Monilla hyvinvointialueilla käynnistetyt yt-neuvottelut huolestuttavat Talentiaa. Neuvottelujen perusteet ja vaikutukset aiotaan selvittää tarkasti.
Suomen 21 hyvinvointialueesta ainakin kahdeksan on ilmoittanut yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämisestä, ja monella alueella on tiettävästi harkinta asiasta kesken.
Syynä neuvottelurumbaan on raha. Hyvinvointialueiden budjetit ovat voimakkaasti alijäämäisiä. Yhteensä alijäämää on noin 1,2 miljardia euroa. Suomen sote-budjetti ensi vuodelle on 23,9 miljardia euroa. Sote vie neljäsosan valtion koko budjetista, joka on ensi vuodelle kaikkiaan 87,9 miljardia euroa. Sote-budjetista sosiaalihuolto vie puolestaan noin neljäsosan.
Tavoitteet sote-uudistukselle olivat alun alkaen sosiaali- ja terveysministeriön (STM) mukaan palvelujen laadun parantaminen, toiminnan vaikuttavuuden lisääminen, sosiaali- ja terveydenhuollon saaminen toimivaksi osaksi yhteiskuntaa sekä tiedon ja tutkimuksen merkityksen kasvaminen.
Sosiaali- ja terveyspalvelut kärsivät työvoimapulasta ja rekrytointivaikeuksista ennen sote-uudistusta. Pula on jatkunut myös hyvinvointialueille siirtymisen jälkeen, ja se tuottaa sote-työntekijöille työkuorman kasvua, kiirettä ja uupumusta.
Talentian jäsenkyselyssä keväällä 2023 peräti 59 prosenttia vastanneista sosiaalialan työntekijöistä kertoi työhyvinvoinnin heikentyneen hyvinvointialueille siirtymisen seurauksena. 56 prosenttia vastaajista arvioi sote-uudistuksen vaikuttaneen omaan työhönsä negatiivisesti.
Kyselyssä raportoitiin myös huonosta johtamisesta, epäselvästä ohjeistuksesta ja tiedonkulun ongelmista hyvinvointialueille siirtymisen jälkeen. Jäsenkyselyn tuloksista välittyi laaja sosiaalialan tyytymättömyys uudistuksen toteutukseen.
Alun alkaen sote-uudistuksen lupailtiin laskevan sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia. Näin ei ole käynyt, vaan kulut kasvoivat. Nyt istuva hallitus pääministeri Petteri Orpon (kok.) johdolla suunnittelee tymäköitä säästöjä hyvinvointialueille. Tarkkaa tietoa siitä, mistä leikataan ja kuinka paljon, ei ole vielä tiedossa.
Leikkaukset voivat johtaa ojasta allikkoon
Talentiassa pelätään, että leikkaukset sosiaalipalveluista saattavat johtaa ojasta allikkoon, sillä vaikka nopeita säästöjä saataisiin, pitkällä tähtäimellä uhkana olisi sosiaalisten ongelmien paheneminen ja eriarvoisuuden kasvu sekä kustannusten entistäkin holtittomampi kasvu lisäongelmien paikkaamiseksi.
Talentian työsuhdeasioiden päällikkö Konstantin Laakkosen mukaan yt-neuvotteluja osattiin odottaa, koska yksi sote-uudistuksen alkuperäisistä tarkoituksista oli tehostaa soten palvelujärjestelmää ja organisaatioita.
– Valitettavasti yt-rumba alkaa, koska hyvinvointialueet tekevät ensi vuoden budjetteja, ja ennakoidut alijäämät ovat niin valtavia, että työnantajille ei jää mahdollisuutta olla tekemättä mitään. Peikkona taustalla vaanii liittäminen toiseen hyvinvointialueeseen myöhemmin, jos alijäämä ei jollakin alueella oikene, Laakkonen arvioi.
Talentiassa on varauduttu yt-neuvotteluihin jo viime vuoden lopulta lähtien. Yt-oppaaseen ja verkkoon on päivitetty tuoretta tietoa ja vastauksia usein kysyttyihin jäsenkysymyksiin muun muassa irtisanomisperusteista, lomautuksista ja yt-neuvotteluista.
– Koulutamme jatkuvasti luottamusmiehiä sekä viestimme ja vaikutamme eri suuntiin: jäsenille, päättäjille, työnantajille ja medialle. Emme voi valitettavasti estää yhteistoimintaneuvotteluita, mutta huolehdimme, että neuvottelujen perusteet ja vaikutukset selvitetään huolella ja henkilövähennyksille löydetään vaihtoehtoja, Laakkonen kertoo.
Neuvottelujen perusteiden ja vaikutusten selvittämisessä luottamusmiehillä on keskeinen rooli esimerkiksi muun työn tarjoamisen ja kouluttamiseen liittyvien velvoitteiden pohtimisen kautta.
Tulevaisuus vielä epävarmaa
Nyt näyttää siltä, että päättäjät aliarvioivat alun perin hyvinvointialueiden työn käynnistämisen kustannukset.
On myös arvioitu, että kunnat ovat saattaneet tietoisesti alibudjetoida sote-budjettejaan uudistusta odotellessa ja jättäneet ongelmat tulevaisuuteen hyvinvointialueiden ratkottavaksi.
Myös koronan aiheuttama hoitovelka ja inflaatio ovat kurittaneet alueita ja nostaneet niiden menoja.
Vielä ei tiedetä, mitä hyvinvointialueiden yt-neuvotteluissa tapahtuu ja millaisiin sopeutuksiin päädytään. Laakkosen mukaan tärkeintä olisi, että ennaltaehkäiseviä sosiaalipalveluja ei heikennettäisi niistä säästämällä. Jos näin tapahtuisi, siitä kärsivät sekä sosiaalialan työntekijät että sosiaalipalvelujen asiakkaat.
– Sosiaalialalta saadut säästöt ovat usein lyhytnäköisiä ja lisäävät tunnetusti menoja jatkossa. Siksi säästöjen hakeminen sosiaalihuollosta ei ole järkevä tie. Sosiaalihuollossa henkilöstömenojen vähennyksiä on usein myös hankala tehdä ilman asiakkaiden saamien palveluiden heikentymistä, Laakkonen arvioi.
Talentian puheenjohtaja Jenni Karsio muistuttaa, että sosiaalitakuu velvoittaa sosiaalihuoltoa myös yt-neuvottelujen aikana. Sosiaalitakuun mukaan hyvinvointialueiden on huolehdittava kaikissa tilanteissa, ja myös yt-neuvottelujen aikana, siitä, että asiakasturvallisuus ei sosiaalipalveluissa vaarannu.
Tatu Kuukkanen
