Sosiaali- ja terveydenhuollon valvontalakiin kirjattu ilmoitusvelvollisuus on nimensä mukaan velvollisuus, ja se on olennainen osa omavalvontaa.
– Sosiaalihuollossa omavalvonta on sekä ennakoivaa, toiminnan aikaista ja jälkikäteistä palvelujen laadun varmistamista. Omavalvonta tulee aina ennen viranomaisvalvontaa ja ilmoitusvelvollisuus on osa sitä, Talentian erityisasiantuntija Jaana Manssila kertoo.
Ilmoitusvelvollisuus liittyy myös sosiaalihuollon ammattihenkilöiden ammattieettisiin velvollisuuksiin, joista säädetään ammattihenkilölaissa. Sosiaalihuollon ammattieettiset velvollisuudet tulivat lakitasolle ensimmäistä kertaa sosiaalihuollon ammattihenkilölain tullessa voimaan vuonna 2016.
Ammattietiikka velvoittaa puuttumaan tilanteeseen, jossa työntekijä huomaa, että asiakkaan palvelut eivät ole riittäviä tai ne eivät vastaa tarpeeseen.
– Ilmoitusvelvollisuus nivoutuu siis vahvasti ammattietiikkaan ja tätä kautta myös ammattihenkilölakiin. Ilmoitusvelvollisuus linkittyy myös sosiaalihuollon asiakaslakiin, joka velvoittaa huolehtimaan, että asiakas saa laadukasta palvelua sosiaalihuollossa.
Omavalvonta elää arjessa.
Manssila nostaa esiin sen, että sosiaalihuoltoa toteutettaessa liikutaan usein monen eri lain soveltamisen piirissä.
– Se, että tunnistaa työssään epäkohtia ja asioita, jolloin ilmoitusvelvollisuutta on käytettävä, vaatii koulutuksen tuottamaa osaamista ja ammattitaitoa, ammattieettistä osaamista sekä laadukasta perehdytystä työtehtävään, Manssila listaa.
Epäkohdan tai sen uhan havaitessa on hyvä keskustella työyhteisössä ja pyrkiä etsimään tilanteeseen ratkaisua omavalvonnallisin keinoin. Jos ratkaisua ei löydy, on ilmoitusvelvollisuuden vuoro. Näin viimeistään varmistetaan, että epäkohta tai sen uhka tulee esihenkilön ja johdon tietoon. Tämän jälkeen vastuu ongelman ratkaisusta siirtyy heille.
Velvollisuutta koskevat tilanteet voivat olla kuormittavia
Ilmoitusvelvollisuuden käyttö tulee olla kirjattuna kunkin työpaikan omavalvontasuunnitelmaan. Henkilökuntaa tulee myös perehdyttää ilmoitusvelvollisuuden käyttöön osana omavalvontaa. Ilmoitusvelvollisuutta olisi hyvä käyttää aina kirjallisesti. Lupa- ja valvontavirasto on antanut määräyksen omavalvontasuunnitelman laatimisesta.
Valvontalaissa on tunnistettu, että ilmoitusvelvollisuutta koskevat tilanteet voivat olla kuormittavia. Lakiin onkin kirjattu, että ilmoituksen tehneeseen henkilöön ei saa kohdentaa kielteisiä seurauksia.
Kiellettyjä vastatoimia ovat esimerkiksi palvelussuhteen ehtoihin kohdentuvat heikennykset, palvelussuhteen päättäminen tai lomauttaminen tai muu epäedullinen kohtelu. Myös ilmoituksen tekemisen estäminen tai sen yrittäminen on kielletty.
–Ilmoituksen tehnyt henkilö pyrkii toiminnallaan parantamaan yksikkönsä tuottaman palvelun laatua. On todella tärkeää, että henkilöön ei kohdistu kielteisiä toimia vaan ilmoitusta koskevaa ongelmaa pyritään aidosti ratkaisemaan yhdessä, Manssila painottaa.
Talentian ammatillinen neuvonta saa säännöllisesti kysymyksiä ilmoitusvelvollisuuteen liittyen. Kysyjä usein miettii, mitä tapahtuu, jos hän käyttää ilmoitusvelvollisuutta. Manssilan mukaan mahdolliset kielteiset vastatoimet mietityttävät. Talentiasta kannustetaankin tekemään ilmoitus työyhteisössä porukalla, näin mahdollinen kuormitus ei kosketa vain yhtä työntekijää.
Ilmoitusvelvollisuus on väline, jolla turvataan asiakkaiden laadukkaat ja oikeanlaiset palvelut.
Lokakuussa 2025 apulaisoikeusasiamies antoi ratkaisunsa kanteluasiasta, jonka yhteydessä annettiin huomautus sosiaalityöntekijälle, joka oli jättänyt tekemättä valvontalainmukaisen ilmoituksen lainvastaisesta menettelystä asiakkaansa asiassa. Ratkaisu alleviivaa sitä, että ilmoitusvelvollisuutta on aina tarvittaessa käytettävä.
–Kantelua koskevaan tilanteeseen olisi pitänyt kyetä puuttumaan omavalvonnallisin keinoin. Nyt huomautuksen sai sekä yksittäinen sosiaalityöntekijä että palvelusta vastaava johtaja, Manssila kertoo.
Ilmoitusvelvollisuus koskee kaikkia
Joskus esihenkilö voi olla osa ongelmaa, jota ilmoitusvelvollisuus koskee.
–Nämä tilanteet ovat vaikeita, sillä asiaan kytkeytyy henkilösuhteita ja hierarkiaa. Tällöin asia kannattaa viedä tietoon poikkeuksellisesti esihenkilön esihenkilölle. Tärkeintä olisi, että työpaikoilla luodaan aktiivisesti kulttuuria, jossa nähdään, että ilmoitusvelvollisuus auttaa kaikkia, sillä sen rooli on olla tukena kehittämässä parempia palveluja, Manssila sanoo.
– Jos omavalvontasuunnitelmaa ja ilmoitusvelvollisuutta ei tunneta ja jäsen saa ohjausta Talentian asiantuntijalta ilmoitusvelvollisuuden käyttöön, voi tilanne tuntua todella vaikealta. Talentialle tulee valitettavan usein tietoon valvovan viranomaisen ratkaisuja, joista ilmenee omavalvonnan toteutuvan puutteellisesti, Manssila harmittelee.
Omavalvontakulttuurissa ja ilmoitusvelvollisuuden toteutumisessa on siis vielä paljon kehitettävää. Omavalvonta on osa johtamista ja johtamisjärjestelmää, ja sen pitäisi näkyä myös työn arjessa.
Lue lisää: talentia.fi/ilmoitusvelvollisuus
Tiia Seppänen
