Muutoksia varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin.
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden päivityksen taustalla ovat muutokset varhaiskasvatuslaissa.
– Koronakriisin myötä on entistä enemmän tullut esille, että hyvinvointi ja oppiminen kulkevat käsi kädessä. Hyvinvoinnin perusta rakentuu lapsuudessa, sanoo Talentian erityisasiantuntija Marjo Katajisto.
Siksi Talentian mielestä varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa on tuotava selkeästi esiin lapsen hyvinvoinnin tuki kehityksen ja oppimisen tuen lisäksi. Talentia on esittänyt näkemyksensä asiasta Opetushallituksen kuulemistilaisuudessa ja lausuntokierroksella.
– Oikea-aikaisella tuella voidaan paitsi edistää lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia, myös ehkäistä lapsen ongelmien kasvamista, Katajisto korostaa.
On ensiarvoisen tärkeää, että lapsi ja perhe saavat varhaiskasvatuspalveluiden piirissä ajoissa tukea. Näin voidaan estää ongelmien paheneminen. Yhtenä varhaiskasvatuksen tehtävänä on juuri edistää lasten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta ja ehkäistä syrjäytymistä. Siksi varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa tuen eri tasot tulee avata sisällöllisesti, jotta käytännöt tuen sisällöissä olisivat tasavertaisia lapsen kotikunnasta riippumatta.
Periaatteena inklusiivisuus
Suomessa varhaiskasvatuksen järjestämisen periaatteena on inklusiivisuus. Siihen liittyy muun muassa varhaiskasvatuksen lähipalveluperiaate, jolloin tuki toteutetaan siellä, missä lapsi olisi muutenkin.
– Inklusiivisten periaatteiden mukaisesti jokaisella lapsella on lähtökohtaisesti oikeus lähipalveluna ja omassa lapsiryhmässään toteutuvaan varhaiskasvatukseen sekä kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin tukeen. Tämä periaate tulisi selkeästi tuoda esille varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa, Katajisto toteaa.
Lapsen tuen tarpeen arvioinnissa tulee aikaisempaa laajemmin hyödyntää varhaiskasvatuksen henkilöstön monialaista osaamista, kuten varhaiskasvatuksen sosionomin sosiaalialan asiantuntijuutta.
Kulttuurinen moninaisuus huomioitava
Talentia myös painottaa, että varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa tulee määrätä tarkasti lapsi- ja perhekohtaisesta hyvinvointityöstä.
– Lapsen tuen tarpeen arviointi tapahtuu arjen toiminnassa, jossa tunnistetaan myös toimintaympäristöjen vaikutus lapsen kehitykselle, oppimiselle ja hyvinvoinnille. Varhaiskasvatuksessa tulee huomioida entistä enemmän myös kulttuurinen moninaisuus ja sen vaikutukset lapsen tarvitsemaan tukeen, sanoo Katajisto.
Lapsen hyvinvoinnin tuki on kirjattava osaksi lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa. Tässä tehtävässä tulee hyödyntää varhaiskasvatuksen sosionomien (AMK) osaamista.
Uudet varhaiskasvatussuunnitelman perusteet julkaistaan viimeistään helmikuussa 2022. Uusi varhaiskasvatuslaki astuu voimaan elokuussa 2022.
Minna Jerrman
