Eväitä reppuun

– Omaohjaajana olen kiinnostunut nuoren elämästä. Reagoin hyviin asioihin ja puutun ongelmiin. Ohjaus tapahtuu arjen tilanteissa, sanoo Tomi Tuominen. Kuva: Esko Jämsä

Sosionomi (AMK) Tomi Tuominen tuntee voivansa auttaa nuoria lastenkodin ohjaajan työssään.

Tutustumiskäynnillä lapsi tai nuori näkee tulevan huoneensa ja tapaa omaohjaajansa. Muuttopäivästäkin sovitaan.

– Tutustumiskäynti madaltaa kynnystä aloittaa elämä lastenkodista käsin, seitsemän vuotta osasto Leppälässä ohjaajana toiminut Tomi Tuominen kertoo.

Naulakallion lastenkodissa on kolme pitkäaikaisosastoa ja kaksi intro-osastoa vakavista päihdeongelmista kärsiville nuorille. Naulakallion lastenkodilla on myös oma koulu, jonka kanssa yhteistyö on saumatonta. Lastenkotia ylläpitää Helsingin kaupunki.

Tuloneuvottelussa sijoittava sosiaalityöntekijä, sijaishuollon sosiaalityöntekijä, vastaava ohjaaja, omaohjaaja, huoltajat ja nuori itse käsittelevät huostaanoton syitä, nuoren tavoitteita ja keinoja auttaa nuorta käsittelemään haasteita ja saavuttamaan tavoitteensa.

Nuorelle tehdään asiakassuunnitelma, jota konkretisoidaan hoito- ja kasvatusneuvotteluissa. Niissä tehdään hoitolinjauksia lapsen kulloistenkin tarpeiden mukaan. Nuoren kuntoisuus vaikuttaa siihen, mitä hänen kanssaan lähdetään tekemään.

Nuori on keskiössä, hänen vahvuutensa ja tavoitteensa ovat toiminnan perusta.

– Nuori on keskiössä, hänen vahvuutensa ja tavoitteensa ovat toiminnan perusta. Moniammatillinen tiimimme tukee ja auttaa. Mukana saattaa olla psykiatrista hoitoa, nuorten päihdepsykiatrian palveluita, kolmannen sektorin toimijoita, mutta lastenkodilla on aina hoito- ja kasvatusvastuu.

Joka toinen viikko osastolla pidetään työkokous, jossa työryhmä käsittelee nuorten edistymistä ja arvioi suunnitelmien toteutumista.

– Jotta työ voi olla aidosti suunnitelmallista, täytyy suunnittelulle varata aikaa, Tuominen painottaa.

Psykodynaamisella otteella

Naulakalliossa työn perustana käytetään psdykodynaamista ajattelua, jossa nuoren tilannetta katsotaan historiasta käsin.

– Pohdimme, missä vaiheessa on tapahtunut vaurioitumista ja miten varhaisen vaiheen tapahtumat kenties vaikuttavat murrosiän irrottautumisvaiheeseen. Tarjoamme korvaavia kokemuksia tulevaisuuden rakennuspuiksi.

Omaohjaaja tekee nuoren kanssa viikko-ohjelman, jolla viedään eteenpäin asiakassuunnitelmaa.

– Omaohjaajana olen kiinnostunut nuoren elämästä. Reagoin hyviin asioihin ja puutun ongelmiin. Ohjaus tapahtuu arjen tilanteissa.

Varsinkin alussa nuori saattaa testata ohjaajaa ja yrittää työntää häntä pois.

Omaohjaaja viettää myös suunniteltua yhteistä aikaa ohjattavan kanssa: käydään ulkona syömässä, ostoksilla tai leffassa.

Työ nuoren kanssa perustuu ajan kanssa rakentuvaan vuorovaikutukseen ja luottamukseen.

– Varsinkin alussa nuori saattaa testata ohjaajaa ja yrittää työntää häntä pois. Kun ohjaaja kestää nuoren sellaisena kuin tämä on, voi nuori vähitellen alkaa luottaa, että ohjaaja on häntä varten.

Lastenkotityötä tehdään kolmessa vuorossa

Aamuvuoro on kello 8–16, iltavuoro 14–22.00 ja yövuoro 21–8.30.

Aamulla herätellään nuoria ja motivoidaan päiväohjelmaan. Aamupalan jälkeen joku lähtee kouluun, toinen valmistautuu etäopiskeluun.

Tomi Tuominen pitää vuoronvaihtoraportteja tärkeänä työn kannalta.

– Vuoronvaihtoraportilla kuullaan yövuorolaiselta miten ilta ja yö ovat menneet. Esihenkilön kanssa tehdään päivän työnjakoa.

Kaikki eivät osallistu raporttiin, sillä joku on aina nuorten kanssa.

Kun nuoret ovat koulussa, on aikaa työhön yhteistyöverkostojen kanssa. Soitellaan sijoittavan sosiaalityöntekijän, sijaishuollon sosiaalityöntekijän, nuorten päihdepsykiatrian ja vanhempien kanssa.

Iltapäivällä Tomi ottaa nuoret vastaan koulusta.

Päivällinen syödään yhdessä. Oman keittiön ruoka maistuu, varsinkin kun kokki ottaa nuorten ruokatoiveita huomioon.

– Ilta kuluu harrastuksissa , yhdessä telkkaria katsellen tai biljardia pelaten. Jos nuori on ulkona, soitellaan ja varmistetaan, että hän ehtii sovittuun aikaan kotiin, Tomi kertoo.

Yövuorolaisen tehtävänä on huolehtia, että jokainen pysyy huoneessaan ja kaikki saavat nukkua. Jos joku on palannut kovin päihtyneenä kotiin, pitää hänen vointiaan tarkkailla. Jos nuorta yöllä ahdistaa, voi ohjaaja pyynnöstä mennä huoneeseen keskustelemaan.

Meillä on hälytysjärjestelmä, jonka käyttöön on matala kynnys.

Yövuorossa ohjaaja on yksin, mutta tukea on saatavissa muiden osastojen työntekijöiltä.

– Meillä on hälytysjärjestelmä, jonka käyttöön on matala kynnys. Tärkeintä on kuitenkin tilanteiden ennakointi ja estäminen puhumalla.

Ohjaajat ovat saaneet koulutusta väkivalta- ja uhkatilanteita varalta.

Rauhallinen yö on hyvää aikaa kirjallisille töille kuten kuukausiyhteenvedon valmistelulle omaohjattavasta.

Aamuyöstä Tomi saattaa pyöräyttää aamiaissämpylät.

Joskus nuori täytyy pysäyttää

Nuorten tilanteet tuovat oman mausteen työpäiviin.

– Tunnelmaan vaikuttaa juhlitaanko hyvää koulumenestystä vai käsitelläänkö hatkaamisen aikana tapahtuneita vakaviakin asioita.

Joskus nuori täytyy pysäyttää. Jos rajoittamistoimenpiteitä tarvitaan, niille asetetaan tavoite ja tehdään suunnitelma: onko mahdollista käydä koulua rajoituksen aikana, miten tavataan läheisiä, millainen päiväohjelma laaditaan, miten asioihin pureudutaan. Suunnitelmaan kuuluu myös vahvistaa nuoren omaa kontrollia rajoitustoimenpiteiden jälkeen.

Rajoituspäätöstä tehdessä sijaishuollon sosiaalityöntekijää konsultoidaan, huoltajia kuullaan ja nuori saa kertoa vastustaako vai hyväksyykö rajoitukset. Nuori allekirjoittaa päätöksen.

Tomi Tuominen ei tunne keinottomuutta työssään, vaan kokee kykenevänsä auttamaan.

– Ohjaajan täytyy osata asettua nuoren asemaan, jotta voi myötäeläen tukea ja kannatella tämän elämää.

– Nuori saa huutaa ja oireilla, mutta ohjaajat eivät huuda takaisin, Tomi vakuuttaa. Joskus voi lipsua, kun ihmisiä ollaan.

Kristiina Koskiluoma

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *