Kun varapääluottamusmies Harri Ojanperä kuuli, että Pohjois-Pohjanmaalla asiakasohjausryhmät päättävät asiakkaille myönnettävistä palveluista sosiaalityöntekijöiden sijaan, hän tarttui toimeen.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen jukolainen varapääluottamusmies, sosiaalityöntekijä Harri Ojanperä sai huhtikuussa luettavakseen Pohjois-Suomen aluehallintoviraston (avi) vastavalmistuneen valvontapäätöksen.
– Se oli suoruudessaan niin yksiselitteinen, että hetken ajattelin, että nyt työnantajalla ei ole enää vaihtoehtoja, että nyt tämä murtuu, hän kuvaa tuntojaan.
Aluehallintovirasto oli selvittänyt runsaan vuoden lastensuojelun ja lapsiperhepalveluiden sekä vammaispalveluiden asiakasohjausryhmien toimintaa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella ja totesi lopuksi, että sosiaalihuollon asiakasohjauskäytäntö on siellä osin lainvastainen.
Aluehallintoviraston selvityksen mukaan hyvinvointialue on antanut osalle työntekijöistään virheellistä ohjeistusta aso-ryhmän päätösvallasta. Virkasuhteessa olevan ammattihenkilön kuuluu itsenäisesti harkita ja päättää, myönnetäänkö sosiaalihuollon asiakkaalle jokin palvelu tai tukitoimenpide. Asiakasohjausryhmä ei voi tätä päätöstä tehdä eikä sen kannanotto myöskään sido työntekijää, valvontapäätöksessä todetaan.
Työntekijät eivät tohtineet puuttua asiaan.
Ojanperä edustaa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Juko ry:n akavalaisia ammattiliittoja, joihin Talentiakin kuuluu. Hän aloitti luottamusmiehenä huhtikuussa 2023. Varapääluottamusmies hänestä tuli saman vuoden syyskuussa, kun hänen edeltäjänsä siirtyi toisiin tehtäviin. Hän toimii myös Talentian hallituksen jäsenenä.
– Samoihin aikoihin sosiaalityöntekijöiltä alkoi tulla yhteydenottoja, joissa he ihmettelivät, että työnantaja pyrkii rajaamaan päätöksentekoa taloudellisin perustein, Ojanperä kertoo.
Hän kehotti työntekijöitä tekemään epäkohtailmoituksia työnantajan toimista.
– Työntekijät eivät tohtineet puuttua asiaan. He toivoivat, että minä luottamusmiehenä tekisin epäkohtailmoituksen. Kerroin heille, että se on asia, joka ei ole delegoitavissa.
Ojanperä työskentelee viidenneksen työajastaan Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen sosiaali- ja kriisipäivystyksessä, jossa ei ole käytössä asiakasohjausryhmää.
– Koin kuitenkin, että kyseessä on niin perustavanlaatuinen, iso juttu, että lopulta tein poikkeuksen ja laadin työnantajalle epäkohtailmoituksen lokakuussa 2023.
Positiivinen yllätys
Kaksitoista Iin perhepalveluiden työntekijää kritisoi Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen asiakasohjauskäytäntöä sanomalehti Kalevan yleisönosastolla marraskuussa 2023.
Ojanperä yllättyi kirjoituksesta positiivisesti.
– Soitin Kalevan toimittajalle ja kysyin, oletko huomannut, kuinka hyvä yleisönosastokirjoitus teillä oli ja haluaisitko tehdä aiheesta juttua. Sain hänet innostumaan, Ojanperä kertoo.
Hän myöntää, että toimittajalle soittaminen jännitti.
– Mietin, että onko minun ihan pakko avautua toimittajalle, että saadaan tämä asia oikenemaan. Kynnys oli korkea.
Kynään tarttui myös Talentian erityisasiantuntija Alpo Heikkinen. Sosiaalityöntekijällä on virkavastuu päättää asiakkaan ostopalveluista, hän otsikoi oman yleisönosastokirjoituksensa.
Lehtijuttu ja yleisönosastokirjoitukset herättivät valvovan viranomaisen. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto ilmoitti tammikuussa 2024 ottaneensa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen sosiaalihuollon päätöksenteon selvitettäväksi julkisuudessa esille tuotujen epäkohtien perusteella.
Työntekijät epäilivät, että työnantaja rajaa päätöksentekoa taloudellisin perustein.
Vuosi sitten huhtikuussa Harri Ojanperä tapasi toimialuejohtaja Leena Mämmi-Laukan tämän aloitteesta. He kävivät yhdessä läpi asiakasohjausryhmien kipupisteitä.
– Keskusteluja oli tarkoitus jatkaa, mutta toista tapaamista ei tullut. Esitin hyvinvointialueen johdolle myös, että tulisin tutustumaan asiakasohjausryhmän toimintaan, mutta se ei käynyt.
Mämmi-Laukka toimii perhe- ja sosiaalipalveluiden sekä OYS Psykiatrian toimialuejohtajana. Hän ei vastannut kommentointipyyntöön.
Vastoinkäymisistä huolimatta Ojanperä jatkoi sinnikkäästi edunvalvontatyötään. Hän tarjosi jäsenistölle tukea epäkohtailmoitusten laatimisessa, ja jokunen rohkaistuikin sen tekemään.
– Prosessin aikana tein aluehallintovirastolle säännöllisesti tietopyyntöjä työnantajan aville tekemistä selvityksistä, koska halusin varmistua siitä, että viranomainen saa kaikki käytettävissä olevat tiedot, Ojanperä kertoo.
Hän toi aluehallintoviraston tietoon muun muassa sen, että työnantaja oli kategorisesti kieltänyt työntekijöitä kirjaamasta asiakirjoihin, että asiakkaan asiaa on käsitelty asiakasohjausryhmässä. Linjaus on aluehallintoviraston mukaan väärä, sillä asiakastietojen kirjaaminen on sosiaalihuollon ammattihenkilön vastuulla ja harkinnassa.
Ilo jäi lyhytaikaiseksi
Vaikka valvontapäätös olikin Harri Ojanperän mieleen, jäi ilo lyhytaikaiseksi. Työnantaja veti lausunnoillaan maton hänen jalkojensa alta.
– Työnantaja väittää, että mitään ongelmaa ei ole ja että kaikki on yhtä väärinymmärrystä. Jos kyse on väärinkäsityksestä, miksi sitä ei pyritä aktiivisesti poistamaan, Ojanperä kysyy.
Huhtikuussa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue tiedotti korjanneensa asiakasohjauksen käytäntöjä jo ennen valvontapäätöksen saamista. Ojanperällä on asiasta toisenlainen käsitys.
Työntekijöillä ei ole havaintoja, että mikään olisi muuttunut, hän kertoo toukokuun puolivälissä lehden mennessä painoon.
– Asiakasohjausryhmät ovat edelleen käytössä ja ne mainitaan helmikuussa päivitetyssä delegointisäännössäkin, vaikka työnantaja on viestinyt tilanteen olleen lainmukainen jo aluehallintoviraston tehtyä ratkaisunsa.
Työntekijöiden mielestä mikään ei ole muuttunut.
Aluehallintovirasto kehotti valvontapäätöksessään hyvinvointialueen sosiaalihuollon johtoa seuraamaan asiakasohjauskäytäntöjä omavalvonnan keinoin ja varmistamaan, että asiakasohjausryhmät toimivat lain ja aluehallintoviraston antaman ohjauksen mukaisesti.
– En luota omavalvontaan. Se ei toimi, koska työntekijät eivät tohdi tehdä epäkohtailmoituksia eikä työnantaja kannusta heitä niitä tekemään. Näyttää siltä, että edunvalvontatyötä tässä asiassa tarvitaan myös jatkossa, Ojanperä toteaa.
(HUOM! Toukokuussa voimaan tulleen neuvottelusopimuksen myötä, luottamusmiehet ovat hyvinvointialueilla ja kunnissa jatkossa luottamusedustajia.)
Sosiaalityöntekijä: Asiakasohjauksesta ei ole mitään hyötyä
Asiakasohjausryhmät eivät puutu sosiaalityöntekijän yksilökohtaiseen harkintavaltaan, sanoo Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen sosiaalijohtaja Leena Pimperi-Koivisto.
– Työntekijä tekee palvelutarpeen arvioinnin ja asiakassuunnitelman, ja asiakasohjausryhmä on osaltaan antamassa tukea työntekijöiden työssä, hän toteaa.
Lehden mennessä painoon toukokuun puolivälissä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella oli voimassa delegointisääntö, jonka mukaan esimerkiksi päätös sosiaalihuoltolain mukaisista avopalveluista edellyttää vastuuyksikköpäällikön konsultaatiota tai aso-ryhmän käsittelyä.
Pimperi-Koiviston mukaan asiakasohjausryhmissä on kyse ostopalveluiden koordinaatiosta.
– Osa työntekijöistä on ymmärtänyt, että asiakasohjausryhmä päättää palveluista, mutta se ei ole päättävä työryhmä. Kyse on ostopalveluiden järjestämis- ja tuottamistavan valinnasta.
Hyvinvointialueella on oikeus ja velvollisuus ohjata toimintaansa, Pimperi-Koivisto sanoo.
– Näin isossa organisaatiossa, jossa on 18 000 työntekijää ja kahden miljardin euron budjetti, ostopalveluita on pakko koordinoida ja hankintalakia on noudatettava.
Asiakasohjausryhmät luovat Pimperi-Koiviston mukaan myös yhdenvertaisuutta.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella lastensuojelussa työskentelevä sosiaalityöntekijä on Pimperi-Koiviston kanssa eri mieltä. Hän haluaa kertoa kokemuksistaan anonyymisti. Haastateltavan henkilöllisyys on toimituksen tiedossa.
– Se on ihan puppua, ettei asiakasohjausryhmässä mentäisi sosiaalityöntekijän tontille. Se käyttää päätösvaltaa, joka kuuluisi meille, hän sanoo.
Sosiaalityöntekijän mukaan asiakasohjauksen tavoitteena on säästää rahaa. Hyvin tyypillinen tilanne on, että asiakasohjausryhmä pyrkii kiristämään palvelun tuntimääriä, hän kertoo.
– Asosta ei ole mitään hyötyä. Se ei auta meitä ostopalvelun valinnassa, sillä meidän pitää kirjata muistioon valmiiksi palveluntuottaja ja hinta.
Asiakasohjausryhmä on koolla kerran viikossa. Sosiaalityöntekijästä se hidastaa palvelun saantia ja luo asiakkaalle epävarmuutta sen saatavuudesta.
Lehden mennessä painoon sosiaalityöntekijä edelleen odotti työnantajaltaan aluehallintoviraston edellyttämää kirjallista ohjeistusta siitä, että asiakasohjausryhmän kanta ei sido työntekijää.
– Silloin minulla olisi virallinen lupa olla tottelematta asoa, hän sanoo.
Talentian ammattieettinen lautakunta: Asiakasohjausryhmä ei voi päättää
Asiakasohjauksella voi ohjata ja konsultoida viranhaltijaa, mutta ei tehdä ratkaisua ja päätöstä, toteaa Talentian ammattieettinen lautakunta.
Se pitää juridisesti epäselvänä ja ammattieettisesti hämäränä tilannetta, jossa viranhaltijan laissa määrätty tosiasiallinen päätösvalta siirretään delegointisäännöllä asiakasohjausryhmälle.
Lautakunta korostaa, että sosiaalihuolto on yksilöllistä päätöksentekoa, jossa ammattihenkilöllä viranhaltijana on tosiasiallinen päätösvastuu ja sitä seuraava henkilökohtainen virkavastuu.
Meeri Ylä-Tuuhonen
