Kielletty rakkaus

Jos työntekijä ryhtyy suhteeseen täysi-ikäisen asiakkaansa kanssa, hänen ei pitäisi enää käsitellä asiakkaansa asioita. Kuva: Veikko Anttila

Hormonimyrsky aivoissa, lepatusta vatsassa ja huumaantunutta oloa. Niin ihanaa, paitsi jos kohteena on oma asiakas.

Rakkaus ei aina kysy paikkaa tai sopivaa hetkeä. Rakkautta voi syntyä myös työntekijän ja asiakkaan välillä, vaikka sitä ei pidetä hyväksyttävänä.

Mikään laki ei yksioikoisesti kiellä sosiaalialan ammattilaista rakastumasta aikuiseen asiakkaaseensa. Perustuslaillinen yksityiselämänsuoja ja Euroopan ihmisoikeussopimus tarjoavat oikeuden omaan yksityiselämään, myös sosiaalialalla työskenteleville.

Se, mikä on juridisesti sopivaa ja mikä taas ei, riippuu siitä, mikä yhteys tunteilla ja toiminnalla on työtehtävien hoitoon. Lisäksi työsuhteessa olevilla on hieman erilaiset vapaudet kuin virkasuhteisilla, sillä laissa on säädetty viranhaltijan asemasta, luotettavuusvaatimuksista ja velvollisuuksista.

– Virkasuhde leimaa työntekijää myös vapaa-ajalla. Ollessaan virassa, tulee vapaa-aikanakin käyttäytyä virkasuhteen edellyttämällä tavalla, sanoo ammattijärjestö Talentian työmarkkinalakimies Tuomas Hyytinen.

Missä raja sitten menee?

Yhtä selkeää rajaa on vaikeaa lähteä vetämään. Ylipäätään viranhaltijan tulee myös miettiä, millaisen kuvan hän antaa työnantajastaan ja pohtia, onko mahdollista, että rakkaussuhde heikentää luotettavuutta työnantajaa kohtaan?

– Näen tässä ongelmana sen, että ulospäin tällainen tilanne voi näyttää siltä, että viranomainen saattaa käyttää asemaansa hyväksi, jolloin luotettavuus viranomaisen toiminnan objektiivisuuteen ja tasapuoliseen kohteluun murenee. Myös salassapitokysymykset voivat nousta esiin, Tuomas Hyytinen sanoo.

Jos ryhtyy suhteeseen asiakkaansa kanssa, ei voi enää käsitellä hänen asioitaan.

Syytä on myös muistaa, että rakkaussuhteen kuten ei minkään muun läheissuhteen ylläpitoon tule käyttää virka-aikaa, työautoa tai työpaikkaa. Suhteen ylläpidon vuoksi ei liioin saa käyttäytyä epäasianmukaisesti työpaikalla tai työmatkalla.

Voiko rakkauden vuoksi saada kenkää?

Kunnallisen viranhaltijalain mukaan viranhaltija voidaan irtisanoa asiallisesta ja painavasta syystä. Sellaisena voidaan pitää virkasuhteeseen olennaisesti vakavaa rikkomusta tai sellaisten viranhaltijan henkilöön liittyvien työntekoedellytysten olennaista puuttumista, jolloin henkilö ei enää kykene selviytymään tehtävästään.

Lisäksi virkasuhteen ulkopuolella tapahtuneella toiminnalla pitää työoikeudellisesti olla jonkinlainen yhteys niihin virkatehtäviin, jotta se voi olla purkuperuste.

– Esimerkiksi vapaa-aikana tehty rahan kavaltaminen voi olla irtisanomisen syy, jos tekee päätöksiä etuuden maksamisista. Nämä molemmat ovat taloudellisia asioita, Tuomas Hyytinen kertoo.

– Sen sijaan, jos viranhaltija hoitaa rakkaansa asioita, on pohdittava, mikä sen yhteys on virkatehtävien hoitoon. Jos ollaan asiakkaan kanssa suhteessa, voi syntyä jääviyskysymyksiä. Jonkinlainen virkavirhe on mielestäni kuitenkin tapahduttava ennen kuin palvelussuhde voidaan päättää.

Työsuhteisen kohdalla kynnys irtisanomiseen on korkeampi. Siinä on kuitenkin samat tekijät, kuten jääviys ja työnantajan maine, jotka on otettava huomioon. Vapaa-ajallaan työsuhteinen voi kuitenkin toimia vapaammin, mutta toki hänenkin kohdallaan voi syntyä luottamuspula, joka voi olla irtisanomisperuste.

– Jos rakastuu ja ryhtyy suhteeseen asiakkaansa kanssa, tulisi jatkossa olla käsittelemättä henkilön asioita töissä ja miettiä yhdessä työyhteisössä, miten nyt toimitaan, Hyytinen ohjaa.

Ammattietiikka velvoittaa

Vaikka sosiaalialan työtä säätelee lainsäädäntö, se ei yksin riitä takaamaan laadukasta työtä. Tämän vuoksi tarvitaan vahvaa ammattietiikkaa, johon alan ammattilaiset ovat sitoutuneet. Ammattieettisesti asiakkaaseen rakastuminen tai suhde asiakkaan kanssa kolkuttelee vakavasti ammattieettisesti kestävän työn rajoja.

Sosiaalialalla perustavoitteena on lisätä asiakkaan omia voimavaroja ja auttaa häntä vahvistamaan itse itseään. Ammattijärjestö Talentian sosiaalialan ammattietiikkaan erikoistuneen Alpo Heikkisen mielestä vahvan tunnesiteen kehittyminen ja ryhtyminen suhteeseen asiakkaan kanssa on ammatillisesti epäeettistä.

– Tällaisessa suhteessa työntekijä käyttää eettistä vastuutaan sekä harkintaansa väärin ja hänen ammattieettinen harkintakykynsä on pettänyt, Alpo Heikkinen sanoo.

– Rakastumista ei sinällään voi aikuisilta ihmisiltä sallia tai kieltää, mutta jos työntekijä jatkaa asiakassuhdetta samalla kun on rakkaussuhteessa asiakkaaseensa, vaarantuu työntekijän puolueettomuus ja riippumattomuus sekä objektiivisuus.

– Työntekijän on oltava puolueeton ja riippumaton koko asiakaskunnan sisällä. Työntekijä ei saa asettaa asiakkaan ja muiden asiakasryhmien etuja ristiriitaan, Heikkinen sanoo.

Parhaillaan valmisteilla olevan potilaan ja asiakkaan itsemääräämisoikeutta vahvistava lain näkökulmasta voi myös pohtia loukataanko asiakkaan itsemääräämisoikeutta, jos työntekijä asettaa riippuvuussuhteen itsensä ja asiakkaansa välille ryhtymällä tämän kanssa suhteeseen.

– Työntekijän itsenäinen jäävääminen on näissä tapauksissa olennainen osa työntekijän itsereflektiivistä ja asiakastyön vuorovaikutukseen liittyvää harkintaa.

Työntekijän on oltava puolueeton ja riippumaton koko asiakaskunnan sisällä.

Talentian ammattieettinen lautakunta on linjannut, että virkamiehen tehtävään kuuluu pitää tiettyä etäisyyttä asiakkaaseensa, jotta tasapuolisuus turvataan virkamiehen päätöksenteossa. Viranomaistoiminnassa on selvää, että asiakkaan kanssa suhteessa oleva viranomainen ei voi käsitellä objektiivisesti asiakkaan taloudellista tukea tai rajoittamistoimenpiteitä.

– On siis syytä muistaa, että ei ole kyse vain yksittäisen asiakkaan asiasta, vaan myös kaikkien muiden asiakkaiden asioista, joita virkamies joutuu käsittelemään. Työhön ja ammattiasemaan liittyy luontaisena osana viranomaistoimintaan sisältyvä vallankäyttö eikä sitä saa vaarantaa, Heikkinen sanoo.

Mitä tehdä, jos rakastuu?

Vaikka ammattilaisena pyrkii toimimaan oikein niin eettisesti kuin myös juridisesti, rakkauden tunteet asiakasta kohtaan saattavat herätä. Käsissä ei kuitenkaan ole ammatillinen kriisi, jos työntekijä on valmistautunut ja ymmärtää, mistä on kyse.

Asiakkaan ja työntekijän välisessä vuorovaikutussuhteessa on tärkeää tuntea itsensä ja olla tietoinen omista tunteistaan. Ylipäätään asiakastyössä on tärkeää ymmärtää, että minä olen tässä työntekijä Liisa ja tuo tuossa on asiakas Pekka, sanoo psykoterapeutti ja dialogisuuteen erikoistunut työnohjaaja Anna Komulainen, jolla on myös sosiaalityöntekijän koulutus.

Pelkkä tunnetason itsetuntemus ei riitä, vaan itsetuntemuksessa tulisi tunnistaa myös mielen, kehon ja kognition taso, sillä se on kaikki osa meitä. Kun ihminen tunnistaa ja on tietoinen tunteistaan, hän voi ottaa aikalisän huomatessaan esimerkiksi levottomuuden, ahdistuksen tai kiihtymisen tunnetta vuorovaikutussuhteessa.

– Tällöin kannattaa pysähtyä hetkeksi ja sanoa asiakkaalle, että sopiiko, jos mietin tässä hetken, sillä minulla heräsi monenlaisia ajatuksia. Kun tunnistaa tunteessaan ensimmäisen oudon merkin, kuten korostuneen kiihtyneisyyden tai levottomuuden, voi vielä pysähtyä ja rauhoittaa mielen. Jos tunne ehtii vallata, sille ei voi tehdä enää mitään, Anna Komulainen sanoo.

Joskus omat tunteet saattavat sekoittua asiakkaan tunteisiin, ja työntekijä projisoi omat tunteensa asiakkaan tunteiksi ja tulkitsee tilanteen väärin. Kaikki tällaiset tulkinnat kannattaisi kuitenkin jättää tekemättä ja kysyä itseltään, miksi minä olen tässä ja mikä on minun perustehtäväni.

Kollegiaalinen tuki kantaa

Jos työntekijä on stressaantunut, haasteellisessa elämäntilanteessa, ei nuku tai hänellä on liian suuri henkinen kuormitus, on sillä vaikutusta keskittymiskykyyn ja muistiin. Myös henkilökohtaiset kokemukset omassa menneisyydessä saattavat käynnistää tunneprosesseja asiakastyössä. Kuormituksen alla tunnevyöry käynnistyy helpommin ja työntekijä ei välttämättä havaitse, mitä vuorovaikutussuhteessa on tapahtumassa. Tällöin on keskeistä, että työntekijä ei jää asian kanssa yksin.

Jos tunteet ovat jo heränneet, voi käydä puhumassa tilanteesta työpsykologille tai työnohjaajalle.

– Toivoisin, että jo perehdytysvaiheessa työyhteisöissä ja tiimeissä pitkin matkaa otettaisiin puheeksi, että haasteellisissakin asiakassuhteissa voi puhua luottamuksellisesti kollegoille ja esimiehelle, Komulainen sanoo.

Avoin dialogi, puheeksi ottaminen, yhdessä jakaminen, konsultaatio ja työnohjaus ovat keinoja selviytyä haastavista asiakastilanteissa, myös silloin kun omat tunteet lähtevät laukalle. Ongelmien syntymistä ehkäistään parhaiten puhumalla ja yhteisillä pelisäännöillä.

Myös kisälli-mestari-periaate, jossa vanhemmat työntekijät jakavat osaamistaan nuoremmille, on ehdottomasti kannatettava. Lisäksi työparin ottaminen mukaan kuvioon saattaa muuttaa dynamiikkaa ja palauttaa vuorovaikutussuhteen oikeille raiteille. Huomiota kannattaa myös kiinnittää omaan olemukseen, jonka ei pidä olla provosoiva ja muistaa, että kehonkielelläkin on merkitystä.

– Työntekijä voi ihan fyysisesti siirtää omaa paikkaansa ja vaihtaa istuma-asentoa. Sillä on merkitystä, istuuko etualalla vai nojaako taaksepäin, mikä etäännyttää asiakasta.

Mitä jos suhde on jo syntynyt?

Joskus omien tunteiden jakaminen kollegoiden kesken voi tuntua vaikealta. Erityisesti näin voi käydä, jos tunteet ovat lipsahtaneet ammatillisuuden ulkopuolelle ja ihminen kokee rakastuneensa.

– Jos tunteet ovat jo heränneet, voi käydä puhumassa tilanteesta työpsykologille tai työnohjaajalle. Suhde asiakkaaseen on kuitenkin vakava asia eikä sitä pidä hyväksyä.

Komulaisen mielestä asia tulee ottaa puheeksi ja käsitellä asiakkaan kanssa. Pelkkä työntekijän vaihto ei ole ammatillista toimintaa, sillä asiakas voi kokea tulleensa hylätyksi.

Ylipäätään on kuitenkin syytä muistaa, että tunteet kuuluvat vuorovaikutustyöhön.

– Meillä on oikeus kaikkiin tunteisiin emmekä me ole koneita. Pääasia on kokea olevansa asiakkaasta erillinen ja tietää, miksi minä olen tässä, sanoo Anna Komulainen.

Kaisa Yliruokanen

Tarve kerrata ammattietiikkaa?

Sosiaalialan ammattieettiset ohjeet auttavat sinua työsi vaikeissa valintatilanteissa. Lue Talentian julkaisemat ohjeet verkossa tai tilaa maksuton painettu opas sähköpostitse: mia.penttinen@talentia.fi.

Muistathan myös Talentian ammattieettisen tuen ja neuvonnan talentia.fi/neuvonta. Voit myös pyytää, että asiasi käsitellään ammattieettisessä lautakunnassa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *