Sosiaalialalla työn vaaranpaikat ovat usein näkymättömiä. Työsuojeluvaltuutettu Sari Myllynen-Naumanen auttaa edistämään työturvallisuutta ja ennaltaehkäisemään riskejä. Lisäksi hän tukee työntekijöitä vaikeissa tilanteissa.
Sari Myllynen-Naumasen aamupäivä on hurahtanut vaaran merkeissä. Hän on tehnyt lakisääteistä vaarojen arviointia lastensuojelun yksikössä yhdessä työyhteisön ja esihenkilön kanssa.
– Meidän alallamme riskit ja kuormitustekijät ovat paljolti psykososiaalisia. Toki pitää varautua myös tapaturmiin, vaikkapa liukastumisiin. Kaikkea täytyy pohtia ennalta ja ehkäistä vaaranpaikkoja mahdollisuuksien mukaan, hän sanoo.
Myllynen-Naumanen työskentelee päätoimisena työsuojeluvaltuutettuna Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella (luvn) yhdessä kymmenen kollegansa kanssa. Hän edustaa kaikkiaan noin 850:tä lasten, nuorten, perheiden ja vammaisten kanssa työskentelevää hyvinvointialueen ammattilaista.
Myllynen-Naumasen pesti ja koko organisaatio on varsin uusi. Hyvinvointialueet aloittivat toimintansa vuonna 2023.
– Alkutaipale on ollut henkilöstölle monella tapaa kuormittavaa aikaa. On ollut jatkuvaa organisaatiomuutosta ja uusien toimintamallien rakentamista. Päälle tulevat vielä säästöt, Naumanen-Myllynen kertoo.
Neuvomista ja tukemista
Työsuojeluvaltuutetun työnkuvan voi Myllynen-Naumasen mukaan tiivistää muutamaan sanaan: se on neuvomista, tukemista, kehittämistä ja yhdessä ratkaisemista.
Myllynen-Naumanen kertoo kiertävänsä paljon kymmenen kuntaa kattavan hyvinvointialueen työpaikoilla. Ensimmäisen vuoden aikana hän kävi esittäytymässä ja kertomassa, mitä työsuojelu käytännössä on. Nyt hän tekee työpaikkakäyntejä tarpeen mukaan.
Työpaikalle voi olla asiaa esimerkiksi työn vaarojen arvioinnin tai työyhteisössä syntyneen konfliktin selvittelyn vuoksi.
– Työntekijä voi pyytää minua tueksi riita-asian selvittelyyn tai kuulemiseen, jossa työntekijälle on tulossa jostain syystä varoitus. Samoin voin olla mukana, jos keskustellaan vaikkapa pitkän sairasloman jälkeen töihin palaavan työjärjestelyistä, hän havainnollistaa.
Tyypillisiä asioita työsuojeluvaltuutetun pöydällä ovat myös sisäilmaongelmat ja niihin liittyvät työjärjestelyt, esimerkiksi neuvonpidot oireilevan työntekijän työpisteen siirtämisestä.
Myös uusien toimintamallien kehittäminen kuuluu työsuojeluvaltuutetulle. Juuri nyt työn alla on ohjeistus väkivaltatilanteiden hallintaa varten yhteistyössä hyvinvointialueen turvapalveluiden kanssa. Ohjeistuksesta selviää, miten pitää menetellä, jos kokee työssä väkivallan uhkaa.
Joka päivä uutta opittavaa
Myllynen-Naumanen valittiin hyvinvointialueen työsuojeluvaltuutetuksi vajaa kaksi vuotta sitten. Työturvallisuuden maailmaan hän loikkasi koulukuraattorin ja Kirkkonummen kunnan varapääluottamusmiehen paikalta. Hän ehti työskennellä saman työnantajan palveluksessa kuraattorina parikymmentä vuotta.
Ennen koulu-uraansa hän oli muutaman vuoden ajan päiväkodissa lastentarhanopettajana. Luottamusmieheksi hän ajautui sattumalta, kun huomasi eräässä kokouksessa, että luottamusmiehen pesti oli täyttämättä. Työkaveritkin kannustivat edunvalvontaan.
– Työsuojeluvaltuutetun tehtävä kiinnosti, koska innostun helposti uudesta ja olen aina halunnut auttaa ja vaikuttaa, siksi olen alun perin sosiaalialalle hakeutunutkin. Tässä luottamustehtävässä tukeminen, auttaminen ja asioihin vaikuttaminen ovat ihan jokapäiväistä arkea.
Sosiaalialalla riskit ovat monesti vaikeasti hahmotettavia.
Myllynen-Naumasen mukaan työsuojeluvaltuutetun ja kuraattorin työssä on enemmän samaa kuin äkkiseltään arvaisikaan. Molemmat selvittelevät konflikteja ja ratkovat ongelmia, tukevat vaikeissa tilanteissa.
Yhtäläisyyksistä huolimatta uusi työ on tarkoittanut Myllynen-Naumaselle uuden opiskelua. On pitänyt paneutua lainsäädäntöön, uudenlaiseen organisaatioon ja erilaisiin toimintatapoihin.
– Edelleen opin joka päivä uutta. Kokeneemmat kollegat ovat olleet iso tuki. Paljon pohdimme asioita 11 työsuojeluvaltuutetun kesken.
Ylipäätään työsuojeluvaltuutetun työ on paljolti yhdessä tekemistä. Yksin ei asioita saa aikaan. Myllynen-Naumanen tekee yhteistyötä paitsi kollegoidensa myös esimerkiksi hyvinvointialueen tila- ja turvallisuuspalveluiden, työsuojelu- ja työhyvinvointipäälliköiden, hyvinvointialueen johdon, luottamusedustajien eli entisten luottamusmiesten ja henkilöstötoimikunnan kanssa.
Vaikka kaikesta ei ole työnantajan edustajien kanssa samaa mieltä, pitää kuitenkin aina ongelmatilanteissa etsiä yhteistä ratkaisua.
– Kyllä tämä on enemmän yhteistyötä kuin vastakkainasettelua. Jos koko ajan olisi napit vastakkain, ei tästä työstä tulisi mitään, Myllynen-Naumanen sanoo.
Väkivallan uhka arkipäivää monelle
Sosiaalialalla työsuojelu Myllynen-Naumasen mukaan usein ohitetaan muiden työkiireiden vuoksi.
– Työturvallisuuden pohtimiselle ei tunnu olevan aikaa. Aihetta kannattaisi kuitenkin miettiä, sillä työ käy tehokkaammin ja sujuvammin, kun työympäristö on turvallinen.
Väkivallan uhka on monille ammattilaisille arkipäivää. Tilannetta helpottaa, kun uhkaavia tilanteita koetetaan ehkäistä ennalta ja niiden varalle on mietitty selvät toimintaohjeet.
Sosiaalialalla työsuojelu voi tuntua epämääräisemmältä kuin vaikkapa rakennusalalla. Rakennuksilla vaaranpaikat ovat usein hyvin konkreettisia ja liittyvät monesti tapaturmiin. Sosiaalialalla riskit ovat monesti vaikeasti hahmotettavia, psykososiaalisesti kuormittavia tilanteita.
– Välillä tuntuu, että sotealan ammattilaisetkin ajattelevat, että väkivallan uhka kuuluu tähän työhön. Ajatellaan, että vaikkapa sekavan potilaan aggressiivisuus pitää ottaa annettuna. Ei sen näin pidä olla. Pitää miettiä, miten tällaisia tilanteita voisi vähentää.
Työsuojeluvaltuutetulla pitää olla rohkeutta nostaa esiin epäkohtia.
Työpaikkakäynneillä Myllynen-Naumanen kannustaa tekemään työturvallisuuspoikkeamailmoituksen aina, kun siihen on vähänkin aihetta. Vaikka joka päivä, jos tilanteita sattuu niin tiheään.
– Ilmoitukset ovat dokumentteja työolosuhteista ja työn kuormituksesta. Voimme viedä niistä viestiä johdolle. Jos ilmoitusta ei tee, näyttää siltä kuin mitään ikävää ei olisi tapahtunutkaan.
Tiedonsaanti haasteena
Palkitsevia tilanteita työsuojeluvaltuutetulle ovat esimerkiksi ne, missä sisäilmaongelmien vuoksi oireileva saa uuden työpisteen terveellisestä työympäristöstä tai osatyökykyisen työntekijän tehtävistä syntyy onnistunut sopu työnantajan kanssa.
– Aina asioita ei saada kokonaan kerralla ratkaistua, mutta jo se tuo tyydytystä, että saa vietyä jotain asiaa eteenpäin.
Joskus konfliktitilanteessa on jo etukäteen selvää, että lopputulos on työntekijän kannalta huono. Myllynen-Naumanen on usein työntekijän tukena kuulemistilaisuuksissa, joissa työntekijä saa irtisanomisilmoituksen.
– Ikävissäkin tilanteissa minusta voi olla hyötyä, vaikka en lopputulosta pystyisikään muuttamaan. Kuulemistilaisuus työnantajan kanssa voi tuntua työntekijästä pelottavalta ja ahdistavalta. Minä voin olla siinä tukena ja varmistamassa, että työntekijä tulee kuulluksi.
Työsuojeluvaltuutetun työssä toistaiseksi haastavinta on Myllynen-Naumasen mukaan ollut tiedonsaanti.
– Välillä me valtuutetut olemme olleet yhtä epätietoisia kuin muut työntekijät. Kaikkea tietoa emme välttämättä saa hyvinvointialueelta automaattisesti, vaan tarvittavaa tietoa pitää osata pyytää. Kokeneemmat kollegat ovat neuvoneet, millaiseen tietoon olemme oikeutettuja ja mikä tieto on meille olennaista.
Mieleenpainuvimpia tapauksia työsuojeluvaltuutettuna ovat Myllynen-Naumasen mukaan olleet nimenomaan yksittäistä työntekijää koskevat neuvonpidot työnantajan edustajien kanssa. Niissä voi nousta pintaan monenlaisia tunteita.
Usein työsuojeluvaltuutetun pöydälle tulevat asiat ovat jollain tapaa ikäviä.
– Tässäkin työsuojeluvaltuutetun työ muistuttaa aiempaa työtäni kuraattorina. Sielläkään asiat eivät aina olleet kovin mukavia. Sekä työsuojeluvaltuutetun että kuraattorin työn luonteeseen kuuluu hankalien tilanteiden ratkominen. Parinkymmenen vuoden aikana olen kuitenkin oppinut aika hyvin jättämään työasiat työpaikalle. Tietysti joskus joku tapaus jää vaivaamaan.
Työpäivän paineet Myllynen-Naumanen karistaa mielestään samoilemalla koiriensa kanssa kodin lähimetsässä.
Merkityksellistä työtä
– Tässä on näköalapaikalla ja pääsee laajentamaan ammatillista ymmärrystään pelkästään oman perustyönsä ulkopuolelle. Tämä työ on sekä mielenkiintoista että hyvin merkityksellistä. Työsuojeluvaltuutettuna pääsee vaikuttamaan, edistämään hyviä asioita ja auttamaan työkavereita.
Syys-joulukuussa työpaikoilla valitaan taas uudet työsuojeluvaltuutetut. Myllynen-Naumanen kannustaa työsuojelusta ja tehtävästä kiinnostuneita lähtemään rohkeasti ehdolle.
Oman alansa ymmärtäviä valtuutettuja tarvitaan.
Hänen mukaansa hyvä työsuojeluvaltuutettu haluaa ottaa asioista selvää ja pystyy tekemään yhteistyötä monenlaisten ihmisten kanssa. Valtuutetulla pitää olla rohkeutta nostaa esiin vaikeita asioita ja epäkohtia.
Työsuojeluvaltuutetut edustavat kaikkia työntekijöitä.
– Liiton jäsenyydestä on tässä työssä paljon etua. Itse olen saanut Talentialta monenlaista koulutusta, korvaamatonta tukea ja laajan kollegoiden verkoston, Myllynen-Naumanen sanoo.
Hän tähdentää, että sotealalle tarvitaan työsuojeluvaltuutetuiksi eri ammattikuntien ja liittojen edustajia – myös sosionomi- ja sosiaalityöntekijätaustaisia työsuojeluvaltuutettuja.
– Vaikka sosiaalialalla ja terveydenhuollossa paljon on yhtäläisyyksiä, on työoloissa ja haasteissa paljon eroja ja erityispiirteitä. Tarvitsemme valtuutettuja, jotka ymmärtävät oman alansa tarpeet, Myllynen-Naumanen tähdentää.
Työsuojeluvaalit tulevat
- Hyvinvointialueilla ja kunnissa pidetään työsuojeluvaalit syys-joulukuussa 2025.
- Uudet valtuutetut aloittavat vuoden alussa 2026.
- Työsuojeluvaltuutetut ovat avainhenkilöitä työpaikan turvallisuuden ja hyvinvoinnin rakentamisessa.
- Jos olet kiinnostunut tehtävästä, ole yhteydessä työpaikkasi nykyiseen työsuojeluvaltuutettuun tai henkilöstöhallintoon.
- Postitettavaa kampanjamateriaalia voi kysyä sähköpostitse: toimisto@talentia.fi
Anu Vallinkoski
