Sosiaalityöntekijöitä houkutellaan nyt töihin eduilla ja etenkin hyvällä työyhteisöllä. Palkkaharmonisoinnin jälkeen hyvinvointialueille pelimerkiksi jäävät rekrytointilisät, joilla ne yrittävät saada työntekijöitä etenkin syrjäisille alueille.
Toukokuun lopulla tänä vuonna eri työhaun kanavista löytyi satakunta sosiaalityöntekijän työpaikkailmoitusta. Niitä oli Työmarkkinatorilla, Duunitorilla, KuntaRekryssä, työpaikan, organisaation tai suorahakuyritysten nettisivuilla ja somen eri kanavilla Facebookista Instragramiin ja TikTokiin.
Sosiaalityön professori Helena Blomberg-Kroll Helsingin yliopistosta kävi ilmoitukset läpi.
– Ne ovat muuttuneet. Esiin nousi teemoja, joita ei ollut vielä kaksi vuotta sitten.
Työoloista kerrottiin uusia asioita. Saatettiin mainita, että sinulla on käytössä oma työhuone, ja perässä oli huutomerkki, hän kuvaa.
Joissakin luvattiin hienompaa huonetta tai etätyömahdollisuutta.
– Nyt halutaan näyttää työnhakijalle, että ollaan joustavia.
Uutta on myös tiimin korostaminen. Ilmoituksessa saatettiin sanoa, että tule tänne, täällä et ole ainut laillistettu sosiaalityöntekijä.
– Työpaikoilla on ollut vaihtuvuutta ja muodollisesti epäpäteviä sijaisia. Siksi nyt korostetaan tiimin pätevyyttä ja hyvää esimiestä, Blomberg-Kroll kertoo.
Jo opiskelijat tietävät hyvin, missä on hyvät tiimit, hän sanoo. Tiedetään paikat, joissa joutuu hurjaan vastuuseen heti uran alussa ja missä puolestaan on kokeneita kollegoita, joilta saa aluksi tukea.
Työpaikan maine tärkeää
Olipa työpaikkailmoitus mikä vain, työpaikan maine houkuttelee tai torjuu hakijoita.
– Monelle työpaikan maine on palkan lisäksi ratkaiseva tekijä. Maa ja piirit ovat pienet. Alalla tiedetään, miten paikkaa johdetaan ja mikä on vaihtuvuus ja työhyvinvointi, Blomberg-Kroll sanoo.
Alalle tuleville on tärkeää, miten monipuolista työ on ja pääseekö työn sisältöä kehittämään.
– He haluavat esimerkiksi mahdollisuuden tehdä rakenteellista sosiaalityötä. Jos työ on pelkkää kiireistä asiakastyötä, nuori työntekijä ei pääse käyttämään koko osaamistaan.
Palkan lisäksi työpaikan maine on ratkaiseva tekijä.
Kokeneelle työntekijälle tärkeitä ovat elämäntilanne ja perheen ja työn yhteensovittaminen. Perhe vaikuttaa siihen, miten hanakasti muutetaan paikkakuntaa ja miten paljon työltä vaaditaan joustoa. Yksityisellä sektorilla saatetaan tarjota muuttoapua ja apua asunnon etsimisessä.
– Julkisen alan työpaikkailmoituksissa niitä ei usein ole.
Saattaa unohtua, että sosiaalityöntekijöillä on muutakin elämää kuin työ.
– Rekrytessä pitää miettiä kokonaisuutta, hän muistuttaa.
Talentia kysyi vuonna 2017 jäseniltään, mikä heitä houkuttelee työnhaussa eniten. Tärkeimpiä olivat työn kiinnostavuus ja palkka. Etuja piti tärkeinä vain 0,2 prosenttia vastaajista.
Vera Selin tutki Helsingin yliopistolle tekemässään pro gradu -työssä, miten työpaikkailmoituksissa houkutellaan sosiaalityöntekijöitä. Ilmoitukset oli kerätty lokakuussa 2022. Niissä liki puolessa luvattiin erilaisia etuja. Yleisimmät olivat työterveys, liikunta- ja kulttuurisetelit, lounasetu sekä liikuntaedut. Jotkut työpaikat tarjosivat työsuhdelipun tai autohallipaikan.
Liikuntasetelit tai lounasedut ovat rekryissä jo peruskauraa, Helena Blomberg-Kroll sanoo. Jos niitä tarjotaan joka toisessa ilmoituksessa, ne menettävät tehonsa. Toisaalta, jos työpaikka ei tarjoa mitään etuja, se voi mietityttää hakijaa, hän pohtii.
Palkalla houkuttelu ei enää toimi
Aiemmin kunnat houkuttelivat työntekijöitä naapurikuntia paremmilla palkoilla. Hyvinvointialueilla se ei enää onnistu. Palkkaharmonisointi tasaa palkkoja.
– Käy harvinaiseksi, että hyvinvointialueen sisällä tarjotaan ylimääräisiä rahaetuja, Blomberg-Kroll arvelee.
Palkkaharmonisoinnin ajatus on, että samasta työstä maksetaan yhtä paljon koko hyvinvointialueella. Rekrytointilisiä voidaan maksaa myös tulevaisuudessa, hyvinvointialueilta sanotaan.
Helsingin perhe- ja sosiaalipalveluissa on käytössä rekrytointilisä. Sitä voidaan maksaa tapauskohtaisesti, mikäli tiimissä on työntekijävajetta ja työn kuormitus erityisen suurta, kertoo henkilöstösuunnittelupäällikkö ts. Lea Laitanen-Juslin Helsingin kaupungilta.
Rekrytointilisää maksettaessa arvioidaan aina myös tehtävälisä jo tiimissä oleville työntekijöille, hän kertoo.
Rekrytointilisä jää keinoksi saada työntekijöitä syrjäisille alueille, arvelee HR-johtaja Eija Heikkilä Keski-Suomen hyvinvointialueelta.
– Kunnallisissa työsopimuksissa oli ennen syrjäseutulisä. Se poistui, ja palkkoja alettiin maksaa työn vaativuuden ja osaamisen mukaan.
Nyt hyvinvointialueilla on tunnistettu rekrytoinnin alueelliset haasteet.
– Rekrytointilisä voi olla eripituinen, ja summa voi vaihdella. Se on joustava elementti, jota voidaan käyttää, kun kyse on enemmän olosuhteista kuin työ vaativuudesta, Heikkilä sanoo.
Rekrytointilisätkään eivät auta
Myös lääkäreiden rekrytoinneissa käytetään rekrytointilisiä.
Lääkäreitä on vaikeampi löytää kuin sosiaalityöntekijöitä, Lea Laitanen–Juslin Helsingin kaupungilta sanoo. Esimerkiksi Helsingin kaupungilla oli tammikuusta kesäkuuhun tänä vuonna 231 sosiaalityöntekijän paikkaa auki. Samaan aikaan lääkäreiden paikkoja oli auki 77. Sosiaalityöntekijän tehtäviin tuli 2,99 hakijaa yhtä työpaikkaa kohden. Lääkäreiden tehtäviin tuli 0,43.
Lapin hyvinvointialueella etsitään lääkäriä Kolariin ja kahdeksaa terveyskeskuslääkäriä Rovaniemelle. Ilmoituksissa ei ole mainittu rekrylisää.
Lapissa on avoinna myös sosiaalityöntekijän paikka Inarissa. Siihen tarjotaan rekrytointilisänä 400 euroa kuukaudessa vuoden loppuun asti.
Pohjoisen Keski-Suomen vammaispalveluihin Äänekoskelle haettiin kesällä sosiaalityöntekijää, jolle luvattiin rekrytointilisää 150 euroa kuussa vuoden loppuun asti.
Työntekijää ei saatu useista hauista ja rekrytointilisästä huolimatta. Eija Heikkilä miettii, mistä se johtuu, sillä nykyisin työnteko joustaa.
Halpahintaiset kampanjat eivät tehoa.
Vaikka työtehtävä on sijoitettu Äänekoskelle, työntekijä saa valita, mistä työpisteestä hyvinvointialueella hän hoitaa tehtäviään. Lisäksi etäpäivät vähentävät työmatkoihin kuluvaa aikaa.
Suurin piirtein samalle alueelle etsitään parhaillaan terveyskeskuslääkäriä. Ilmoituksessa on mainittu rekrytointilisä muttei sen suuruutta. Määrä sovitaan niin lääkäreiden kuin sosiaalityöntekijöiden kanssa joka kerta erikseen, HR-johtaja Eija Heikkilä kertoo.
– Meille kriittisiä ammattiryhmiä ovat myös psykologi ja puheterapeutti. Niistä kaikista on pulaa.
Lapissa hyvinvointialue on hakenut lääkäreitä ja joissakin hauissa myös sosiaalityöntekijöitä rekrytointifirmojen kautta.
– Firmojen käyttö on perustunut yleensä erityisosaamisen tarpeeseen, sanoo neuvottelupäällikkö Hanna Hyvönen Lapin hyvinvointialueelta.
Hakijan intressit edellä
Perinteinen työpaikkailmoittelu ei toimi, jos alalla on pula työntekijöistä, väittää Teija Koskinen Henkilöstöala Helasta. Se edustaa rekrytointialan yrityksiä.
Koskisen mukaan rekrytoinnissa tarvitaan jopa headhuntausta muistuttavia keinoja monikanavaisesti.
Aiemmin työpaikkailmoituksissa oli pitkä lista vaatimuksia hakijalle. Nyt mennään hakijan intressit edellä. Työntekijälle pitää tarjota jotakin, joka motivoi hänet vaihtamaan työpaikkaa.
Työnantajien pitää rakentaa pitkäjänteisesti omaa mainettaan ja toiminnan laatua, jotta uusia työntekijöitä tulee ja vanhat pysyvät, Koskinen sanoo.
– Työntekijät haluavat pysyä työpaikassa, jossa heidän hyvinvoinnistaan huolehditaan. Työpaikkailmoituksissa luvattu hyvä on vain sananhelinää, jos työpaikan kulttuuri ei vastaa sitä, Koskinen sanoo.
Eija Heikkilä sanoo, että halpahintaiset kampanjat eivät tehoa.
Hakijoille pitää antaa tietoa työn sisällöstä ja luvata asioita, joita ihmiset arvostavat. Niitä ovat esimerkiksi tukiorganisaatio, joustot ja osa-aikamahdollisuus uran eri vaiheissa.
