Vuoden alussa voimaan tullut uusi seksuaalirikoslaki korostaa erityisesti lasten ja nuorten itsemääräämisoikeutta ja vapaaehtoisuutta. Asiantuntija olisi toivonut lakiin erillisiä pykäliä nuorten välisiä tilanteita varten.
Nuorten riski joutua seksuaalisen väkivallan uhriksi on moninkertainen vanhempiin ikäluokkiin verrattuna, ja useimmiten tekijänä on toinen nuori. Tämä käy ilmi Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin raportista (Krimo).
Nuorten Exitin asiantuntija Netta Puustisen mielestä uusi suostumukseen perustuva raiskauslainsäädäntö on parannus.
– Raiskauksen määritelmä ei voi perustua vain siihen, onko käytetty väkivaltaa tai hyödynnetty uhrin kykenemättömyyttä puolustautua. Tulevaisuudessa nähdään, miten lakia tulkitaan, hän sanoo.
Puustinen on koulutukseltaan sosionomi sekä erityistason seksuaaliterapeutti ja -kasvattaja.
Lastensuojelua ja poliisia voi aina konsultoida matalalla kynnyksellä.
Ammattilaisilla on aina ilmoitusvelvollisuus, kun alaikäiseen kohdistuvasta seksuaalirikoksesta herää epäilys, Puustinen muistuttaa.
– Lastensuojelua ja poliisia voi aina konsultoida matalalla kynnyksellä. Lakia ei tarvitse täysin osata, mutta perusasiat täytyy tietää.
Vallalla on edelleen vanhakantaisia ”rakkaudesta se hevonenkin potkii” -tyyppisiä myyttejä ja väärää tietoa.
– Ammattilaistenkin olisi hyvä pohtia omia arvojaan ja asenteitaan: mitä kaikkea seksuaaliväkivalta voi olla. Saatetaan edelleen esimerkiksi ajatella, ettei verkossa tapahtunut ahdistelu voi olla niin satuttavaa.
Vuoden 2022 lapsiuhritutkimuksessa paljastui, että seksuaalinen häirintä ja ehdottelu internetissä ovat yleistyneet sekä kuudes- että yhdeksäsluokkalaisilla, ja varsinkin tyttöjen kokemukset seksuaaliväkivallasta ovat lisääntyneet.
Puustinen pitää hyvänä, että myös seksuaalissävytteisten kuvien lähettäminen tai näyttäminen ilman suostumusta on tunnistettu uudessa laissa seksuaalista itsemääräämisoikeutta loukkaavaksi teoksi kaikenikäisillä.
Tapaukset voivat olla traagisia
Myös oikeuspsykologi Julia Korkman pitää tärkeänä, että verkossa tapahtuvat seksuaalirikokset saatiin mukaan lakiin, sillä vakavimmillaan ne voivat aiheuttaa uhrille vähintään yhtä paljon kärsimystä kuin reaalimaailmassa tapahtuneet.
– Tapaukset voivat olla traagisia. Nuorta teeskentelevä aikuinen on voinut kiristää nuorelta yhä uusia, paljastavampia kuvia. Nuoria on varmasti varoitettu tästä, mikä lisää heidän häpeän- ja syyllisyydentunteitaan. Valtavaa ahdistusta aiheuttaa myös se, että aineisto jää ikuisesti nähtäville.
Uutta laissa on se, että nuorten on sallittua suostumuksellisesti lähettää toisilleen paljastavia kuvia.
– Se ei ole rikos, jos se tapahtuu suostumuksellisesti parisuhteen sisällä eikä siihen liity kiristystä eikä kuvia jaeta eteenpäin. Vanhassa laissa tätä ei huomioitu, ja se johti ikäviin tilanteisiin. Epäiltynä saattoi olla kaksi nuorta, joista toinen oli lähettänyt toiselle kuvan suostumuksellisesti ja syyttäjä on saattanut linjata, että sitä on pidettävä lasta esittävän seksuaalisen kuvan hallussapitona.
Rangaistus ei ole aina oikea lääke
Korkman olisi toivonut seksuaalirikoslakiin erillisiä pykäliä nuorten välisiä tilanteita varten.
– Nyt 15-vuotias on rikosoikeudellisesti vastuussa teoistaan ja hänet tuomitaan samoilla rikosnimikkeillä kuin aikuinen. Jos 15-vuotias painostaa toisen 15-vuotiaan harrastamaan seksiä kanssaan, hänet voidaan tuomita lapsenraiskauksesta.
Se on yksi lain vakavimmista rikosnimikkeistä. Korkman pitää tätä kohtuuttomana, jos nuoret kuitenkin ovat kehityksellisesti samalla tasolla.
– Olen nähnyt paljon näitä oikeusprosesseja. Joskus niissä on ollut kyse kyvyttömyydestä kommunikoida. Tilanteet ovat voineet olla nuorten välisiä ensimmäisiä haparoivia seksikokemuksia, ja niihin voi liittyä osaamattomuutta, jännittyneisyyttä ja kyvyttömyyttä sanoa, mitä haluaa tai ei halua.
Korkman toivoo, että nuorten välisiä tilanteita ei tulkittaisi aina rikoslakia vasten, vaan ennen rikosilmoitusta voitaisiin kuunnella sensitiivisesti nuorten kokemuksia.
– On myös tilanteita, joissa on selkeästi tapahtunut rikos, ja se on asia erikseen. Ilmoitusvelvollisuus poliisille on kuitenkin ehdoton. Nuorten kanssa työskenteleville jää vain vähän harkintavaraa, silloinkin kun he näkevät, ettei tilanne ole mustavalkoinen. On ehkä rikottu rajoja, muttei tahallisesti ja ehkä valistus ja keskustelu olisi tärkeämpää kuin rikosprosessi. Laista puuttuu sensitiivisyys, mistä olen huolissani.
Ikäerot mietityttävät myös nuoria.
Korkman pitää matalaa ilmoituskynnystä hyvänä, mutta ilmoituksen jälkeen pitäisi kuitenkin voida keskustella nuorten kanssa ja mahdollisesti sovitella asiaa.
– Rangaistus ei ole näissä tapauksissa hyvä lääke. Jos nuori on osaamattomuuttaan tai kommunikointivaikeuksien vuoksi tahtomattaan tehnyt vakavan rikoksen, se on hirvittävä tilanne niin uhrin kuin tekijänkin näkökulmasta.
Suostumukseen liittyen Korkman on myös törmännyt tapauksiin, joissa kavereiden kommentit ovat saaneet nuoren jälkikäteen katumaan suostumustaan ja mieltämään tapahtuneen raiskaukseksi.
– Tulkinnoissa tulee olla varovainen. Nuorilla on valtava paine olla samaa mieltä muiden kanssa. Toisaalta uhri voi myös kieltää rikoksen häpeänsä vuoksi. Keskusteluilla voidaan siis aiheuttaa vääriä seksuaalirikosepäilyjä tai olla huomaamatta oikeita. Tallaamme todella herkkää maaperää.
Ikäerot mietityttävät
Nuorten kanssa työskenteleville ammattilaisille harmaita hiuksia voi aiheuttaa kysymys, kuinka paljon vanhempi seurustelukumppani voi alaikäisellä olla. Siihen ei laki vastaa suoraan.
Netta Puustinen muistuttaa mahdollisuudesta konsultoida poliisia epäselvissä tilanteissa.
– Kentällä on tullut vastaan tilanteita, joissa itselläni on herännyt huoli ja ilmoitusvelvollisuus täyttynyt, mutta nuoren kanssa työskentelevät ammattilaiset eivät ole ottaneet asiaa puheeksi nuoren kanssa. Kynnys tuntuu olevan iso.
Puustinen on itsekin tehnyt asiakastyötä nuorten kanssa ja arvelee ammattilaisten pelkäävän asiakasnuoren luottamuksen menettämistä.
– Se on ymmärrettävää. Mutta nuoren kanssa pitää keskustella ilmoitusvelvollisuudesta heti, kun huoli herää. Nuori ei välttämättä pidä siitä. Hän voi esimerkiksi kokea hyötyvänsä itseään huomattavasti vanhemman kanssa seurustelemisesta, jos saa vastineita seksuaalisista teoista. Silloin keskustelu on haastavampaa. Loppupeleissä laki kuitenkin velvoittaa meitä.
Ikäerot mietityttävät myös nuoria itseään. Nuorten Exitin verkkosivuilta etsitään tietoa suojaikärajoista, ja chattiin tulee kysymyksiä seksin harrastamisesta, jos toinen on 13-vuotias ja toinen 16-vuotias.
– Kerromme, että jos kehitystaso on suhteellisen sama eikä ikäero ole kovin suuri, se voi olla ok. Nämä ovat vaikeita kysymyksiä, sillä emme voi tietää, mikä tilanne oikeasti on, jos kysyjä on anonyymi.
Netta Puustinen kehottaakin nuorten kanssa työskenteleviä puhumaan entistä enemmän siitä, miten suostumuksesta ja omista rajoista kommunikoidaan.
Uutta laissa
Seksuaaliseen ahdisteluun voi syyllistyä paitsi koskettelulla, myös sanallisesti, lähettämällä tai esittämällä viestin tai kuvan, ottamalla kuvan tai itseään paljastamalla, tai muulla vastaavalla tavalla, mikä loukkaa toisen seksuaalista itsemääräämisoikeutta.
Seksuaalista kajoamista voi olla esimerkiksi voimakas kosketteleminen seksuaalisesti merkityksellisiin ruumiinosiin tai toisen sukuelinten tai sukupuoliyhteyden kuvaaminen. Seksuaalinen kajoaminen voi tapahtua myös, jos tekijä saa esimerkiksi videoyhteyden kautta toisen ihmisen katsomaan tekijän itsetyydytystä tai seksuaalista kanssakäymistä.
Sukupuoliyhteys alle 16-vuotiaan kanssa on lapsenraiskaus. Lapsenraiskauksesta tuomitaan vankeuteen vähintään kahdeksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi.
Lähde: Elisa Trejtnar, Lakimies, Rikosuhripäivystys
NUORTEN EXIT pyrkii ehkäisemään 13–29-vuotiaisiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa ja vahvistamaan heidän seksuaalista itsemääräämisoikeuttaan.
Järjestön työntekijät vierailevat kouluissa ja nuorten tapahtumissa, kouluttavat nuorten parissa työskenteleviä ammattilaisia sekä järjestävät nuorten vanhemmille verkkoluentoja. He myös tarjoavat tukea seksuaalista väkivaltaa kohdanneille nuorille.
Uutena palveluna Nuorten Exit perusti tukipalvelun seksuaalista väkivaltaa kohdanneiden nuorten läheisille.
nuortenexit.fi
Tuija Siljamäki
