Enemmän kuin johtavaa asemaa tai uramenestystä arvostavat sosiaalialan ammattilaiset työn, perheen ja ‑vapaa-ajan tasapainoa.
Perinteisesti työura etenee yhteen suuntaan ja toteutuu ylennyksin ja palkankorotuksin. Nykyisin työurat ovat kuitenkin monen suuntaisia. Ura etenee sivusuunnassa, organisaatiota vaihtamalla tai muuttamalla tavoitetta. Uramenestyksen kriteerinä voi palkan tai aseman ohella olla myös työtyytyväisyys ja elämänalueiden tasapaino.
Talentia selvitti ensimmäistä kertaa, millaisia pitkään alalla työskennelleiden sosiaalialan korkeakoulutettujen työurat ovat olleet. Selvityksen mukaan sosiaalialan ammattilaisille on tärkeää työn, perheen ja vapaa-ajan tasapaino.
– Työnantajien ja esimiesten kannattaa tukea työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista, sillä se lisää sosiaalialan korkeakoulutettujen työtyytyväisyyttä ja työhön sitoutumista, Talentian erityisasiantuntija Jaana Manssila sanoo.
Urakehitys tapahtuu vaihtamalla asiakasryhmää
Yleisimmin urakehitys sosiaalialalla tarkoittaa asiakasryhmän vaihtamista. Urakehitystä selvitettiin kysymällä ensimmäinen tehtäväkenttä, työuran aikaiset tehtäväkentät ja nykyinen tehtäväkenttä.
Sosionomi (AMK) ‑tutkinnon suorittaneiden ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden tehtäväkentissä tapahtuu suhteellisen vähän muutoksia Ensisijaisena alueena ovat varhaiskasvatuksen tehtävät ja toisella sijalla lastensuojelu kautta koko työuran. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet saattavat työskennellä nykyvaiheessa myös vanhuspalveluissa.
Sosiaalityöntekijöillä ensimmäinen tehtäväkenttä on yleisimmin aikuissosiaalityö, josta siirrytään lastensuojeluun, ja sieltä perheoikeudellisiin palveluihin tai hallinnollisiin tehtäviin.
Sosiaalialan korkeakoulutetuille lastensuojelu on vetovoimainen tehtäväalue, mutta siellä harvemmin tehdään koko työuraa vaan käydään lähinnä piipahtamassa.
– Tässä näkyy varmasti lastensuojelun kriisi. Lastensuojelusta lähdetään pois, kun nähdään, millaiset työolot ovat. Jos kriisi halutaan aidosti ratkaista, on työoloihin, asiakasmääriin ja palkkaukseen satsattava, Manssila sanoo.
Palkkaus suurin epäkohta
Alan suurimpina epäkohtina nousivat esille huono palkka ja työn kuormitus, mikä ei ole yllättävää. Sosiaalialan ammattilaisten työurat ‑selvitykseen vastanneiden mediaaniansio kuukaudessa oli 2 800 euroa, joka vastaa palkansaajanaisten mediaaniansiota, mutta jää noin kolmesataa euroa jälkeen kaikkien kokoaikaista työtä tekevien palkansaajien kuukausiansiosta. Omaa alaa vastaavan koulutustason palkoista sosiaaliala jää selkeästi.
– Palkka ei vastaa sosiaalialan korkeakoulutettujen saamaa koulutusta ja työn vaativuutta. Alalla työskenteleminen vaatii kaiken lisäksi jatkuvaa kouluttautumista, sanoo Manssila. Sosiaalialan ammattilaiset kehittävät aktiivisesti ammattitaitoaan, sillä lähes kaikki selvitykseen vastaajat olivat osallistuneet täydennys- ja erikoistumiskoulutukseen.
Sosiaalialan korkeakoulutettujen työmarkkinatilanne on kuitenkin vakaa. Työttömyys on suhteellisen vierasta ja lyhytkestoista ja työsuhteet kokopäiväisiä.
