Pitkistä tasoittumisjaksoista voidaan yksityisellä sosiaalipalvelualalla sopia paikallisesti.
Työntekijän kannattaa tarkkaan harkita pitkiin tasoittumisjaksoihin suostumista, sillä se voi merkitä huomattavia ylityökorvausten menetyksiä ja työn kuormittavuuden lisääntymistä.
– Sopimus tekee mahdolliseksi sen, että saatat joutua tekemään isojakin viikoittaisia työtuntimääriä. Esimerkiksi kesäaikana viikkotyötunnit voivat mennä reippaasti yli 40 tunnin, mutta sitten sydäntalvella joudutkin tekemään lyhyempää viikkoa. Näin voi käydä, kun työntekijät pitävät vuosilomiaan ja tarvitaan henkilöstöä, sanoo Talentian sopimusasiantuntija Susanna Pelander.
Työntekijän kuukausipalkka pysyy näissä tilanteissa samana, vain ilta- ja viikonlopun lisätuntien korvaukset vaihtelevat. Ylityötä pitkistä työviikoista ei synny, koska työnantajalla on oikeus tasoittaa työvuoroluettelon aikana kertyneet ylityöt tasoittumisjakson aikana.
Pelander kehottaakin miettimään, onko valmis vaihtamaan ylityökorvaukset vapaaseen, jonka työnantaja voi sijoittaa miten haluaa.
– Vai toimisiko sinulle paremmin se, että työtuntisi tasoittuvat kolmen tai kuuden viikon ajalla ja työtä on kalenterivuoden aikana tasaisesti? Ja jos tulee tarvetta tehdä ylityötä, siitä pitää sopia kanssasi erikseen ja se voidaan vaihtaa vastaavaan korotettuun vapaaseen vain sovittaessa, Pelander sanoo.
Sopimuksen tekeminen vapaaehtoista
Työnantajan ja työntekijöiden pitää tehdä ensin pitkistä tasoittumisjaksoista paikallinen sopimus. Sen jälkeen kukin työntekijä päättää, suostuuko sopimukseen. Sopimuksen tekeminen on aina vapaaehtoista.
– Jos lähtee mukaan paikalliseen sopimukseen, koskevat sen säädökset molempia sopijaosapuolia. Jos taas jättäytyy pois, noudatetaan liittotasolla solmitun työehtosopimuksen säädöksiä, Pelander sanoo.
Samalla työpaikalla voi olla työntekijöitä, joiden työsuhteen osalta noudatetaan kahden eri sopimuksen säädöksiä. Työnantajan on kohdeltava molempia yhdenvertaisesti. Työnantaja ja työkaverit eivät saa painostaa tekemään sopimusta.
Jos pitkistä tasoittumisjaksoista sovitaan, on työnantaja velvollinen laatimaan työaikasuunnitelman.
Moni ei ole kuullut suunnitelmasta, vaikka siitä on työehtosopimuksella määrätty. Suunnitelmasta on käytävä ilmi, miten työvuorot asettuvat jakson sisälle. Työaikasuunnitelma on tehtävä koko jaksolle, joka voi olla jopa 51 viikkoa.
– Harmillista on kuitenkin se, ettei suunnitelma sido työnantajaa juuri mitenkään. Työnantaja voi siis laatia työvuoroluettelon täysin päinvastoin, kuin mitä työaikasuunnitelmaan on kirjattu, Pelander muistuttaa.
Mieti hyötyjä ensin
Jäsenet ottavat Talentiaan usein yhteyttä siitä, ettei työnantaja kuuntele pitkän tasoitusjakson aikana työntekijöiden toiveita työajan tasaamisesta. Myös ylityökorvausten puuttuminen herättää kysymyksiä.
– Pitkiin tasoittumisjaksosopimuksiin on mahdollista sopia ylitöiden maksamisesta kunkin työvuoroluettelon osalta. Tämä on työntekijän kannalta selkeä etu. Jos siis päätät allekirjoittaa sopimuksen, tarkista ensin, miten siinä on sovittu ylitöistä.
Pelander kehottaa kuitenkin miettimään, mitä hyötyä sopimuksesta saa.
– Vertaan usein pitkien tasoittumisjaksojen sopimuksia asuntolainaan, missä asiakas maksaa korkoja pankille, mutta pankki ei anna sinulle rahaa asuntoon. Jos et sopisi noin hölmöstä lainasopimuksesta, niin miksi ihmeessä sopisit tasoittumisjaksosta, josta et itse hyödy mitään?
Johanna Merilä
