Radikaalista sosiaalityöstä kiinnostuneiden sosiaalialan ammattilaisten verkosto kaipaa suorempaa toimintaa ja rohkeampia kannanottoja yhteiskunnan sortavia rakenteita vastaan.
Viime vuosina yhä useampi sosiaalialan ammattilainen on Jyväskylän yliopistossa sosiaalityön professorina työskentelevän Kati Närhen mukaan kiinnostunut yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta.
– Kun sosiaalihuoltoa ja -turvaa on leikattu ja asiakkaiden elämäntilanteita siten heikennetty, niin jokin sosiaalihuollon ammattilaisten ammattieettinen piste tuntuu tulleen vastaan, että halutaan politisoitua, Närhi arvioi.
Närhi johti vuosina 2020–2022 tutkimushanketta, jossa selvitettiin, millaista rakenteellinen sosiaalityötä Suomessa tehdään.
Tutkimus osoitti, että se on pääasiassa palvelujärjestelmän sisällä tehtävää tieto- ja viranomaistyötä, jossa sosiaalityöntekijät tuottavat erilaisia lausuntoja ja raportteja.
Kansainvälisesti tarkasteltuna rakenteellinen sosiaalityö on Suomessa konsensushakuista, viranomaiskeskeistä ja konflikteja välttelevää. Monissa maissa rakenteellinen sosiaalityö on saanut erilaisia muotoja kuin Suomessa, koska sosiaalialan työtä tehdään julkisen palvelujärjestelmän ulkopuolella.
Talentian ammattieettisissä ohjeissa linjataan, että sosiaalialan ammattihenkilön velvollisuutena on vastustaa epäoikeudenmukaista politiikkaa ja tuoda tietoa kohtuuttomista tilanteista ja syrjivistä rakenteista poliittiseen päätöksentekoon.
Närhen tutkimushankkeessa haastatellut sosiaalityöntekijät toivoivat, että ammattikunnan edustajat uskaltaisivat tuoda kohtaamiaan epäkohtia rohkeammin julkisuuteen.
Aktiivisesti kantaa yhteiskunnallisiin epäkohtiin
Kritiikki palvelujärjestelmää kohtaan ei kuitenkaan ole työntekijälle aina helppoa. Osassa hyvinvointialueita on tehty viestinnällinen linjaus, että ainoastaan päälliköt ja muut johtavan tason viranhaltijat saavat antaa haastatteluita medioille hyvinvointialueen asioista.
Närhi ajattelee, että sosiaalialalla on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia.
– Sosiaalityöntekijät näkevät arjessaan yhteiskunnalliset ongelmat. Olisi hienoa, jos tämä tieto saataisiin kanavoitua niin, että palvelujärjestelmää voitaisiin kehittää paremmin, hän sanoo.
Närhi nimeää yhdeksi näkyväksi esimerkiksi ilmiöstä poliittisen sosiaalityön rihmasto Konfliktin.
Kritiikki palvelujärjestelmää kohtaan ei aina ole helppoa.
Syksyllä 2023 perustettu verkosto on muun muassa vastustanut sosiaaliturvan ja -palveluiden leikkauksia vetoomuksin ja mielenosoituksin.
Konfliktin perustamisessa mukana ollut tutkijatohtori Ilo Söderström sanoo, että alussa Konfliktiin tulleilla ihmisillä oli jaettu tarve ottaa aktiivisesti kantaa yhteiskunnallisiin epäkohtiin ilman pelkoa vastareaktiosta ja saada siihen vertaistukea.
Söderströmin mukaan monia konfliktilaisia yhdisti kokemus, että Israelin ihmisoikeusrikkomusten ympärillä vallitsi erikoinen varovaisuus.
– Se oli alussa iso tekijä, miksi monet halusivat tulla mukaan. Monet kokivat, etteivät he uskalla puhua [palestiinalaisten] ihmisoikeuksista sosiaalityön tiloissa, mikä on absurdia, Söderström sanoo.
Sittemmin verkosto on muun muassa järjestänyt sosiaalialan työntekijöiden Palestiina-aiheisen keskustelutilaisuuden ja keränneet nimiä kahteen vetoomukseen, joissa vaadittiin Suomen valtiolta konkreettisia toimia kansanmurhan estämiseksi. Toiseen allekirjoituksia kerättiin sosiaalialan ammattilaisilta ja toiseen sote-järjestöiltä.
Tämän lisäksi konfliktilaiset ovat tehneet vetoomuksia ja kannanottoja, joissa on esitetty huolta maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden oikeuksien heikentymisestä Suomessa.
Jäsenet ovat lähettäneet kansanedustajille ja ministereillä suunnattuja vetoomuksia, jotta epäinhimillisiksi tulkittuja lakimuutoksia ei toteutettaisi. Keväällä 2024 Helsingin Sanomat julkaisi konfliktin sosiaalityöntekijöiden kirjoittaman vetoomuksen mielipidekirjoituspalstalla. Vetoomuksessa sosiaalityöntekijät kritisoivat poikkeuslakia, joka estäisi turvapaikan hakemisen itärajalla.
Rasismia ja rasistisia rikoksia on vastustettu mielenosoituksin ja kannanotoin.
Ammattietiikka edellyttää suorempaa toimintaa
Artikkelia varten haastateltiin viittä konfliktilaista. Heidän mielestään nykyinen viranomaiskeskeinen rakenteellinen sosiaalityö, jossa keskitytään tuottamaan tietoa ja lausuntoja, ei riitä, vaan sosiaalialan ammattietiikka edellyttää suorempaa toimintaa ja rohkeampia kannanottoja yhteiskunnan sortavia rakenteita vastaan.
Monet konfliktilaisista työskentelevät pakolaisten, maahanmuuttajien tai päihdepalveluiden asiakkaiden parissa.
– Nämä asiakasryhmät ovat sorrettuja ja heidän oikeuksistaan pitää taistella aika paljon, joten heidän auttamiseksi työskentelevien parissa on ehkä enemmän sellaista aktivismihenkisyyttä, Söderström pohtii.
Sosiaalialalla on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia.
Hänen mukaansa ilman vahvaa ammattieettistä pohjaa sosiaalityötä voidaan käyttää yhteiskunnassa vaihteleviin tarkoitusperiin. Ääriesimerkkinä hän käyttää natsi-Saksaa, jossa sosiaali- ja terveysalan työntekijöitä valjastettiin kansallissosialistisen ideologian ja eugeniikan pelinappuloiksi.
– Jos Suomessa nousisi fasismi, eikä sosiaalityössä olisi ammattietiikkaan nojaavaa poliittista toimijuutta, me olisimme niitä, jotka toteuttaisivat fasistista politiikkaa, Söderström havainnollistaa.
Keinoja tuoda omaa näkemystä esille
Sosiaalityöntekijä Nelli Kähärä kertoo saaneensa Konfliktista yhteisön vapaa-ajan aktivismin tueksi mutta myös oman ammatti-identiteettinsä vahvistamiseksi.
Hän työskentelee Helsingin kaupungilla 15–17-vuotiaiden koulupudokkaiden nuorten sosiaalityöntekijänä moniammatillisessa tiimissä, tiimin ainoana sosiaalityöntekijänä.
– Konfliktissa meillä on aika samansuuntaisia ajatuksia siitä, mitä haluamme tehdä, mitä pidämme tärkeänä ja minkä ajattelemme olevan oman ammatti-identiteetin ydintä, sitä miksi tätä työtä ylipäätään tekee, Kähärä kertoo.
Koulupudokkaiden sosiaalityöntekijänä hän näkee alan rakenteellisia ongelmia päivittäin. Suurin monista ongelmista on se, ettei terveydenhuolto ja sosiaalihuolto pelaa hyvin yhteen ja vastuuta nuoren tilanteesta pallotellaan eri tahojen välillä.
Iso osa Kähärän työstä on sitä, että hän perustelee hoitotahoille tai sosiaalityön puolelle, miksi nuori tarvitsee tiettyä palvelua. Kähärän arkeen sisältyy vain vähän mahdollisuuksia tehdä poliittista tai radikaalia sosiaalityötä. Arjessa radikaalius on lähinnä työote, jolla Kähärä pitää asiakkaidensa puolia.
– Oli vastassa nuoren vanhempi, rivisossu tai iso päällikkö, niin olen aika hyvä tuomaan asioita esiin, enkä pelkää sanoa mielipidettäni. Se kytkeytyy vahvasti aktivismiin. Olen saanut yhteisöstä keinoja ja varmuutta tuoda omaa näkemystäni esille.
Konflikti
• Radikaalista sosiaalityöstä kiinnostuneiden sosiaalialan ammattilaisten verkosto.
• Mukana on eri puolilla Suomea asuvia sosiaalityöntekijöitä, sosionomeja, muita sosiaalialan ammattilaisia, tutkijoita ja opiskelijoita.
• WhatsApp-yhteisöön kuuluu noin 80 jäsentä, joista 10–20 on aktiivisia.
• Jäsenet organisoivat mielenosoituksia, vetoomuksia, kannanottoja ja keskustelutilaisuuksia.
• Nimi viittaa muutostyöhön, jossa uskotaan, että konfliktien kohtaaminen voi viedä kohti oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa.
Emma Auvinen