Asiakasohjauskäytännöissä eettisiä pulmia 

Piirroskuva, jossa hahmon kädessä vaaka/puntari

Talentian ammattieettinen lautakunta pitää hyvinvointialueiden asiakasohjauskäytäntöä juridisesti ja ammattieettisesti epäselvänä. 

Talentian jäsen kysyi, onko asiakasohjausryhmällä oikeus ohjata ja tosiasiassa päättää linjauksellaan asiakkaan saamasta tuesta ja sosiaalipalvelusta? Tuleeko työntekijän viranhaltijana allekirjoittaa ja hyväksyä päätös, joka ei tosiasiassa ole sisällöltään hänen itsensä tekemä? Onko viranhaltijan itsenäinen päätöksenteko ja virkavastuu mahdollinen osto- ja tukipalveluissa? 

Talentian ammattieettinen lautakunta on käsitellyt asiaa niin sanottuna ”näkymättömän päätöksenteon” eettisenä dilemmana 19.1. antamassaan lausunnossa. 

Hyvinvointialueiden delegointisäännöllä sanellaan, kuinka toimivaltaa siirretään organisaatiossa ja mitä päätöksiä ja velvoitteita esimerkiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöiden, kuten sosionomien ja sosiaalityöntekijöiden, tehtäviin kuuluu. 

Osalla hyvinvointialueista delegointisääntö ohjaa nyt palvelujen hankintaoikeuksia viranomaisilta asiakasohjausryhmille. Lapsiperhesosiaalityössä ja lastensuojelussa hankintaoikeuksia palveluihin, kuten perhekuntoutukseen ja tukiperheeseen, siirretään säännön nojalla viranhaltijalta vastuuyksikön päällikkötasolle. 

Talentialle on kerrottu tilanteista, joissa lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä ei ole ollut edes paikalla asiakasohjausryhmässä esittelemässä perheen elämäntilannetta, jonka perusteella palvelutarvetta harkitaan. Viranhaltijaa voikin mietityttää, tuleeko hänen allekirjoittaa ja hyväksyä päätös, joka ei tosiasiassa ole sisällöltään hänen itsensä tekemä. 

Juridisesti epäselvä tilanne

Talentian ammattieettisen lautakunnan mukaan on juridisesti epäselvää ja ammattieettisesti arveluttavaa, jos delegointisäännöllä ohitetaan viranhaltijan laissa määrätty tosiasiallinen päätösvalta. Todellisen päätöksentekijän tulisi aina olla näkyvillä päätöksessä.  

Talentian erityisasiantuntija ja ammattieettisen lautakunnan asiantuntijasihteeri Alpo Heikkinen muistuttaa, että sosiaalihuolto on yksilöllistä päätöksentekoa: ammattihenkilöllä on viranhaltijana tosiasiallinen päätösvastuu ja sitä seuraava henkilökohtainen virkavastuu. 

– Delegointisäännön perusteella viranomaisesta, kuten sosiaalityöntekijästä, tulee ostopalvelupäätöksen ja linjauksen esittelijä. Ei todellinen päätöksentekijä, hän sanoo. 

Harkinta tukitoimenpiteistä talousvaikutuksineen kuuluu koulutetun ammattihenkilön perusosaamiseen. 

Lautakunta toteaakin käsittelyssään, että asiakasohjauskäytännöllä voidaan ohjata ja konsultoida viranhaltijaa, muttei tehdä ratkaisua ja päätöstä. 

– Työnantaja on perustellut käytäntöä palvelujen yhdenmukaisuudella ja tasapuolisuudella, hankintaosaamisen keskittämisellä ja uusien työntekijöiden ohjauksella. Perusteet ovat periaatteessa kannatettavia, mutta todellisuudessa kustannusten hillintä vaikuttaa olevan peitellympi motiivi, Heikkinen sanoo. 

Vaikutusta myös työhyvinvointiin

Huonosti resursoitu itse tuotettu palvelu saatetaan täten asettaa samalle viivalle laadukkaamman ulkopuolisen ostopalvelun kanssa. 

– Harkinta sosiaalihuoltolain ja lastensuojelulain asiakastarpeiden mukaisista tukitoimenpiteistä talousvaikutuksineen kuuluu koulutetun ammattihenkilön perusosaamiseen. Viranhaltijan ammattitaidolle osoitettu arvostus ja autonomia vaikuttavat suoraan myös työhyvinvointiin sekä ammatin veto- ja pitovoimaan, Heikkinen huomauttaa 

Valviran mukaan lainvastaiset menettelyt hyvinvointialueen palvelujen järjestämisessä tai tuottamisessa tulee ensikädessä käsitellä omavalvonnallisin toimin. 

– Sosiaalihuollossa esiintyvästä epäkohdasta on mahdollisuus tehdä ilmoitus valvontalain 29 §:n perusteella, Heikkinen täsmentää. 

Mikäli havaittu epäkohta ei ole korjaantunut, valvontaviranomainen voi ilmoituksesta arvioida lainvastaisuutta, mikäli käytettävissä on riittävästi tietoa ja yksityiskohtia tapahtuneesta. Kaikkia epäkohtia ei tarvitse olla mainittuna. Viranomainen voi pyytää myös lisätietoja. Tarvittaessa aluehallintovirasto valvovana viranomaisena siirtää asian käsiteltäväksi Valviraan, jos se virastojen mukaisen toimivallan perusteella kuuluu Valviran käsiteltäväksi. 


Ilmoita epäkohdasta 

Sosiaali- ja terveydenhuollossa astui voimaan vuoden 2024 alussa uusi valvontalaki, joka yhdistää sosiaali- ja terveydenhuollon omavalvontaa koskevat säännökset. 

Uudessa valvontalaissa säädetään myös palveluntuottajan ja henkilöstön ilmoitusvelvollisuudesta. Sosiaalihuollon henkilöstöön kuuluvan on ilmoitettava viipymättä esimerkiksi palveluyksikön vastuuhenkilölle, jos hän huomaa tai saa tietoonsa epäkohdan asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa. Salassapitovelvollisuus ei estä ilmoitusvelvollisuutta.   

Kun huomaat asiakasta koskevan epäkohdan sosiaalihuollon toteuttamisessa työpaikallasi: 

  • Älä vaikene, vaan kerro havainnostasi muille työpaikalla. 
  • Kuuntele, mitä muut ovat asiasta mieltä. 
  • Keskustelkaa esihenkilön kanssa tilanteesta. 
  • Tutkikaa yhdessä, mitä työpaikan omavalvontasuunnitelmaan on kirjoitettu ilmoitusvelvollisuudesta. 
  • Sopikaa, miten asiassa edetään. 
  • Jos tilanne ei etene, keskustelkaa esihenkilön kanssa asian viemisestä aluehallintovirastoon selvitettäväksi. 
  • Tehkää yhdessä tai tee itse tarvittaessa ilmoitus alueesi aluehallintovirastoon. 

Lue lisää ja lataa Talentian materiaalit käyttöösi: talentia.fi/ilmoitusvelvollisuus 


Talentian ammattieettinen lautakunta 

  • ottaa kantaa sosiaalialan ammattien harjoittamiseen liittyviin eettisiin kysymyksiin ja tiedottaa kannanotoistaan, 
  • huolehtii, että järjestöllä on ajantasainen eettinen ohjeisto, 
  • tekee toimenpide-ehdotuksia järjestön hallitukselle, liittovaltuustolle sekä sosiaali- ja terveydenhuollon eettiselle neuvottelukunnalle ETENE:lle, 
  • tukee yksittäistä jäsentä ammattieettisissä kysymyksissä, sekä 
  • pitää yllä ja edistää eettistä keskustelua. 

Lautakunnan kokoonpanon valitsee Talentian liittovaltuusto.  

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *