Työntekijöitä sosiaalityöhön kyllä löytyy, jos työolosuhteet, joustot sekä palkka ovat kunnossa. Sen ovat nostaneet näkyville sosiaalityöntekijöitä välittävät ja rekrytoivat yritykset.
Kiinnostaisiko sinua 5000–7000 euron kuukausikorvaus, talvi Lapissa, jonne on mahdollista ottaa perhe mukaan, ja kaikki käytännön järjestelyt hoidetaan sinun puolestasi, asunto mukaan luettuna?
Viihtyisitkö entistä paremmin, jos saisit työhösi lisäksi jatkuvat tuen, mentoroinnin ja työnohjauksen? Esimerkiksi tällaisilla ehdoilla yksi sosiaalialan rekrytointipalveluja tarjoava yritys Sofita Oy mainostaa työpaikkojaan.
Vastaavanlaisia palveluita tarjoava Auttavat Sossut Oy lupaa heidän kauttaan työllistyville sosiaalityöntekijöille vähintään 5000 euron kuukausiansiot, etätyömahdollisuuden, joustavat työajat, ja osa-aikatyömahdollisuuden.
– Me ajattelemme, että kehittyäkseen sosiaaliala tarvitsee uudenlaisia ajattelutapoja ja uudenlaisia toimintamalleja, kertoo Sofita Oy:n liiketoimintajohtaja, sosiaalityöntekijä Emmi Elovaara.
Sofita mainostaa verkkosivuillaan olevansa sote-arjen uudistaja, joka sovittaa yhteen organisaatioiden ja työntekijöiden yksilölliset työelämätarpeet.
– Meillä on tahto ajatella ja toimia toisin, miettiä aidosti pitovoimatekijöitä. Haluamme uudistaa sosiaalialaa ja ravistella vanhoja toimintamalleja turvaten samalla lakisääteiset ja riittävät sosiaalipalvelut hyvinvointialueilla.
Valvontaviranomaiset eri mieltä
Ravistelemaan Sofita ja muut samankaltaisia palveluita tarjoavat yritykset ovat onnistuneet. Valvontaviranomaiset ovat jo vuosia nähneet toiminnan ongelmallisena.
Valvontaviranomaisten mukaan aikaisemmin kunnat ja nyt hyvinvointialueet hankkivat sosiaalityöntekijöitä palvelukseensa lainvastaisin järjestelyin. Valviran ja aluehallintoviranomaisten selvitysten mukaan lastensuojelun tehtäviä on ulkoistettu ilman virkavastuuta toimiville yksityisille tahoille ja yksityisen palveluntuottajan työntekijät ovat tehneet työtehtäviä, jotka olisivat kuuluneet virkavastuulliselle työntekijälle.
Erityisesti erimielisyyttä on ollut siitä, mitkä ovat tehtäviä, joissa käytetään julkista valtaa ja jotka edellyttävät virkasuhdetta. Myös oikeuskansleri on nostanut esiin samoja ongelmia.
Hyvinvointialueiden aloittaessa vuonna 2023 sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä koskeva laki täsmensi ostopalvelujen hankkimista ja käyttämistä. Laki kieltää hyvinvointialueita hankkimasta yksityiseltä palveluntuottajalta esimerkiksi yksilö- ja perhekohtaista sosiaalityötä ja sosiaalipäivystystä sekä palveluja, joihin sisältyy julkisen vallan käyttöä, jollei lailla erikseen toisin säädetä.
Valviran lakimiehen Päivi Vuorisen mielestä ongelma ei ole poistunut.
– Sama toiminta on muutettu malliin, jossa rekrytointi- tai vuokratyöfirman työntekijä annetaan hyvinvointialueelle virkaan ja hänelle tehdään virkamääräys. Hyvinvointialue maksaa hänen palkkansa, ja rekrytoivalle yritykselle maksetaan toistuvaa korvausta sosiaalityöntekijän virassaoloaikana. Yritys taas tekee sosiaalityöntekijän kanssa sopimuksen, jonka mukaisesti osa yrityksen hyvinvointialueelta saamasta rahasta kiertää viranhoitamisen aikana toistuvina maksuina takaisin sosiaalityöntekijälle. Viranhaltijan yritykseltä saama raha käytännössä linkittyy suoraan siihen tehtävään, mitä hän viranhaltijana tekee.
Vuorisella ei ole tietoa, missä määrin hyvinvointialueet ovat saaneet tietoa yritysten ja sosiaalityöntekijöiden välisten sopimusten sisällöistä liittyen korvausten maksamiseen yrityksestä virkaa hoitavalle sosiaalityöntekijälle.
Vuorinen muistuttaa, että voimassa oleva lainsäädäntö ei kiellä rekrytointiyritysten käyttöä eikä rekrytointipalkkioiden maksua hyvinvointialueiden rekrytoinnissa. Lainsäädäntö myös sallii hyvinvointialueille vuokratun työvoiman käyttämisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottamisessa.
Ongelmallinen sen sijaan Valviran tulkinnan mukaan on järjestely, missä on viranhoitoon kytkeytyvä ikään kuin monitoimijainen työnantajamalli.
– Käytännössä hyvinvointialueen velvollisuutena on huolehtia virkasuhteesta johtuvien etuuksien ja oikeuksien, kuten palkan, antamisesta sosiaalityöntekijälle. Tässä mallissa osa palkasta tulee muualta. On menty ojasta allikkoon, eli asiaa ei ole varsinaisesti korjattu. Se on ehkä ajateltu jonkinlaisena korjausliikkeenä siihen ostopalveluna ostettujen sosiaalityöntekijöiden käyttämiseen, Vuorinen pohtii.
Ei vuokratyötä vaan rekrytointiapua
Toimintamallin vahvistaa Varsinais-Suomen hyvinvointialueen sosiaalityön johtajaSoile Merilä.
– Jos meillä on tarve sosiaalityöntekijälle vakanssiin, jota ei ole saatu täytetyksi, otamme yhteyttä näihin palveluntarjoajiin. He etsivät meille sopivan henkilön. Hyvinvointialue on työnantaja, ja maksaa työntekijälle normaalin palkan. Ja me maksamme yrityksille tietyn summan. Ja yritys kompensoi omalta osaltaan työntekijälle jotakin.
Meriläinen kertoo yllättyneensä valvontaviranomaisten linjauksista.
– Olen ollut siinä käsityksessä, että jos työntekijä on meidän palkkalistoillamme ja virkasuhteessa Varhaan, niin asia on kunnossa.
Lainsäädäntö ei kiellä rekrytointiyritysten käyttöä.
Sofitassa asiaa nähdään myös toisin.
– Me tarjoamme rekrytointiapua hyvinvointialueille, emme vuokratyötä, Elovaara kertoo.
Sofitan kautta rekrytoidut tehtävät ovat määräaikaisia ja sosiaalityöntekijät ovat palkkasuhteessa hyvinvointialueelle. Työntekijälle Sofita tarjoaa normaalin kuukausittaisen rekrytointikorvauksen ja käytännön apua.
– Me järjestämme yhdessä työntekijän kanssa hänen työarkensa sujuvaksi. Siihen voi liittyä esimerkiksi muuttoapua tai asunnon järjestelyä. Palkkion tarkoituksena on sitouttaa työntekijä virkaansa, Elovaara kertoo.
Päivi Vuorinen painottaa asian ympärillä käytävässä keskustelussa lapsen edun merkitystä.
– Saako asiakas sellaisia laadukkaita lastensuojelun palveluja, joita hänelle lain nojalla tulee antaa? Esimerkiksi yhdestä kolmeen kuukautta kestävät määräaikaiset virkasuhteet tuskin palvelevat ketään lastensuojeluasiakkaana olevaa lasta.
Viranhaltijalain mukaan virkasuhteeseen ottaminen edellyttää julkista hakumenettelyä. Valtiovarainministeriöstä kerrotaan, että heidän tiedossaan ei ole oikeuskäytäntöä tai laillisuusvalvontaratkaisuita, joissa olisi otettu kantaa tämän kaltaiseen käytäntöön. Siihen ei ota kantaa myöskään viranhaltijalaki.
– Lähtökohtaisesti voidaan katsoa, että viranhaltijalta edellytettävän puolueettomuuden ja riippumattomuuden vaatimusten näkökulmasta virkasuhteeseen liittyvien korvausten saaminen työnantajana toimivan julkisyhteisön ulkopuoliselta taholta voi jossain määrin näyttäytyä ongelmallisena, kertoo VM:n erityisasiantuntija Marja Liukko.
Hyvinvointialueet tiukoilla
Valvira muistutti viime vuoden lopulla hyvinvointialueita, että niiden on huolehdittava, että kaikki kunnilta heille siirtyvät sopimukset ovat lainmukaisia. Nyt sopimusten häntiä roikkuu vielä monella alueella.
Pohjois-Savon hyvinvointialue kertoo, että heille siirtyi kunnilta kaksi sopimusta, joilla on hankittu kaksi sosiaalityöntekijää alkuvuodeksi. Sopimusten kulut olivat vuoden 2023 osalta reilut 20 000 euroa. Viimeisimmät sopimukset päättyivät toukokuussa.
– Pohjois-Savon hyvinvointialueella on tehty keväällä 2023 linjaus, että sosiaalityöntekijöiden työtä ei enää osteta rekrytointiyritysten tai ostopalveluyritysten kautta. Kuntien järjestämisvastuun aikana laadittuja sopimuksia ei ole jatkettu tai uusia laadittu. Tulkintamme on, että se ohjeistus mitä olemme valvovalta viranomaiselta saaneet, on aukoton. Emme halua joutua harmaalle alueelle, hyvinvointialueen sosiaalijohtaja Marena Paahto kertoo.
Sopimuksia siirtyi kunnilta hyvinvointialueille.
Itä-Suomen aluehallintovirasto on aloittanut Pohjois-Savon hyvinvointialueen lastensuojelun valvonnan huhtikuussa 2023, koska asiakasmitoitus sosiaalityöntekijää kohden ylittyi lastensuojelussa 22 työntekijän osalta. Elokuussa avi antoi alueelle valvontapäätöksellä määräyksen selvittää lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden asiakasmitoitus marraskuun puoleen väliin mennessä.
– Tilanne on tosi tiukka. Pelkästään lastensuojelun asiakasmäärien kiristyksen vuoksi tarvitsemme jatkossa 8 uutta lastensuojelun sosiaalityöntekijää.
Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen lastensuojelun palvelupäällikkö Maarit Haatanen kertoo, että he ovat rekrytoineet tänä vuonna 12 sosiaalityöntekijää rekrytointiyritysten kautta pitkittyneissä ja haastavissa rekrytointitilanteissa tai tilapäisissä äkillisissä työntekijätarpeen muutostilanteissa.
– Rekrytointikustannukset ovat vuonna 2023 olleet 295 500 euroa.
Varsinais-Suomen hyvinvointialueen sosiaalityön johtaja Soile Merilä kertoo, että heillä on tällä hetkellä kymmenkunta rekrytointiyritysten kautta rekrytoitua sosiaalityöntekijää.
– Rekrytointiyrityksille on maksettu syyskuun loppuun mennessä noin 470 000 euroa, Merilä kertoo.
Talentia-lehti ei ole pystynyt tarkistamaan hyvinvointialueiden kertomia summia asiakirjoista. Julkisuuslainsäädännön mukaan kyseiset asiakirjat ovat kuitenkin julkisia ja ne pitäisi toimittaa pyydettäessä.
Epäreilua vakituisia työntekijöitä kohtaan
Varsinais-Suomen hyvinvointialue teki itse epäkohtailmoituksen tilanteestaan viime keväänä ja on tällä hetkellä avin valvonnassa. Merilä on samoilla linjoilla valvontaviranomaisten kanssa siitä, että asiakkaiden näkökulmasta käytäntö on ongelmallinen.
– Heille työntekijöiden vaihtuvuus on katastrofaalista. Pitkien asiakassuhteiden kautta työntekijä oppii tuntemaan asiakkaansa, ja sitä kautta saadaan vaikuttavuutta aikaiseksi. Tietysti väliaikainenkin työntekijä on parempi, kuin ei työntekijää ollenkaan.
Merilän mielestä lyhytaikaisten työntekijöiden käyttäminen on epäreilua vakituisia työntekijöitä kohtaan.
– Emme voi kiistää sitä, että työntekijät ovat eriarvoisessa asemassa. He saavat rekrytointiyritysten kautta parempaa palkkaa.
Varha on aville antamassaan vastauksessa luvannut toimenpideohjelman, jolla rekrytointipulmiin vastataan. Yksi ratkaisu on vasta perustettu sosiaalityöntekijöiden sijaistusyksikkö.
– Olemme myös vahvistaneet juridista tukea, maksamme sitoutumislisiä ja nostimme palkkoja. Olemme myös ottamassa sosiaalityöntekijät mukaan ratkaisemaan ongelmaa, Merilä kertoo.
Merilän mukaan on selvää, että heidän pitäisi pystyä tarjoamaan samanlaisia etuja mitä rekrytointiyrityksetkin.
– Toisaalta pohdin, että nyt kun useampi hyvinvointialue, me mukaan lukien, on kertonut lopettavansa rekrytointiyritysten käytön, niin silloin töitä sitä kautta ei enää kohta ehkä ole tarjolla. Ehkä he sitten hakeutuvat takaisin julkiselle sektorille?
Ristiriitaiseksi asian tekee sen, että työntekijöitä ei saada palkattua, koska kaikkia virkoja ei ole aina laitettu auki.
– Määräaikaisuudet ovat saattaneet jatkua aiemmin uudella työsopimuksella, mutta nyt olemme linjanneet, että virat täytyy laittaa aina auki, Merilä sanoo.
Emme voi kiistää, että työntekijät ovat eriarvoisessa asemassa.
Merilän mukaan Valviran kiristynyt linjaus tilapäisesti sosiaalityöntekijöinä työskentelevien pätevyyksistä vaikeuttaa tilannetta entisestään.
– Se aiheuttaa ihan kestämättömän tilanteen kaikille hyvinvointialueille. Meillä on jo nyt pula lastensuojelun työntekijöistä. Ensi vuoden alussa, kun asiakasmäärämitoitukset kiristyvät, heitä tarvitaan vielä enemmän.
Rekrytointiyritysten käyttäminen tulee kalliimmaksi kuin hyvinvointialueiden itse rekrytoimat työntekijät. Merilän mukaan palkkojen nostaminen olisi järkevää.
– Mutta sitten lähtee se vyöryminen. On monia muitakin työntekijöitä, joiden palkkaa pitäisi nostaa, hän pohtii.
– Mutta vielä kalliimpaa on se, että asiat jätetään tekemättä työntekijäpulan vuoksi, huomauttaa toisen suorarekrytointia ja sosiaalialan asiantuntijapalveluita tarjoavan yrityksen Auttavat Sossut Oy:n toiminnanjohtaja Tarja Meronen.
STM luvannut selvittää
Tilanne muistuttaa vuokralääkäreiden tilannetta. Asiasta nousi kohu, kun selvisi, että talousongelmissa painivat hyvinvointialueet maksavat vuokralääkäreiden ostamisesta jopa kaksin tai kolminkertaisesti verrattuna mitä omana toimena tuotettu toiminta maksaisi.
Sosiaali- ja terveysministeriö ilmoitti lokakuun lopussa perustaneensa vuokratyövoiman ja ostopalvelujen käyttöä hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveyspalveluissa selvittävän verkoston. Verkoston tehtävänä on myös tukea pian käynnistyvää Hyvän työn -ohjelmaa, jolla pyritään turvaamaan sosiaali- ja terveysalan oman henkilöstön riittävyys ja saatavuus hyvinvointialueilla.
Sofitan Emmi Elovaara näkee rekrytointipalvelun käyttämisen liittyvän käynnissä olevaan työelämän murrokseen.
– Työntekijät haluavat vaikuttaa aidosti siihen, minkälaisen työarjen he itselleen rakentavat.
Elovaaran mielestä he tarjoavat myös sellaista kollegiaalisuutta ja verkostoitumista, mitä alalla ei aikaisemmin ole ollut.
– Haluamme olla sosiaalityöntekijöiden asiantuntijayhteisö. Uskomme, että tällaisella toiminnalla on sosiaalialan ja sosiaalityön profession arvostusta edistävää vaikutusta.
Sofitalla uskotaan rekrytointipalveluille olevan tarvetta jatkossakin. Yrityksellä on aluetyöntekijät kaikilla hyvinvointialueilla ja sen liikevaihto vuonna 2022 oli lähes 1,3 miljoonaa euroa. Yritys myytiin alkuvuodesta sijoitusyhtiö Athensmedille ja yrityksen toimitusjohtajana aloitti Athensmedin perustaja, enkelisijoittaja Kustaa Piha. Athensmed on erikoistunut terveys- ja palvelualan kasvuyrityksiin.
Tuki tärkein pitovoima
”Valmistuin sosiaalityöntekijäksi vuonna 2021. Sitä ennen tein sijaisuuksia useampia vuosia.
Juttelin kerran töissä kollegani kanssa, joka oli tullut tehtävään Sofita Oy:n kautta. Mietin, että ei ole mitään järkeä tehdä samaa työtä, mutta huonommalla palkalla, ja huonommilla eduilla. Soitin Sofitaan, että haluaisin itsekin kokeilla ja irtisanouduin.
Olen päässyt kokeilemaan eri sosiaalialan tehtäviä gerontologisesta sosiaalityöstä vammaispalveluihin. Lyhimmät pätkät ovat olleet kaksi kuukautta, ja pisin yhdeksän. Olen ollut supertyytyväinen. Ja koen, että minut on aina otettu hyvin vastaan työyhteisössä.
Nämä kaksi vuotta ovat olleet huikeaa ammatillisen kehittymisen aikaa. Olen tehnyt 80-prosenttista työaikaa, ja opiskellut työn ohessa.
Teen töitä lähikunnissa, ja pystyn hyödyntämään noin tunnin mittaiset työmatkat työntekoon. Sofitan työnohjauksen ja perehdytyksen olen kokenut todella tärkeäksi. Sieltä on mahdollisuus saada myös mentoriksi kokeneempi työntekijä. En ole koskaan jäänyt yksin.
Hyvinvointialueella voi asiat olla niin pielessä, että ei ole edes esihenkilöä tai toista sosiaalityöntekijää eikä perehdytystä järjestetä. Tai työvälineet puuttuvat kokonaan.
Tärkeää on tietysti myös palkka, joka on huomattavasti parempi kuin suoraan hyvinvointialueelta. Se ei ole kuitenkaan tärkeintä, mutta sen voimalla sietää enemmän epäkohtia.
Tärkein pitovoima on tuki. Moni Sofitan kautta sijaisuutta tehnyt on hakenut sijaistamaansa virkaa, jos he ovat olleet tyytyväisiä tukeen.
Olen itsekin siirtymässä nyt virkatyöhön johtavaksi sosiaalityöntekijäksi.”
Suvi Verlin, sosiaalityöntekijä
Vääryyden ja epätasa-arvon tunteita
”Olen työskennellyt 20 vuotta lastensuojelun avohuollossa. Muutaman viime vuoden ajan kollegoina on ollut jatkuvasti ns. ostosossuja.
He eivät välttämättä samalla tavalla tiimiydy työyhteisöön, kuin pysyvät työntekijät. Tämä vaikuttaa työyhteisön koheesioon ja työhyvinvointiin.
Hyvä puoli on, että on joku, joka hoitaa kyseisen asiakaspiirin asioita. Muussa tapauksessa asiakkaat olisivat täysin ilman sosiaalityöntekijää, eivätkä saisi lainkaan palvelua. Tai asiakkaat olisivat muiden sosiaalityöntekijöiden hoidettavina.
Epäreilua on myös ostosossujen mahdollisuus pitää pitkiä lomia täysin oman toiveensa mukaisesti. Samaan aikaan kun virassa olevat, ehkä hyvinkin pitkään töitä tehneet ja työyhteisöön sitoutuneet sosiaalityöntekijät joutuvat ketjuttamaan lomiaan ja pystyvät pitämään vain lyhyet vuosilomat, voi ostosossu vain ilmoittaa olevansa pois esim. kesällä monta kuukautta. Tilanne aiheuttaa täysin epätasa-arvoisen tilanteen ja asettaa virassa olevat huonompaan ja raskaampaan asemaan ostosossuihin nähden.
Sillä, että ostosossut saavat huomattavasti enemmän palkkaa kuin viroissa olevat sosiaalityöntekijät, on todella suuri merkitys. Asia herättää vakituisissa työntekijöissä vääryyden ja epätasa-arvon tunteita, jotka ovat raskas taakka kannettavaksi muutenkin raskaassa työssä.
Tilanne on myös hullunkurinen siinä mielessä, että usein vakituiset sosiaalityöntekijät joutuvat monissa asioissa käyttämään aikaa ostosossujen neuvomiseen ja ohjeistamiseen. Vähemmän tienaava joutuu tukemaan enemmän tienaavaa työntekijää.”
Marika Uludag, VTM, sosiaalityöntekijä
Palkkaus suhteessa työn vaativuuteen
”Ennen rekrytointifirman kautta tehtävää työtä työskentelin johtavana sosiaalityöntekijänä pääkaupunkiseudulla. Syy miksi lähdin rekrytyövoimaksi oli se, etten kokenut voivani tehdä työtäni niin kuin itse koin, että se olisi pitänyt tehdä. Työntekijöiden vaihtuvuus, isot asiakasmäärät, palveluiden riittämättömyys mm. vaikuttivat taustalla.
Olen tehnyt töitä sekä Sofitan että Auttavat sossut Oy:n kautta. Sijaisuuksien kesto vaihtelee parista kuukaudesta noin kuuteen kuukauteen. Työn hyviä puolia ovat työn vaihtelevuus sekä mahdollisuus lomien jaksottamiseen itselle sopivaan aikaan.
Haastavaa on, että työyhteisöt vaihtuvat tiheästi. Perehdytykseen ei aina ole aikaa. Työyhteisö saattaa jäädä etäiseksi koska kunnan työntekijät kokevat meidät määräaikaisina etäisiksi, väliaikaisiksi. Rekryfirman kautta kunnat palkkaavat työntekijän koska työlle ei ole tekijää. Tulemme monesti aika haastaviin tilanteisiin. Työtä on rästissä ja asiakkaat ovat harmissaan työntekijävajeesta ja työntekijöiden vaihtuvuudesta.
Matkatyössä on hyvät ja huonot puolensa. Lähipäiviä tehdään esimerkiksi kolme päivää viikossa. Silloin majoitun työpaikkakunnalla. Matkalaukkuelämä, jossa arkea eletään poissa oman perheen luota, on joskus voimia vievää.
Kustannuksia tulee matkoista, majoittumisesta ja ruokailuista. Illat voivat pidemmän päälle olla yksinäisiä.
Työkorvaus on merkittävä lisä palkkaan. Työt kohdentuvat usein lastensuojelun avohuoltoon tai sosiaalihuoltolain mukaiseen palvelutarpeen arvioon. Teemme merkittävää työtä lapsiperheiden hyvinvoinnin vuoksi.
Minusta merkittävästä työstä on oikein saada hyvää palkkaa.”
Katja Hakala, sosiaalityöntekijä
Talentia: Voimavarat kohdistettava työn olosuhteisiin ja palkkaukseen
Talentia ymmärtää hyvin sosiaalityöntekijöitä, jotka tällä hetkellä työskentelevät rekrytointiyritysten kautta.
– Vaikka tässä joiltain osin saatetaan liikkua harmaalla alueella, se ei ole yksittäisten työntekijöiden syy, painottaa Talentian työsuhdeasioiden päällikkö Konstantin Laakkonen.
Niin sanotun vuokratyön pitäisi Laakkosen mielestä olla lyhytaikaiseen tai täydentävään tarpeeseen perustuvaa.
– Nyt se näyttää laajentuneen aika tavanomaiseksi toiminnaksi. Ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista, että samaa työtä on samalla työpaikalla tekemässä ihmisiä eri palkalla ja eri työoloilla, hän sanoo.
Laakkosen mielestä työnantajien pitäisi miettiä, että onko tämä malli, missä rekrytointiyrityksille maksetaan huomattavia palkkioita, pidemmän päälle järkevää.
– Ehkä niiden voimavarojen kohdentaminen virkatyön olosuhteisiin ja perusviranhaltijoiden palkkaukseen olisi sellainen, mitä kannattaa pohtia.
Talentian mukaan alan pitovoimaa parantaisi myös, jos lastensuojelun asiakasmitoitusten aikatauluista pidetään kiinni. Mitoitus tarvittaisiin myös muille sosiaalityön sektoreille. Myös sihteereitä pitäisi lisätä ja työnjakoa sosiaalityöntekijöiden ja sosionomien välillä kehittää.
– Näin pystyttäisiin nostamaan myös sosionomien työn arvostusta ja sitä kautta palkkausta, Laakkonen sanoo.
Talentian mielestä osa-aikaista työtä pitäisi myös pystyä tekemään nykyistä joustavammin. Samoin palveluita pitäisi tarjota joustavammin.
– Sosiaalihuollon palvelujen ajallinen joustaminen voisi avata mahdollisuuden saada käyttöön niiden työntekijöiden osaamista, joilla ei ole mahdollisuutta tai kiinnostusta työskennellä esimerkiksi perinteiseen toimistoaikaan, sanoo Talentian puheenjohtaja Jenni Karsio.
Talentia pitää tärkeänä myös, että sosiaalityöntekijöiden koulutusmääriä nostetaan hallitusti ja tilapäisenä toimiville sosiaalityöntekijöille, joilla ei ole sosiaalityöstä maisteritutkintoa, tarjotaan sosiaalityön maisterin tutkintoon johtavaa muuntokoulutusta.
– Työnantajien on tuettava työntekijöitä sosiaalityöntekijän pätevyyden hankkimiseen. Yhtenä porkkanana voisi toimia se, että koulutukseen saa käyttää työaikaa. Työntekijät arvostaisivat myös graduvapaata, Karsio kertoo.
Hanna-Mari Järvinen
