Jenny Suominen on ammattijärjestö Talentian yhteiskuntavaikuttamisen johtaja, joka suhtautuu intohimoisesti päättäjien huomion kiinnitämiseen sosiaalialaan. Kuva: Jyrki Komulainen
Sote-uudistus oli lupaus sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatiosta sekä helpotuksesta työn organisoinnissa, kun palveluista vastaa entisiä leveämmät hartiat.
Hallinnollisen uudistuksen luvattiin johtavan peruspalveluiden vahvistumiseen ja entistä nopeampaan palveluihin pääsyyn. Painopistettä piti siirtää ehkäisevään ja ennakoivaan työhön. Ikävä kyllä tämä ei lue laissa.
Kuka olisi uskonut, että sote-uudistuksen ensimmäisiä seurauksia on se, että sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio puretaan sairaaloissa, joissa se oli olemassa ennen uudistusta.
Terveyssosiaalityöllä osana potilaan kokonaisvaltaista hoitoa on satavuotinen historia. Monilla hyvinvointialueilla terveyssosiaalityö on vaarassa, sillä sen asemaa palveluvalikoimassa ei suojele lakisääteisyys.
Terveyssosiaalityöntekijöitä kaavaillaan useilla alueilla siirrettävän sosiaalihuollon muihin palveluyksiköihin, erityisesti lasten ja perheiden palveluihin, joissa henkilöstöpula on suurin. Ammatillisen erityisosaamisen näkökulmasta suunnitelma vastaa sitä, että terveydenhuollossa silmätautien erikoislääkäri siirrettäisiin sisätautien erikoislääkärin tehtäviin. Terveyssosiaalityö sellaisena kuin se tällä hetkellä ymmärretään, lakkaa.
Sote-uudistuksesta helpotusta odotettiin valtakunnallisesti kuormittuneissa perhesosiaalityössä sekä lastensuojelussa, kun resursseja saataisiin uusilla hyvinvointialueilla paremmin organisoitua ja pitkään jatkunut paine helpottaisi.
Vaadimme päättäjiltä sosiaalista omaatuntoa.
Näyttää kuitenkin käyneen niin, että monin paikoin uudistus on lisännyt byrokratiaa ja hyvää tarkoittavat lastensuojelun asiakasmitoitukset ovat siirtäneet paineen lastensuojelusta perhesosiaalityöhön, jossa asiakasmäärärajoituksia ei ole.
Näin ollen seuraavaksi uhkaa kriisiytyä palvelu, joka oikea-aikaisesti toteutettuna estäisi lapsen päätymisen lastensuojelun asiakkaaksi. Perhesosiaalityötä annetaan erityistä tukea tarvitsevan lapsen tai nuoren terveyden ja kehityksen turvaamiseksi.
Lastensuojelun sosiaalityöntekijän asiakasmäärä on rajattu lailla 1.1.2024 alkaen 30 asiakkaaseen. Sen sijaan yhdellä perhesosiaalityöntyöntekijällä voi tällä hetkellä olla jopa 120 asiakasta. Liian suurilla asiakasmäärillä kuormitetuilla työntekijöillä ei ole ennaltaehkäisevässä työssä onnistumisen mahdollisuuksia.
Lisäresurssia tarvitaan kaikkiin sosiaalihuollon ennaltaehkäiseviin palveluihin, jotta odotukset sote-uudistuksen tuottamista kustannussäästöistä voisivat toteutua. Ilman sosiaalisia investointeja asiakkaat päätyvät raskaimpien ja kalleimpien palveluiden käyttäjiksi.
Palveluvalikoimaa ja niiden tulevaisuutta koskevat päätökset tehdään alueilla, mutta niiden taustalla on hyvinvointialueiden rahoitustilanne, josta vastaa maan hallitus. Samaan aikaan kun alueille kohdistuu ylimitoitettuja odotuksia yhä pienemmällä rahalla järjestettävien palveluiden vaikuttavuuden paranemisesta, hallitus heikentää suomalaisten sosiaaliturvaa sekä esimerkiksi sote-järjestöjen rahoitusta.
Näkymä alkavalle vuodelle ei ole valoisa. Paine hyvinvointialueiden sosiaalipalveluissa tulee hallituksen toimien vuoksi kasvamaan. Samaan aikaan palvelukokonaisuudesta katoaa julkisen palvelujärjestelmän aukkoja paikkaavien järjestöjen työtä.
Talentia jatkaa alkavana vuonna valtakunnan päättäjien herättämistä puolustamaan sosiaalipalveluja. Ilman sosiaalisia investointeja ei synny tulevaisuuden tuottoja.
Vaadimme päättäjiltä myös sosiaalista omaatuntoa. Jos jäljelle jäävät vain lakisääteiset palvelut, Suomi ei ole enää hyvinvointivaltio.
