Sosiaalihuollon tulevaisuus riippuu nyt kyvystä osoittaa ammatillisen työn vaikuttavuus. Osaamiskeskukset, yliopistot, ammattikorkeakoulut ja tutkimuslaitokset tarvitsevat rinnalleen vaikuttavuustutkimukseen myös kentän työntekijät.
Hyvinvointialueet ovat vastanneet sosiaali- ja terveyspalveluista kohta kolmen vuoden ajan. Työtä on tehty taloudellisessa ahdingossa. Samaan aikaan on kiire kehittää palveluiden vaikuttavuutta ja kustannusvaikuttavuutta, jotta rahat riittäisivät myös tulevaisuuden ikääntyvän väestön palveluihin.
Painetta lisätä sosiaalihuollon vaikuttavuustutkimusta lisää se, että hallitus valmistelee jo sosiaali- ja terveydenhuollon palveluvalikoiman periaatteita. Palveluvalikoimassa sovitaan kansallisesti, mitä palveluita kansalaisilla on lupa odottaa julkisesti rahoitetulta järjestelmältä.
Terveydenhuollossa palveluvalikko on jo käytössä, nyt sitä tarkastellaan uudelleen ja luodaan vastaava myös sosiaalihuoltoon.
Sosiaalihuollon kannalta uudistustahti tuntuu kiireiseltä. Tutkimus- ja kehittämisrakenteet ovat vasta muotoutumassa ja vaikuttavuustutkimusta tehdään vielä liian vähän. Sosiaalihuollon tutkimusrahoitus on hajanaista ja valtion tutkimus- ja kehitysrahoitus sosiaalityöhön suhteettoman pieni verrattuna lääketieteen vastaavaan.
Talentia on laskenut, että sosiaalityön tutkimusrahoitus on vain viidennes VTR-rahoituksesta, vaikka sosiaalipalveluiden osuus soten nettokäyttökustannuksista on 46 %.
On vaikea luoda palveluvalikkoa ja priorisoida palveluita, jos ei ole tutkittua tietoa vaikuttavista käytännöistä.
– Jos sosiaalihuollon vaikuttavuutta halutaan parantaa, on luotava tutkimus- ja kehittämistoiminnalle kunnolliset rakenteet ja vahvistettava sosiaalihuollon tietopohjaa, toteaa yhteiskuntasuhteiden johtaja Jenny Suominen Talentiasta.
Erityinen huolenaihe on, että sosiaalihuollossa ei ole tahoa, jolla olisi vastuu arvioida käytössä olevia menetelmiä ja joka vastaisi siitä, että tutkitusti vaikuttavat menetelmät ja työtavat tulevat palvelujärjestelmän käyttöön.
Valtiovallan tulee varmistaa osaamiskeskusten toimintakyky.
Talentia ehdottaa juuri valmistuneessa T&K-ohjelmassaan, että perustetaan kansallinen sosiaalihuollon suositustoimija, joka kokoaa tutkimuksen, ammatillisen tiedon ja kokemuksen yhteen, kuten terveydenhuollossa Duodecim (Käypä hoito -suositukset) ja Hotus (hoitotyön suositukset) tekevät.
– Tällainen kansallinen asiantuntijakeskus kokoaisi yhteen tutkimustiedon, arvioisi sen käytettävyyden ja muuntaisi sen hyvinvointialueiden kannalta hyödylliseen muotoon. Mallia voitaisiin ottaa vaikka Britannian What works -keskusten ideasta, Suominen täsmentää.
Ajatus suositustoimijasta tuli esille jo selvityshenkilöiden Anneli Pohjolan ja Anu Muurin raportissa keväällä 2024. Selvityshenkilöiden ehdotukset jäivät kuukausiksi 100 miljoonan säästöjen etsimisen jalkoihin, kunnes asia nytkähti taas eteenpäin.
Viime elokuussa sosiaali- ja terveysministeriössä alkoi työ, jossa selvitetään sosiaalihuollon nykyinen arviointi- ja suositustoiminta ja toimijat. Tutkija Elisa Rissasen tehtävänä on myös selvittää kansainvälisiä toimintatapoja Ruotsissa, Norjassa ja Englannissa ja tehdä suositukset, miten Suomessa edetään.
Kolmetasoinen rakenne suunnitteilla
Talentian TK-ohjelma on vastaus sosiaali- ja terveysministeriön TKKIO-työryhmän raporttiin, joka valmistui elokuussa. Lyhenne tulee sanoista tutkimus, kehittäminen, koulutus, innovaatiot ja osaaminen. Arkikielessä puhutaan usein lyhyesti T&K-toiminnasta.
Ministeriön tilaamassa raportissa hahmotellaan kolmetasoinen rakenne, jossa hyvinvointialueet kantavat päävastuun TKKIO-toiminnasta, yhteistyöalueet tekevät strategiat, koordinoivat ja huolehtivat viestinnästä ja kansallisella tasolla valtioneuvosto ja ministeriö vastaavat kansallisista linjauksista ja strategisista tiekartoista.
Hyvinvointialueiden tulee sopia yhteistyöstä ja työnjaosta oman yhteistoiminta-alueen sisällä ja yliopistosairaalaa ylläpitävän hyvinvointialueen koordinaatio- ja ohjausroolista.
Raportti suosittaa, että hyvinvointialueet vahvistavat panostaan, tavoitteena olisi käyttää 1,2 % omasta rahoituksesta T&K-toimintaan. Hyvinvointialueiden pitäisi myös hankkia 50 % enemmän ulkopuolista rahoitusta vuoden 2024 tasoon verraten.
On kiire kehittää palveluiden vaikuttavuutta ja kustannusvaikuttavuutta.
Kullekin yta-alueelle muodostetaan TKKIO-ohjausryhmät, ja asiantuntijaryhmät kullekin osa-alueelle: tutkimus, kehittäminen, koulutus, innovaatiot, osaaminen. Yta-alueen tulee myös luoda yhteiset rakenteet haastavaa ja aikaa vievän rahoituksen hakemiseen.
Valtiovalta vastaa seuranta- ja arviointivälineistä ja mittaristoista, joilla T&K-toimintaa seurataan.
Kansallisesti luodaan digitaalinen alusta, jolla hyviä käytäntöjä, hanketietoa ja resursseja voidaan jakaa ja hakea kumppaneita hankkeisiin. Valtiovallan tehtävä on myös turvata T&K-toiminnan rahoitus.
Osaamiskeskuksilla tärkeä rooli
Yta-alueille siirtyneillä sosiaalialan osaamiskeskuksilla on oleellinen rooli T&K-toiminnassa.
Heinäkuun alussa osaamiskeskusten määrä supistui kuuteen, yhteen kullekin yta-alueelle ja yksi tukemaan ruotsinkielisten alueiden T&K-toimintaa.
Etelä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen johtaja Miia Pitkänen näkee osaamiskeskusten tärkeimpinä tehtävinä vahvistaa tutkimusperustaisuutta palvelujärjestelmässä ja koota sosiaalihuollon TKI-toimintaa yhteen yhteistyöalueella.
– Tutkimusperustaisuuden vahvistamiseksi osaamiskeskus voi yhdessä hyvinvointialueiden kanssa työstää yhdessä tutkimusaiheita, tarjota tukea tutkimuskonsortioiden perustamiseen ja rahoitushakuihin. Osaamiskeskuksella on myös rooli tutkimustulosten palauttamisessa palvelujärjestelmän käyttöön.
Osaamiskeskusten keskeinen tehtävä on varmistaa, että tutkimus kytkeytyy käytäntöön ja tukee palvelujärjestelmän kehittämistä.
Osaamiskeskus voi myös tehdä vaikuttamistyötä ja toimia sosiaalihuollon äänitorvena.
Valtion rahoitus pienentynyt
Valtiovalta on vähentänyt osaamiskeskusten rahoitusta. Kuluvalle vuodelle valtionavustus pieneni yli 60 prosenttia.
– Leikkaus on vakavasti uhannut osaamiskeskusten toimintakykyä ja mahdollisuuksia toteuttaa lakisääteisiä tehtäviään. Kaikilla osaamiskeskuksilla ei ole edes täyspäiväistä johtajaa, ja henkilöstöresurssi on hyvin pieni, Pitkänen toteaa.
– Sosiaalihuollon TKI-resurssointia tulisi nostaa kestävälle tasolle. Tarvittaisiin noin 5 miljoonaa, jotta osaamiskeskukset olisi mahdollista resursoida toimintakykyisiksi, mikä sekään ei ole paljon verrattuna terveydenhuollon TKKIO-toiminnan saamaan valtionrahoitukseen, Miia Pitkänen arvioi.
Sosiaalihuollon TKI-rahoitus on selvästi terveydenhuoltoa heikommalla tasolla.
Pitkänen oudoksuu sitä, että TKI-myönteinen hallitus ei ole valmis näkemään TKI–rahoituksen tarvetta sosiaalihuollossa.
– Oikein resurssoituina osaamiskeskukset voisivat esimerkiksi koota tutkimustietoa vaikuttavista ja kustannusvaikuttavista menetelmistä ja työtavoista ja auttaa implementoimaan niitä hyvinvointialueiden palveluihin.
Miia Pitkänen pitää TKKIO-ryhmän raportin esityksiä monelta osin hyvinä, mutta toivoo, että osaamiskeskusten toiminnan seuraamisen sijaan valtiovallan tulisi aktiivisesti varmistaa osaamiskeskusten toimintakyky.
Myös Talentian T&K-ohjelmassa vaaditaan riittävät resurssit osaamiskeskuksille.
Lisärahoitusta tarvitaan
Etelä-Suomen osaamiskeskus on muihin osaamiskeskuksiin verrattuna suhteellisen hyvin resursoitu ja pitkällä työnsä kehittämisessä.
Resurssit on turvannut Etelä-Suomen osaamiskeskustoimintaa koskevan yhteistyösopimuksen rahoitusratkaisu, jossa hyvinvointialueet antavat lisärahoitusta.
– Rooli yta-aluetasoisena osaamiskeskuksena on rakentunut Etelä-Suomessa hyvin. Soccan toiminta on kytketty yhteistyöaluetasoisiin sosiaalihuollon ja TKI-toiminnan rakenteisiin, joilla varmistetaan, että teemme resurssillamme juuri niitä asioita, jotka tuovat alueille lisäarvoa. Alueellamme on iso väestöpohja ja merkittävä osuus sosiaalihuollon toiminnasta. Yta-tasolla meille voidaan keskittää sosiaalihuollon TKI-asioita hoidettavaksi, Pitkänen toteaa.
Soccalla on toiminta-alueellaan koordinaatiovastuuta myös verkostoista. Esimerkkeinä verkostoista Pitkänen luettelee aikuissosiaalityön verkoston, rakenteellisen sosiaalityön verkoston, kirjaamiseen liittyvän verkoston ja gerontologisen sosiaalityön verkoston.
Myös yliopistoyhteistyö ja alueen ammattikorkeakoulut kokoava verkosto toimivat jo hyvin.
Selvitystasoisen tiedon tuottaminen on ollut yksi Soccalle osoitetuista tehtävistä. Socca on toiminta-alueellaan tuottanut selvitystietoa mm. ikääntyneiden palveluista sekä työikäisten palveluista. Selvitystieto mahdollistaa yhteistyöalueen sisäistä vertailua, se voi toimia jatkokehittämisen pohjamateriaalina ja nostaa esiin myös mahdollisuuksia levittää toimivia käytäntöjä.
Ensi vuonna Etelä-Suomen osaamiskeskus on mukana kahdessa VTR-rahoitteisessa tutkimushankkeessa.
Miia Pitkänen suosittaa, että muutkin hyvinvointialueet arvioisivat huolellisesti mahdollisuuksiaan antaa lisärahoitusta osaamiskeskustoimintaan.
– Pienilläkin panostuksilla saadaan tärkeitä asioita aikaan ja eurot ovat kokoaan isompia, kun ne on tuotu yhteen. Resurssilla voidaan toteuttaa yhteistyöalueen sosiaalihuollon TKI-asioita, jotka edistävät sosiaalihuollon laatua ja vaikuttavuutta.
Koulutus antaa valmiudet tutkimustyöhön
Sosiaalihuollon t&k-ekosysteemiin kuuluvat yliopistot ja ammattikorkeakoulut, THL, osaamiskeskukset, työelämäprofessorit, tutkijasosiaalityöntekijät ja lukuisat tutkimus- ja kehittämishankkeet.
Jotta saataisiin kokonaiskuva olemassa olevista resursseista, tulisi tehdä jonkinlainen selvitys, todetaan ministeriön TKKIO-raportissa.
Työelämäprofessori Minna Kivipelto perää sosiaalityöntekijöiltä kunnianhimoa tehdä omaa työtään näkyväksi ja todistaa, että sosiaalityö on vaikuttavaa.
Kivipelto sai juuri Huoltaja-säätiön Sosiaalialan vaikuttaja -tunnustuspalkinnon rohkeasta, vakuuttavasta ja tutkimustietoon perustuvasta vaikuttamistoiminnasta huono-osaisten hyväksi. Rohkeaa on myös hänen puheensa sosiaalihuollon T&K-toiminnasta.
– Kun aloitin 90-luvulla perheneuvolan sosiaalityöntekijänä, olin kiinnostunut miten työni sujuu ja mitä se tuottaa. Tein itse mittarit, miten seurata tuloksia, Kivipelto muistelee uransa alkua.
Kivipelto patistaa työntekijöitä tarttumaan vaikuttavuus- ja kehittämistutkimukseen. Sosiaalityön koulutus on laaja-alainen ja antaa valmiuksia tutkimustyöhön.
– Yta-alueilla tutkimustoiminta painottuu vahvasti lääketieteeseen. Esimerkiksi Keski-Suomen hyvinvointialueella käsitellään vuosittain noin 200 tutkimuslupahakemusta, joista vain pieni osa on sosiaalihuoltoon kohdistuvia, sanoo Kivipelto.
– Onneksi nuoret työntekijät ymmärtävät tutkimisen merkityksen. On innostavaa tuoda rahan ympärillä pyörivään julkiseen keskusteluun tietoa työn vaikuttavuudesta. Rohkeuden soisi kasvavan kaikkien työntekijöiden keskuudessa.
Sosiaalityöntekijöiden saamiseksi osaksi T&K-ekosysteemiä Talentia ehdottaa ohjelmassaan hyvinvointialueiden ja yliopistojen yhteisten kaksoistehtävien lisäämistä. Hyvinvointialueen työntekijät saisivat mahdollisuuden osana omaa toimenkuvaansa tehdä tutkimus- ja kehittämistyötä työskentelemällä osittain yliopiston tai sosiaalialan osaamiskeskuksen hankkeissa, osittain asiakastyössä.
Kivipelto on pahoillaan siitä, että vuonna 2013 aikuissosiaalityöhön luotua AVAIN-mittaria ei käytetä kaikilla hyvinvointialueilla. Nykyisin AVAIN-mittari on integroitu kaikille sosiaalityön alueille. Hänen mielestään mittarin kysymyksiin vastaaminen olisi syytä tehdä velvoittavaksi. THL ei ikävä kyllä enää ohjaa mittarin käytössä.
– On valtakunnan tason rooli linjata vaikuttavuuden arviointia ja tukea siinä. Valtakunnalliset linjaukset ja niiden tarve on hyvä huomioida myös käynnissä olevassa sosiaali- ja terveysministeriön sosiaalihuollon arviointitoimintaan kohdistuvassa selvityksessä, Kivipelto korostaa.
– Kun vaikuttavuutta ei pystytä osoittamaan, ollaan menettämässä palvelukokonaisuuksia, pelkää Kivipelto. Hän on mukana palveluvalikoiman uudistustyöryhmässä ja tietää, että siellä on tarve saada vaikuttavuustietoa.
– Kysytään esimerkiksi onko sosiaalityö vaikuttavampaa kuin sosiaaliohjaus, Kivipelto kertoo.
Tarvitaan erityisiä kehityspolkuja ja tukirakenteita
Sosiaalihuollon tutkimusresurssien turvaaminen on nyt välttämätöntä, sillä nykyresursseilla ei voida toteuttaa perusteellista vaikuttavuustutkimusta.
Talentia vaatii esimerkiksi THL:n resurssien vahvistamista, jotta se voisi paremmin tukea sosiaalihuollon T&K-toiminnan valtakunnallisen tietopohjan kehittämistä. Konkreettisena ehdotuksena Talentia esittää, että palautetaan vaikuttavuuden arviointiin tarvittavien mittareiden arviointitoiminnan (TOIMIA-tietokanta) resurssit.
VTR-rahoitus saatava tasa-arvoiseen asemaan terveydenhuollon kanssa.
VTR-rahoitus on saatava tasa-arvoiseen asemaan terveydenhuollon VTR-rahoituksen kanssa. Tätä vaativat osaamiskeskukset ja sosiaalityön yliopistoverkosto Sosnet sekä Talentia omassa T&K-ohjelmassaan. TKKIO-työryhmän ehdotus siirtää VTR-rahoituksen jaosta päättäminen ministeriöstä yhteistyöalueille on Sosnetin ja Talentian mielestä ennenaikainen.
– Sosiaalihuollossa ei yta-tasolla ole riittävää tutkimus- ja kehittämishenkilöstöä ja rakennetta, jotta voitaisiin varmistaa, ettei tutkimusrahoitusta jaeta terveydenhuollon rakenteissa, todetaan Talentian ohjelmassa.
Ministeriön asettaman työryhmän raportissa todetaan, että eritahtisuuden vuoksi erityisesti sosiaalihuoltoon tarvitaan eriytettyjä kehityspolkuja, resursseja ja tukirakenteita.
On syytä toivoa, että tämä otetaan huomioon jatkovalmistelussa.
Palveluvalikoiman periaatteet
- ihmisarvon loukkaamattomuus
Tarvetta arvioitaessa otetaan huomioon tarpeen vakavuus ja laajuus siten, että enemmän tukea vakaviin ja pitkäkestoisiin tarpeisiin kuin lieviin ja tilapäisiin tarpeisiin. Kokonaisharkinnassa verrataan yksilön tarvetta ja väestön tarvetta. Palveluvalikko ei rajaa pois mitään palveluita.
Luonnos hallituksen esityksestä palveluvalikoiman periaatteiksi on parhaillaan lausuntokierroksella.
stm.fi
Kristiina Koskiluoma
