan mahdollisimman varhain. 

Lastensuojelua minun ei tarvinnut onneksi uudessa työssäni jättää. Perustimme vuosi sitten Ouluun SOS-kehittäjänuorten paikallisen ryhmän. Minä koordinoin sen toimintaa ja toimin ryhmän ohjaajana. Valtakunnallisen toiminnan lisäksi vaikutamme paikallisiin asioihin. Vierailemme nuorten kanssa esimerkiksi paikallisissa kouluissa. Tavoitteena kokemusasiantuntijatoiminnassa on vertaistuen lisäksi poistaa lastensuojeluun liittyvää stigmaa ja kehittää lastensuojelun palveluita. Ryhmä on mukana kehittämässä sijaissisaruustoimintaa SOS-Lapsikylän sisällä. Nuoriamme on mukana myös valtakunnallisessa vaativan sijaishuollon kehittämishankkeessa. 

Työpäiväni ovat erilaisia ja liikkuvia palasia on paljon. Hoidan alueellista viestintää ja markkinointia. Ja suunnittelen toimintoja. Työhöni kuuluvat myös talous- ja raportointivastuu sekä erilaiset rahoitushaut. Suurin osa päivistäni kuluvat tietokoneen ääressä.  

Tykkään hallinnollisesta työstä, mutta välillä on mukava kohdata asiakkaitakin.  

Asiakastyötä pääsen tekemään kehittäjänuorten lisäksi kohtaamispaikkatoiminnassamme. Oulussa on yksi SOS-Lapsikylän Mummo ja vaarin tuvista. Se on ylisukupolvista kohtaamispaikkatoimintaa, jossa alueen lapsiperheet ja vapaaehtoiset ikäihmiset kohtaavat toisensa.  

Toiminta on ammatillisesti ohjattua, ja sitä vetävät meidän tuntiohjaajamme. Minun roolini on koordinoida toimintaa, eli olen yhteydessä ohjaajiimme, vapaaehtoisiin ja perheisiin, suunnittelen ja kehitän toimintaa yhdessä heidän kanssaan ja käyn esimerkiksi markkinoimassa toimintaa eri tapahtumissa.  

Koska SOS-lapsikylän ehkäisevän työn toiminta on täällä niin uutta, iso osa minun työnkuvaani on ollut yhteistyösuhteiden ja verkostojen luominen. Järjestökentällä ei voi toimia yksin.   

Yhteistyö on inspiroivaa ja palkitsevaa. Kun pohtii asioita yhdessä, huomaa aivan uusia asioita verrattuna siihen, että niitä pallottelisi yksin. Olen luonteeltani sosiaalinen. Yhteys muihin kumppaneihin on syntynyt helposti.  

Yhteistyötä tehdään muiden kolmannen sektorin toimijoiden, hyvinvointialueiden sekä kaupunkien ja kuntien kanssa. Olen esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen maakunnallisen Lapset, nuoret ja perheet -järjestöverkoston toinen koollekutsuja sekä toinen järjestöedustaja Oulun kaupungin Lapsiystävällinen kunta -koordinaatioryhmässä.  

Välillä on mukava kohdata asiakkaitakin.

Edustan kaikkia alueemme lapsi- ja perhejärjestöjä ja pyrin tuomaan esille järjestön toimintoja ja kentän ääntä sekä etsimään yhteistyön paikkoja.  

Sos-Lapsikylän Unelmista totta -toiminnan kautta olemme mukana ITLA:n ja Oulun kaupungin lapsiperheiden köyhyyttä vähentävässä hankkeessa. Pohdimme yhdessä muiden järjestöjen kanssa, miten tavoittaisimme entistä paremmin tukea tarvitsevat perheet. Unelmista totta -harrastustuki on SOS-Lapsikylän toiminta, jolla tuetaan pienituloisten perheiden lasten harrastuksia. Toiminnan kehittämisen lisäksi käsittelen kaikki Oulun ja Rovaniemen alueen -harrastustuen hakemukset ja harrastuslaskut.  

Koen, että pääsen työni kautta vaikuttamaan niin alueellisesti kuin valtakunnallisestikin erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien lasten ja perheiden tilanteeseen. Ja puolustamaan lapsen oikeuksia. 

Aika ajoin työni on melko yksinäistä. Ehkäisen työn koordinaattorikollegani työskentelevät ympäri Suomea. Muut ehkäisevän työn tiimin asiantuntijat ovat Helsingissä. Meitä on yhteensä melkein 30 henkeä. Iso osa työstäni tapahtuu etäyhteyksien kautta. On ollut hienoa päästä osaksi ammattitaitoista ja motivoitunutta tiimiä, jossa on vahvaa osaamista ja asiantuntijuutta.  

Olen opiskellut työni ohessa ylemmän AMK-tutkinnon ja valmistuin viime syksynä Sosiaali- ja terveysalan johtaminen ja kehittäminen -koulutusohjelmasta. YAMK-tutkinnosta on ollut hyötyä.  Minulla on sitä kautta laajempi ymmärrys esimerkiksi johtamisesta, strategioista ja niiden kehittämisestä. Voin hyödyntää myös koulutuksen tuomaa teoreettista osaamista.  

Tällä hetkellä opiskelen palvelumuotoilua, koska haluan kehittää ammatillista osaamistani koko ajan.  

Lastensuojelussa työasiat saattoivat jäädä pyörimään mieleeni. Nykyisessä työssäni on helpompi siirtyä töistä vapaalle. Vapaa-ajalla käyn kuntosalilla ja juoksemassa hyvän ystäväni kanssa. Lenkkeily on minulle paitsi liikuntaa, myös sosiaalinen tapahtuma. Lisäksi kuuntelen äänikirjoja ja liikun luonnossa.  

Yhdistän Rovaniemen työmatkat usein pohjoisen reissuihin. Saan samalla hoidettua Tunturi-Lapin yhteistyöasioita ja samoiltua tuntureissa. Tavoitteenamme on tulevaisuudessa avata kohtaamispaikkoja pohjoiseen.  

Olen viihtynyt järjestömaailmassa. Erityisesti minua on ilahduttanut yhdessä tekemisen kulttuuri, joka on erilaista verrattuna siihen, mihin aikaisemmissa työpaikoissa yksityisellä puolella olen tottunut. Tietysti siihen vaikuttaa myös erilainen rahoituspohja.   

SOS-Lapsikylä on mahtava työpaikka. Työ on merkityksellistä ja kehittymiseen suhtaudutaan myönteisesti, työntekijöihin luotetaan ja työtehtävät ovat mielenkiintoisia.  

Koen, että nykyisessä työssäni olen vastuussa asioista, kun aiemmin olin vastuussa ihmisistä.” 

Titta Vilppa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *