Vuoden 2023 alusta vastuu sosiaalihuollon järjestämisestä siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä 21 hyvinvointialueelle. Näiden lisäksi palveluja järjestää Helsingin kaupunki.
Kokosimme vastaukset yleisimpiin siirtymistä koskeviin kysymyksiin.
Ketkä siirtyvät hyvinvointialueille?
Hyvinvointialueen palvelukseen siirtyy kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa oleva sosiaalihuollon henkilöstö. Lisäksi mm. opiskeluhuollon kuraattorit ja koulupsykologit siirtyvät hyvinvointialueiden ja hyvinvointiyhtymien palvelukseen. Siirtyvät henkilöt tulee yksilöidä luovuttavan työnantajan yhteistoimintaneuvotteluissa.
Mitä henkilöstölle tapahtuu hyvinvointialueelle siirtymisessä?
Työntekijät ja viranhaltijat siirtyvät vanhoina työntekijöinä entisin palvelussuhteen ehdoin. Työsuhteen ehtoihin ei voi tehdä muutoksia liikkeenluovutuksen perusteella. Uusi työnantaja voi muuttaa vain sellaisia ehtoja, joita vanha työnantajakin olisi voinut yksipuolisesti muuttaa.
Henkilöstö siirtyy hyvinvointialueelle työsopimuslaissa ja viranhaltijalaissa säädetyn liikkeenluovutusperiaatteen mukaisesti. Liikkeenluovutus tarkoittaa, että työnantaja siirtää työsuhteisen tai virkasuhteisen henkilön vastaaviin tehtäviin.
Onko minun pakko siirtyä hyvinvointialueelle töihin?
Työntekijällä tai viranhaltijalla ei ole oikeutta jäädä luovuttavan työnantajan palvelukseen, mutta hän voi halutessaan irtisanoutua ennen siirtymistä. Työntekijä siirtyy hyvinvointialueelle, jos suurin osa hänen pääasiallisista työtehtävistään siirtyy liikkeenluovutuksen yhteydessä.
Sitooko entinen työsopimukseni / virkamääräykseni uutta työnantajaa?
Työntekijän henkilökohtainen työsopimus sitoo sellaisenaan siirryttäessä hyvinvointialueelle. Uutta työsopimusta ei tarvitse tehdä, eikä työnantaja voi määrätä sitä tekemään. Työntekijä voi toki halutessaan sopia uuden työsopimuksen, jolloin on syytä olla tarkkana, ettei ehtoja miltään osin heikennetä.
Viranhaltijan virkamääräys ei siirry. Hyvinvointialue perustaa uudet virat, ja viranhaltijat siirretään näihin virkoihin. Pääsääntö silti on, että viranhaltijatkin siirretään vastaaviin tehtäviin. Virkaan kuuluvat oikeudet ja velvollisuudet määräytyvät uuden viranperustamispäätöksen mukaisesti.
Voiko työskentelypaikkani vaihtua?
Työsopimuksen mukainen työskentelypaikka säilyy. Mikäli hyvinvointialueella ei enää ole kyseistä työstelypaikkaa, voi se muuttua. Pääsääntöisesti uuden työpisteen tulisi kuitenkin sijoittua samalle työssäkäyntialueelle.
Viranhaltijan työskentelypaikka määräytyy hyvinvointialueen viran perusteella. Viranhoitopaikka voi siis muuttua.
Muuttuvatko tehtäväni siirtymisen jälkeen?
Työsuhteessa oleva jatkaa hyvinvointialueelle siirtymisen jälkeen työsopimuksen mukaisissa tehtävissä. Työnantaja ei voi muuttaa yksipuolisesti työ- ja virkatehtäviä. Mikäli kyseistä tehtävää ei ole, tulee tarjota vastaavan tasoisia tehtäviä. Palkka ei tällöinkään voi alentua.
Viranhaltijoiden tehtäviin voidaan kuitenkin viranhaltijalain perusteella tehdä helpommin muutoksia esim. toiminnan uudelleenjärjestelyn perusteella.
Voiko hyvinvointialueelle siirtyminen vaikuttaa tehtävänkuvaani?
Uusi työnantaja saattaa pyrkiä yhdenmukaistamaan tehtävänkuvia hyvinvointialueella. Jos työsuhteen sisällön muutokset ovat olennaisia, vaaditaan usein yt-neuvottelut.
Pysyykö määräaikainen palvelussuhteelleni entisellään?
Määräaikaiset virka- ja työsuhteet siirtyvät hyvinvointialueelle, mikäli määräaikaisen palvelussuhteen päättymisaika on 1.1.2023 tai myöhemmin.
Voiko siirtyminen hyvinvointialueelle olla irtisanomisperuste?
Liikkeenluovutus ei ole hyväksyttävä irtisanomisperuste. Hyvinvointialue ei siis voi heti siirtymisen jälkeen aloittaa henkilöstön irtisanomisia.
Myöhemmin voi tulla tilanne, että työnantaja esimerkiksi järjestelee toimintoja uudelleen, jolloin työntekijän työ vähenee olennaisesti ja pysyvästi. Tällöin voi tulla kyseeseen jopa irtisanominen.
Pitääkö siirtymisen yhteydessä käydä yhteistoimintaneuvottelut?
Luovuttavan työnantajan on ennen siirtymistä käytävä yhteistoimintaneuvottelut, joissa henkilöstöä edustavat pääsopijajärjestöjen pääluottamusmiehet. Neuvotteluissa käydään läpi, mitä liikkeenluovutuksesta seuraa, ja yksilöidään siirtyvä henkilöstö.
Hyvinvointialue tulee mukaan neuvotteluihin kertomaan luovutuksen ajankohdan, luovutuksen syyt sekä luovutuksesta aiheutuvat oikeudelliset, taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset. Hyvinvointialue ei voi vielä tällä perusteella irtisanoa henkilöstöä, vaan tätä varten tulee käydä erilliset yhteistoimintaneuvottelut. Niissä selvitetään, onko olemassa irtisanomisperuste ja mitkä ovat muut tarjolla olevat työ ja koulutusmahdollisuudet.
Mitä työehtosopimuksia hyvinvointialueella noudatetaan?
Hyvinvointialueella on kolme työehtosopimusta: SOTE-sopimus, lääkärisopimus sekä hyvinvointialueen yleinen virka- ja työehtosopimus HYVTES. SOTE-sopimus ja lääkärisopimus ovat täysin samat kuin ennen luovutusta. HYVTES:n määräyksiä valmistellaan keskustasolla. Tarkoituksena on siirtää KVTES:n määräykset HYVTES:iin.
Muuttuuko palkkani?
Kenenkään palkkaa ei saa laskea hyvinvointialueelle siirryttäessä. Kaikki palkan osat säilyvät sellaisenaan.
Muuttuuko kokemuslisäni?
Työkokemuslisään oikeuttava aika säilyy sellaisenaan, eikä kokemuslisiä lasketa uudelleen hyvinvointialueelle siirtymisen vuoksi.
Voiko palkanmaksupäiväni vaihtua?
Eri alueilta siirtyvillä työntekijöillä voi olla eri palkanmaksupäivät, jolloin uusi työnantaja todennäköisesti pyrkii yhdenmukaistamaan palkanmaksupäivät. Tämä tulee toteuttaa KVTES:n määräysten mukaisesti.
Palkanmaksupäivästä tehtyä sopimusta ei voi muuttaa yksipuolisesti. Työnantaja neuvottelee muutoksesta luottamusmiehen kanssa.
Muuttuuko työaikani tai ruokataukoni?
Työaika ja työsopimuksessa sovittu ruokatauko säilyvät ennallaan. Työnantaja voi yhdenmukaistaa työaikoja ja ruokataukokäytäntöjä vain työ- ja virkaehtosopimusten puitteissa.
Siirtyvätkö vuosilomani ja säästövapaani?
Vuosilomat ja säästövapaat siirtyvät hyvinvointialueelle sellaisenaan. Lomat ja vapaat on oikeus pitää myönnettynä aikana.
Mitä tapahtuu työaikasaldoilleni?
Liukuvan työajan saldot siirtyvät hyvinvointialueelle, ellei luovuttava työnantaja irtisano liukuvan työajan järjestelmää. Mikäli liukuvan työajan järjestelmä päättyy ennen siirtymistä, maksetaan plustunnit rahana ja miinussaldo peritään palkasta.
Mitä tapahtuu työaikapankille?
Työaikapankin saldo siirtyy hyvinvointialueelle, ellei työnantaja irtisano paikallista sopimusta.
Mitä tapahtuu sovituille vapaille ja koulutuksille?
Myönnetyt virkavapaat, työlomat ja sovitut koulutukset siirtyvät sellaisenaan hyvinvointialueelle.
Mitä tapahtuu henkilökuntaetuuksille?
Työnantajan yksipuolisesti myöntämät henkilökuntaetuudet, kuten liikuntasetelit ja merkkipäivämuistamisedut, eivät siirry hyvinvointialueelle. Liikkeenluovutuksen jälkeen työnantajan on yhdenmukaistettava mahdolliset palvelussuhteen ehdot, kuten työterveyshuolto ja liikuntaetuudet.
Vaikuttaako siirto eläkkeisiin?
Eläke-eduissa ei tapahdu muutoksia.
Mitä tapahtuu liiton jäsenmaksun perinnälle hyvinvointialueella?
JUKOn näkemyksen mukaan jäsenmaksuvaltakirjat tulisi siirtää automaattisesti hyvinvointialueelle. Työnantajilla on tässä kuitenkin erilaisia käytäntöjä, joten tarkista oman alueesi käytäntö työnantajalta tai luottamusmieheltä. Mikäli valtakirjaa ei siirretä, toimita valtakirja uudelle työnantajallesi, jotta oikeus jäsenetuuksiin, neuvontaan ja oikeusturvavakuutukseen siirtyy muutostilanteessa.
Siirtyvätkö luottamusmiehet hyvinvointialueelle?
Siirtyvät luottamusmiehet säilyttävät luottamusmiesasemansa 31.3.2023 asti. JUKOn luottamusmiesvaalit järjestetään maaliskuun loppuun mennessä. Valittujen luottamusmiesten toimikausi alkaa 1.4.2023.
Siirtyykö työsuojeluorganisaatio hyvinvointialueelle?
Myös työsuojeluorganisaatio voi muuttua hyvinvointialueella. Tämä selviää myöhemmin. Selvitä oma työsuojeluvaltuutettusi JUKOn luottamusmiehiltä.
Palkkaharmonisaatio on mahdollisuus
Älä suostu pilkkomaan palkkaasi.
Vuonna 2023 suurin osa sosiaalialan osaajista siirtyy töihin hyvinvointialueelle. Työsopimuslaki edellyttää työnantajalta tasapuolista kohtelua. Palkkojen harmonisointiin, eli yhtenäistämiseen, syntyy tarve, jos vaativuudeltaan samasta tehtävästä maksettavan palkan taso vaihtelee.
Käytännössä kuntien palkat ovat voineet erota toisistaan jopa satoja euroja saman hyvinvointialueen sisällä.
Eri suuruisista palkoista on tehtävä alueellinen harmonisointisuunnitelma. Palkat harmonisoidaan aina ylimpään kyseisestä tehtävästä maksettavaan palkkaan. Harmonisointi koskee tehtäväkohtaisen palkan lisäksi myös lisiä.
Palkka ei voi laskea
Harmonisoinnin yhteydessä on hyvä muistaa, että sinun ei kannata antaa tehtäväkohtaista palkkaasi pilkottavaksi, jos työnantajasi tätä ehdottaa. Palkastasi saatetaan haluta erottaa esimerkiksi henkilökohtainen lisä tai erillislisä, niin että oma maksupalkkasi pysyisi silti samana.
Palkan pilkkominen heikentää kuitenkin harmonisoinnista saatavaa yhteistä hyötyä. Tämä johtuu siitä, että ylin piikkipalkka, joka määrää alueen harmonisoinnin tason, jää alemmas. Yleensä työnantajan tarjoama erillislisä tai muu siirtymälisä heikentää myös työntekijän omaa oikeutta saada tulevia sopimuskorotuksia täysimääräisesti. Samalla harmonisointiaika voi pidentyä.
Uusi palkkataso määräytyy käyttöönotettavan uuden palkkausjärjestelmän tehtävien vaativuuden arviointijärjestelmän mukaisesti. Jos tehtäväkohtainen palkkasi on alempi kuin uusi palkkausjärjestelmä edellyttää, tulee palkkasi nostaa ylimpään tasoon. Palkkasi ei voi laskea.
Aikataulu toteutuu kolmessa osassa
Työnantajan on liikkeenluovutuksen jälkeen yhdenmukaistettava kohtuullisessa ajassa palvelussuhteen ehdot. Tämä harmonisointiaika on lainsäädännön mukaan noin 2–3 vuotta.
Sote-sopimuksessa harmonisoinnille on lisäksi määrätty aikataulu, jonka mukaan harmonisointi tapahtuu portaittain, kolmessa osassa.
1.6.2023
1,5 % palkkasummasta varattu harmonisoinnin kuluihin
1.10.2024
2,5 % palkkasummasta varattu harmonisoinnin kuluihin
1.6.2025
2,0 % palkkasummasta varattu harmonisoinnin kuluihin
Sovitut kolme harmonisointierää eivät kuitenkaan oikeuta työnantajaa rajaamaan harmonisoinnin tasoa ja pitkittämään aikataulua, sillä työsopimuslain tasapuolista kohtelua koskeva säännös on pakottavaa lainsäädäntöä.
Konstantin Laakkonen
