Iäkkäiden mielen hyvinvointiin liittyvät taidot vähentävät heidän sairastavuuttaan ja kuolemanvaaraa. Myönteisten tunteiden ja kokemusten vahvistaminen tukee selviytymistä vastoinkäymisissä.
Kukapa meistä ei haluaisi seurata, miten varttuneet asiakkaamme voimaantuvat?
Gerontologisessa sosiaalityössä huomion kiinnittäminen mielen hyvinvointiin on merkityksellinen osa sitä tukea, jota ikääntyvälle asiakkaalle voi tarjota. Mielen voimavarat ja mielen taitojen vaaliminen auttavat iäkkäitä ihmisiä selviytymään arjen ongelmissa, vaikeissakin elämäntilanteissa ja ‑muutoksissa. Tämä työ korostuu, sillä suuri osa ikääntyvistä elää kotona yhä pidempään.
Iäkkäiden mielen hyvinvoinnin vaalimisen hyödyistä on vahvaa tutkimustietoa. Mielen hyvinvointiin liittyvät taidot vähentävät iäkkäiden sairastavuutta ja kuolemanvaaraa. Myönteisten tunteiden ja kokemusten vahvistaminen tukee selviytymistä vastoinkäymisissä. Itsemyötätunto on tutkimusten mukaan yhteydessä myönteiseen ikääntymiseen, ja tämä puolestaan liittyy parempaan koettuun elämänlaatuun vanhuudessa.
Myönteinen käänne vanhustyössä on aluillaan
Positiivisen psykologian näkökulman valtavirtaistumisen myötä mielen hyvinvoinnin tukemisen edut ovat tulleet tunnetuimmiksi. Myös ratkaisu- ja tarkoituskeskeiset työtavat vahvistavat nykyisin paikkaansa osana vanhustyötä ja iäkkäiden ihmisten kanssa työskentelevien ammattitaitoa.
Muutaman viime vuoden aikana järjestöissä on kehitetty useita välineitä ja toimintamalleja, joilla mielen hyvinvointia voidaan edistää. Myös mindfulnessia sovelletaan vanhustyössä, kun ammattilaiset hyödyntävät sen harjoituksia asiakkaiden parissa. Ikäinstituutin Mielipakka-kortit ja Elämäntaidot esiin ‑toiminta ohjaajan oppaineen ovat esimerkkejä helposti käyttöön otettavista välineistä ja keinoista.
Myös mindfulnessia sovelletaan vanhustyössä.
Mielen hyvinvointia edistävä toiminta saa silti liian vähän huomiota osakseen. Esimerkiksi omaishoitajille tarjottava valmennus hoitotehtävää varten mainitaan vanhuspalvelulaissa, mutta maininnan käytännön vaikutukset nähdään vasta asetuksen voimaantulon myötä vuoden 2018 aikana.
Vinkkejä tukeen
Perusta iäkkäiden asiakkaiden mielen hyvinvoinnille luodaan, kun heidän elämänkokemuksensa huomataan ja sitä arvostetaan.
Elämänkulun aikana kertyneet taidot ja voimavarat tarjoavat lähtökohdan ottaa mielen hyvinvoinnin vaaliminen puheeksi. Olemassa olevat mielen hyvinvoinnin taidot myös aktivoituvat, kun niihin kiinnitetään yhdessä huomiota.
Jo lyhytkin keskustelu siitä, mitkä elämäntaidot eri tilanteissa tarjoavat iloa, voimaa tai tukea, voi aloittaa varttuneen asiakkaan pohdinnan ja toiminnan niiden vahvistamiseksi. Myötätuntoisesti toimiva ammattilainen voi vahvistaa ikääntyvän itsemyötätuntoa ja kutsua esiin asiakkaan lempeää sisäistä puhetta, joka tukee hänen jaksamistaan vaikeissa tilanteissa.
Mielen hyvinvoinnin vahvistamisen keskeinen tukipilari on huomion tarjoaminen myönteisille tunteille ja tapahtumille. Mieli kiinnittää luonnostaan huomiota kielteisiin ja huolestuttaviin seikkoihin, sillä se on evoluutiossa ollut selviytymisen kannalta tarpeen.
Mielialaan vaikuttaa myönteisesti, jos huolten ohella tietoisesti suuntaa huomiota myös myönteisiin seikkoihin. Myönteisissä tunteissa ja tapahtumissa viipyily vahvistaa tätä pyrkimystä.
Ammattilaisten on hyvä tarttua niihin tilaisuuksiin, joissa voi tukea iäkästä asiakasta huomaamaan hyvät asiat elämässä ja kannustaa myös nauttimaan niistä. Mistään positiiviseen ajatteluun pakottamisesta ei kuitenkaan ole kyse.
Vaikeat asiat ja tunteet ovat osa elämää
Murehtiminen on yksi monen iäkkään tunnistama mielen hyvinvointia vähentävä ja voimavaroja kuluttava tapa. Sekin liittyy alkujaan selviytymisen taitoihin: vaarojen ja riskien huomioiminen on ollut tarpeellista hengissä säilymisen kannalta.
Arkisten asioiden tekeminen hieman toisin tekee hyvää.
Mieli saattaa kuitenkin jäädä kiinni huoliin, jolloin siitä syntyy kärsimystä aiheuttavaa vatvomista. Pyrkimyksissä vatvomisen rauhoittamiseksi voi valita huomion toisaalle siirtämisen polun tai ikävien tunteiden sallimisen tien, joiden omakohtaisen sopivuuden pohtimisesta voi syntyä antoisa yhteinen keskustelu.
Vanhetessa moni myös huomaa, että asioiden aikaansaamiseen menee aiempaa pidempään. Aikomukset eivät välttämättä kehkeydy teoiksi ja toiminnaksi yhtä sutjakasti kuin ennen.
Harmi asiasta voi helposti kääntyä moitteeksi itseä kohtaan ja ymmärrys, että tietty hidastuminen kuuluu vanhenemiseen jää sivuun. Keskustelut siitä, miten aloitteellisuus edellyttää uudenlaista ponnistelua voivat tarjota armollisuutta iäkkäälle ihmiselle. Entistä tahtia ei ole aina välttämätöntä pitää yllä, vaan tehdyksi saamiselle voi varata aiempaa enemmän aikaa. Voi myös harkita. että jotain jätetään tekemättä.
Hyvän mielen arki on pieniä tekoja
Mielen hyvinvoinnille ovat tärkeitä sitä ylläpitävät rutiinit ja vaihtelun suoma virkistys. Hyvä arki koostuu mielen hyvinvointia kannattelevista tavoista ja tottumuksista sekä myönteisiä ajatuksia ja tunteita herättelevästä toisin tekemisestä.
Mieli saattaa jäädä kiinni huoliin, jolloin syntyy kärsimystä aiheuttavaa vatvomista.
Hyvää mieltä voi vahvistaa monella tapaa. Tarkastele vaikkapa kulunutta viikkoa miettien, mikä meni ja oli hyvin. Voisitko jollakin tapaa ilahduttaa itseäsi tässä kuussa?
Myös arkisten asioiden tekeminen hieman toisin tekee hyvää. Kokeile harjata hampaat aamulla vaihteeksi toisella kädellä ja voit yllättyä siitä mitä koet. Aivot virkistyvät pienestäkin ponnistelusta.
Iäkkäiden mielen hyvinvoinnin vaaliminen ei ole vaikeaa, vaan pieniä arkisia tekoja: kuuntelemista, kannustamista, myötätuntoa. Mielen hyvinvointia tukevat pienetkin teot vähentävät alakuloa ja lisäävät elämäntyytyväisyyttä.
