Päiväkoti Neulasen lapset retkeilevät varhaiskasvatuksen opettajan Mari Fribergin kanssa. Lähiluontoon tutustuminen vahvistaa luontosuhdetta. Kuva: Annika Rauhala
Päiväkoti-ikäisten ilmastokasvatuksessa ei käsitellä hiilinieluja tai nettopäästöjä. Ilmastoteot ovat pieniä arjen asioita, joihin ohjataan esimerkillä.
Varhaiskasvatuksen ilmasto-oppaan kirjoittanut Chantal Romi kiinnostui erityisesti ilmastoteemoista, sillä hän koki ne itselleen ympäristökasvatuksen osa-alueista hankalimpia. Hän päätyi siihen tulokseen, ettei päiväkodeissa toimivan ilmastokasvattajan tarvitse tietää kaikkea ilmastotieteestä.
– Pienimpien osalta ilmastokasvatuksessa on kysymys enemmän kestävään elämäntapaan kasvattamisesta kuin tieteellisen tiedon jakamisesta. Vähän vanhempien kanssa voidaan ikätasoisesti tutustua ilmastoon säätä havainnoimalla ja tutustumalla maapalloon, josta löytyy erilaisia ilmastoja, kuten jäätiköitä, metsiä ja aavikoita, Romi sanoo.
Suurin osa ilmastokasvatuksesta tapahtuu päiväkodissa osana arkista toimintaa, eikä ympäristönäkökulmaa tarvitse alleviivata. Ilmastotekoihin voidaan ohjata, vaikka muistuttamalla, ettei käsiä pestessä loroteta vettä turhaan, tai ruokaa otetaan vain sen verran, mitä jaksetaan syödä.
Lasten kysymyksiin on vastattava kauhukuvia maalailematta.
Ilmastoteemat ovat monimutkaisia ja vaikeita, ja ne voivat synnyttää ahdistusta. Romin mukaan Suomessa asuville lapsille ilmastonmuutos on yleensä kaukainen asia, josta lapset kuulevat mediasta, aikuisilta ja toisilta lapsilta.
– Pieni lapsi keskittyy nykyhetkeen ja konkreettiseen lähiympäristöön. Koska tulevaisuutta on vaikeaa hahmottaa, se ei huoleta lapsia samalla tavalla kuin aikuisia. Ympäristöön liittyvät tunteet saattavat kuitenkin olla vahvoja, ja esimerkiksi roskaaminen tai lähimetsässä tehty ilkivalta saattavat harmittaa kovastikin, Romi sanoo.
Lapset saattavat kuitenkin kokea tarpeetonta syyllisyyttä esimerkiksi silloin, jos he unohtuvat haaveilemaan käsienpesupaikalle, ja lämmintä vettä menee hukkaan. ”
– En ehkä laittaisi jääkarhun kuvaa vesihanan taakse muistuttamaan ilmastonmuutoksesta. Pienet saattavat ottaa raskaasti sen, jos he ovat epähuomiossa tehneet karhulle pahaa, Romi sanoo.
Hänen mukaansa ilmastokasvattajan on vastattava lasten kysymyksiin kauhukuvia maalailematta.
– Ilmastoaiheista voidaan keskustella lapsen tasoisesti, toiveikkaasti ja uteliaasti: mikä tämä ilmiö on, ja mitä me voisimme tehdä?
Yhteisöllinen toimintakulttuuri tukena
Helsingissä toimiva päiväkoti Neulanen on yksi Suomen ensimmäisistä Vihreä lippu -päiväkodeista, ja ympäristöteemat ovat vahvasti mukana arjessa. Vihreä lippu on kouluissa ja päiväkodeissa toteutettava ympäristöohjelma, jossa huomioidaan myös ilmastoteemoja. Varhaiskasvatuksen opettaja Mari Friberg toimii yhtenä Neulasen Vihreä lippu -vastaavista.
– Meillä uudet työntekijät perehdytetään ympäristöteemoihin valmiiden materiaalien avulla. Yhteisöllinen toimintakulttuuri tukee ilmastoaiheiden pedagogista suunnittelua, Friberg sanoo.
Neulasessa on käsitelty ilmastokysymyksiin liittyvää energiateemaa tutustumalla siihen, mitkä laitteet toimivat sähköllä, ja askartelemalla tuulimyllyjä. Pihalla on leikitty energiahippaa, jossa aurinkopaneeli nappaa vapaana juoksevia auringonsäteitä latauspaikalle. Ihan oikeiden aurinkopaneelien toimintaan on tutustuttu seuraamalla mittaria, joka kertoo, miten paljon sähköä päiväkodin katolla sijaitseva voimala tuottaa.
– Pyrimme siihen, että lapset saavat haltuunsa arjen taitojen ohella sanastoa ja käsitteitä, joiden avulla ympäristökysymystä voidaan jäsentää. Tärkeintä on kuitenkin tarjota lapsille osallistumisen kokemuksia myönteisellä tavalla, Friberg sanoo.
Politiikka ei kuitenkaan kuulu päiväkotiin, eikä perheiden tekemiä ratkaisuja arvostella. Esimerkiksi lihan syöntiä ei olla kieltämässä, vaikka se olisi ympäristön kannalta hyvä vaihtoehto. Kasviksiin ja kasvisruokaan kuitenkin tutustutaan yhdessä. Syksyisin Neulasessa järjestetään sadonkorjuutori, jossa kasvismaistiaisia voi ostaa leikkirahalla. Omeniin ja mustikoihin tutustutaan leipomalla.
Päivittäinen kiire haittaa
Ristiriitaisia ympäristökysymyksiä onnistutaan käsittelemään rakentavasti myös tamperelaisessa Villilän päiväkodissa.
– Olemme saaneet hyvää palautetta sekä lapsilta että vanhemmilta. Kun päiväkodissa on opeteltu kierrättämistä, on sitä jatkettu kotonakin, kertoo sosionomiopiskelija Meeri Järvi. Hän työskentelee Villilässä lastenhoitajana ja on toiminut Vihreä lippu -vastaavana.
Villilässä askarrellaan materiaalia säästäen, tutustutaan lähiympäristöön retkeilemällä, ja viedään yhdessä kerättyjä jätteitä kierrätyspisteelle. Lapset ovat askarrelleet hyönteishotelleja maitopurkkeihin, ja kun ne on ripustettu puuhun, on yhdessä voitu seurata pörriäisten toimintaa.
Yksi ilmastokasvatuksen tavoitteista on, että lapset saavat kokemuksia aktiivisesta osallistumisesta.
Järven mukaan pahin este ilmastotyölle ei ole asenteissa vaan päivittäisessä kiireessä.
– Uusien asioiden oppiminen vie henkilökunnalta aikaa, ja joskus mukaviinkin ehdotuksiin joudutaan valitettavasti vastaamaan ei kiireen vuoksi. Joskus tarvikkeita tulee tilattua selvittämättä ensin, mitä kaapeista jo löytyy, jolloin sekä rahaa että luonnonvaroja menee hukkaan.
Suurin osa ilmastokasvatuksesta kulkee osana arkea lapsia ohjatessa.
– On mahdotonta sanoa, miten suuri osa työajastani kuluu ilmaston ja miten paljon muiden aiheiden parissa. Kysymys on aika kokonaisvaltaisesta toiminnasta, Järvi sanoo.
Meeri Järven sosionomiopinnot Hämeenlinnassa ovat loppusuoralla. Kestävää kehitystä on sivuttu niissä jonkin verran, mutta ilmastoasioista hän jäi kaipaamaan vahvempaa pohjaa. Osaamista Järvi on hankkinut opiskelemalla itsenäisesti. Hänen mukaansa on kasvattajien omasta aktiivisuudesta kiinni, miten paljon ilmastoteemat näkyvät käytännön työssä.
– Uskallan väittää, että ilmastokasvatusta tehdään myös niissä päiväkodeissa, joissa henkilökunta ei ole aiheesta niin kiinnostunut, tai asiasta ei ole paljon tietoa. Sielläkin leikataan paperia reunasta eikä keskeltä, ja pidetään huolta leluista, Järvi sanoo.
Suurimmat päästöt matkoista, lämmityksestä ja ruoasta
Päiväkotien suurimmat suorat ilmastopäästöt liittyvät päiväkotimatkoihin, tilan lämmitykseen ja ruokaan.
Varhaiskasvatuksen ammattilaisen voi olla vaikeaa tai jopa mahdotonta vaikuttaa suoraan näihin asioihin, mutta se ei tarkoita, etteikö omalla työllä olisi merkitystä. Säästävät ja kohtuulliset toimintatavat voidaan omaksua jo varhain, ja ne voivat ohjata ihmisen valintoja vuosikymmenten ajan.
llmastokasvatus tapahtuu osana arkista toimintaa.
Myös varhaiskasvatussuunnitelmassa edellytetään, että lapsia ohjataan kestävään elämäntapaan.
Chantal Romin mukaan kasvattajan on hyvä olla tietoinen siitä, millaista viestiä hän välittää omalla toiminnallaan.
– Jos ei mieti, millaista mallia antaa, niin saattaa toimia vain oman kulttuurinsa ja sen arvojen mukaisesti. Liikaan kulutukseen perustuvassa kulttuurissamme meillä olisi tarvetta huomioida ilmastoasioita nykyistä paremmin.
Hän näkee ilmastokasvatuksen voimaannuttavana ja myönteisenä asiana.
– Itseäni ahdistaisi, jos minun pitäisi opettaa sellaista elämäntapaa, joka on haitallinen ympäristölle. Se tarkoittaisi luovuttamista ja silmien sulkemista ympäröivältä todellisuudelta.
Ilmastovinkkejä
Kiinnitä huomiota siihen, mitä tavaroita ja materiaaleja päiväkodissa jo on. Tarvitaanko uusia tarvikkeita, vai pärjätäänkö olemassa olevilla? Voidaanko jotain korjata tai kierrättää?
Kierrätä leluja ryhmien välillä, jolloin leikkeihin saadaan vaihtelua kuluttamatta luonnonvaroja.
Ota suunnittelun avuksi ilmastokasvatuksen vuosikello, johon on koottu ideoita siihen, miten juhlapäiviä voi yhdistää ilmastoteemoihin.
Merkitse siivous- ja huoltopäivät päiväkodin kalenteriin, vaikka koko vuodeksi, vähintään ennen uusien tarvikkeiden tilaamista. Näin palapelien kadonneet palaset tulee etsittyä. Varaa aikaa myös parittomien rukkasten ja kadonneiden kurahousujen metsästykseen.
Käytä apuna tarinoita. Ne tuovat asiat lapsen tasolle ymmärrettävällä tavalla. Ilmastoon liittyvistä aiheista on julkaistu paljon lapsille sopivia kirjoja, ja kirjastoissa henkilökunta auttaa sopivien teosten etsimisessä.
Lisää ilmastokasvatuksen opetusvinkkejä löydät Varhaiskasvatuksen ilmasto-oppaasta. Oppaaseen on erikseen merkitty kaikista pienimmille soveltuvat vinkit.
