Kun käytännössä syntyvä tieto, teoriatieto ja tutkimus kohtaavat, syntyy moniäänistä tietoa, joka heijastaa aikuissosiaalityön todellisuutta ja tukee sen eettistä perustaa.
Aikuissosiaalityön tietopohja rakentuu useista rinnakkaisista äänistä: ammattilaisten ja asiakkaiden kokemustiedosta, teoreettisesta tiedosta, tutkimustiedosta sekä hallinnollisista vaatimuksista.
Ajassamme korostuvat hallinnolle asetetut vaateet taloudellisuudesta ja tehokkuudesta, mikä ohjaa myös tiedon intressejä sekä tutkimusta, ja vaikuttaa aikuissosiaalityön tietopohjan muodostumiseen.
– Kaikkia tiedon muotoja tarvitaan, mutta peräänkuulutan käytännön tiedon merkitystä ja sen yhteyttä tutkimukseen, sanoo YTT, yliopettaja, laillistettu sosiaalityöntekijä Tuija Kuorikoski.
Centria-ammattikorkeakoulussa työskentelevän Kuorikosken sosiaalityön väitöskirja Aikuissosiaalityön moniäänisen tietopohjan rakentuminen tarkistettiin Jyväskylän yliopistossa lokakuussa 2025.
Kuorikosken mukaan aikuissosiaalityön tietopohjan rakentuminen vaatii käytännön tiedon ja tutkimuksellisen tiedon vuorovaikutusta.
– Käytännön tiedon potentiaalia ei vielä osata täysin hyödyntää tutkimusmielessä. Käytännön ja tutkimuksen välinen etäisyys oli yksi väitöskirjani lähtökohdista.
Käytännön tiedolla Kuorikoski tarkoittaa tutkimuksessaan sekä asiakasasiakirjoihin kertyvää tietoa että sellaista tietoa, joka muodostuu käytäntötutkimuksen yhteydessä vuorovaikutuksessa ja dialogissa ammattilaisten ja asiakkaiden kesken.
Käytännön ja tutkimuksen yhteistyö ei saisi olla satunnaista.
Kuorikosken mukaan käytännön ja tutkimuksen yhteistyö ei saisi olla satunnaista, vaan sen tulisi rakentua hyvinvointialueiden tasoisesti osaksi sosiaalityötä.
– Sosiaalityöntekijöillä tulisi olla paremmat mahdollisuudet osallistua tutkimuksen tekemiseen ja toimia linkkinä käytännön ja tutkimuksen välillä. Näin saadaan muodostettua suora reitti ajankohtaiseen tietoon ja sen hyödyntämiseen. Kysymys on myös työhyvinvoinnista, kun ammattilaisille annetaan mahdollisuuksia kehittyä työssään.
Tiedon intressejä ohjaavat arvoit voivat olla ristiriidassa
Sosiaalityö on sidoksissa kulloinkin vallalla oleviin poliittisiin suuntauksiin ja yhteiskunnan rakenteisiin. Niinpä tiedon intressit – eli se, miksi tietoa tuotetaan ja mihin tarkoitukseen sitä käytetään – eivät aina kohtaa.
Tiedon intressejä ohjaavat erilaiset arvot ja tavoitteet, jotka saattavat olla keskenään ristiriidassa. Tiedon intressien ristiriitaa havainnollistavat tutkimuksessa tunnistetut mekanismit –vastakaikumekanismi ja väistämismekanismi.
Kuorikoski kävi tutkimusta varten läpi 32 asiakkaan asiakirjakokonaisuutta, joissa mekanismit näyttäytyivät limittäin.
Vastakaikumekanismin aktivoituminen johti siihen, että asiakas sitoutui prosessiin ja päästiin kohti toivottuja muutoksia. Mekanismin aktivoitumisen saivat aikaan ammattilaisten kokonaisvaltainen, pitkäjänteinen ja kiinnipitävä työote, positiivinen asenne, ymmärrys asiakkaiden tilanteiden monimutkaisuudesta ja konkreettinen toiminta perustarpeiden turvaamiseksi.
Väistämismekanismin aktivoituminen sen sijaan ilmeni asiakkaan tilanteen muuttumattomuutena tai jopa sen huononemisena. Mekanismin toimintaa aktivoivat ammattilaisten palveluvalikkolähtöinen, viranomaisroolia korostava työote, poisohjaaminen ja yksilön vastuuta korostava ajattelutapa.
Aktivoivia tekijöitä olivat myös asiakkaiden kokema häpeä omasta tilanteestaan, kovat arvot sekä monimutkainen etuus- ja palvelujärjestelmä.
– Lakiperustaisuus ja palveluvalikkoon perustuva työskentely ovat osa sosiaalityötä, mutta emme saisi unohtaa sen arvopohjaa ja tilanteiden moninaisuutta. Arvojen ja etiikan tulisi olla aikuissosiaalityön sydän, joka pysyy. Tutkimukseni perusteella arvoihin ja eettisiin periaatteisiin kytkeytyvillä toimintatavoilla on merkitystä, kun tarkastellaan aikuissosiaalityön toivottujen vaikutusten syntymistä, Kuorikoski sanoo.
Tietopohja muuttuu ja kehittyy
Asiakasasiakirjat siis mahdollistavat monenlaisen tiedon tuottamisen ja aikuissosiaalityön tietopohjan vahvistamisen.
Asiakasasiakirjoja voidaan hyödyntää määrällisen tiedon, kuten asiakasmäärien, asiakkuuksien pituuksien ja myönnettyjen palvelujen, saamiseksi. Pelkät numerot eivät kuitenkaan yksin kerro sosiaalityön vaikuttavuudesta tai tuloksista. On tärkeää ymmärtää, mitä asiakasprosessissa tapahtuu ja miksi.
Tietopohja myös muuttuu ja kehittyy jatkuvasti yhteiskunnan muuttuessa. Sekä asiakkaiden että työntekijöiden ääni tulisi saada vahvemmin kuuluviin. He kohtaavat arjen ilmiöt päivittäin. Esimerkiksi viimeaikaiset sosiaaliturvan leikkaukset näkyvät selvästi kentällä ja kuuluvat asiakkaiden puheissa.
– Tiedon lisääminen sieltä ruohonjuuritasolta lisää ymmärrystä siitä, miten voimme parhaalla tavalla auttaa ihmisiä, jotka ovat sosiaalityön tuen ja avun tarpeessa. Aikuissosiaalityöllä on tärkeä tehtävä myös yhteiskuntarauhan ylläpitämiseksi, Kuorikoski sanoo.
Arvojen ja etiikan tulisi olla aikuissosiaalityön sydän.
Asiakkaiden kokemustiedon perusteella aikuissosiaalityöstä saatu apu kytkeytyi monella tapaa pehmeisiin arvoihin perustuvaan auttamiseen. Kuorikosken tutkimuksessa nousi esiin, kuinka merkityksellistä asiakkaalle oli esimerkiksi se, että joku kuuntelee – ja uskoo.
– Ajattelen, että juuri sosiaalityön pitäisi tässä ajassa uskaltaa puhua pehmeiden arvojen ja ihmisyyden puolesta, joita tallotaan tehokkuuspuheen jalkoihin.
Monisyinen haaste
Vastaväittäjä Sanna Hautala kysyi väitöstilaisuudessa Kuorikoskelta, miten päättäjien tietoisuuteen saataisiin entistä paremmin vietyä viesti sosiaalityön tärkeydestä ja siitä, millä tavalla sitä pitäisi tehdä, jotta sillä olisi vaikutusta.
Kuorikoski myönsi suoraan, että kyseessä on monisyinen haaste. Hänen mukaansa jokainen sosiaalialan toimija voisi omalta osaltaan pyrkiä tuomaan näitä kysymyksiä rohkeammin esiin.
Se ei kuitenkaan ole aina yksinkertaista – erityisesti nykyisessä somemaailmassa, jossa keskusteluilmapiiri on paikoin muuttunut yhä vihamielisemmäksi.
Ulla Ojala
