Helsingin kaupungin panostus jälkihuoltoon tuottaa tulosta. Vahvasti tuetun asumisen avulla moni nuori on päässyt elämässä eteenpäin.
Helsinkiläinen monikerroksinen kerrostalo ei erotu muiden samanlaisten kerrostalojen joukosta.
Kerrostalon pitkillä käytävillä sijaitsevien ovien rivien seasta löytyy NAL asuntojen sisaryhtiön NAL-palvelut Oy:n vahvan tuen yksikkö.
NAL Asunnot on Nuorisoasuntoliitto ry:n omistama, voittoa tavoittelematon yhtiö, joka vuokraa ja rakennuttaa asuntoja alle 30-vuotiaille nuorille.
– Sijaitsemme keskellä ihan normaaleja nuorille vuokrattuja asuntoja, kertoo vahvan tuen asumisen palveluvastaava, sosionomi (YAMK), Vilma Kinnunen, joka on ollut mukana perustamassa yksikköä.
Nuoret asuvat itsenäisesti omissa asunnoissaan huoneenvuokralain mukaisilla vuokrasopimuksilla, ja sen lisäksi yksikössä on yhteinen ruokailutila, kerhohuone sekä toimistotilat.
Yksikön palvelut on suunnattu jälkihuollossa oleville nuorille, jotta tarvitsevat erityisen tiivistä tukea.
– Osa tulee meille suoraan sijaishuollosta. Osalla asuminen on saattanut onnistua hyvinkin, mutta tuen tarpeet ovat muualla.
Jokaiselle nuorelle tehdään asiakassopimus tavoitteineen yhdessä nuoren, hänen sosiaalityöntekijänsä ja Nal-palveluiden ohjaajan kanssa. Tuen laajuus on vähintään 24–36 tuntia kuukaudessa.
Puhelinpäivystys yöllä hoitaa akuutteja kriisejä
Yksikön käytössä on 15 asuntoa. Toisessa yksikössä paikkoja on vielä 10 lisää.
– Täällä meillä 15 asiakasta kohden on yhdeksän hengen työryhmä, ja pienemmässä yksikössä kuuden hengen työryhmä, Kinnunen kertoo.
Moniammatillisessa työryhmässä työskentelee sosionomeja, lähihoitajia ja sairaanhoitajia, joilla on kokemusta sosiaalihuollosta, lastensuojelusta, mielenterveystyöstä, päihdepalveluista, neuropsykiatrisesta valmennuksesta sekä psykiatrisesta hoitotyöstä ja rikosseuraamusalasta.
Yksikön omasta lääkäristä on iso apu.
– Meillä on yksityinen lääkäri, joka pystyy tekemään alkuarvioita ja lähetteitä. Hän hoitaa myös pieniä somaattisia vaivoja ja uusii reseptejä. Lääkärin työaikaa on käytössä 16 tuntia kuukaudessa.
Kinnunen kertoo, että omasta lääkäristä on iso apu.
– Meillä on nuoria, jotka ovat olleet terveyspalveluiden ulkopuolella jopa vuosia. Yksikköön jalkautuva oma lääkäri mahdollistaa ensikosketuksen terveydenhuoltoon erittäin matalalla kynnyksellä.
Yksikössä on työntekijä paikalla aamu seitsemän ja ilta yhdentoista välillä seitsemän päivää viikossa. Yöaikaan on puhelinpäivystys, jonka kautta voidaan hoitaa akuutteja kriisejä.
Nuorille tarjoillaan yksikössä lounas. Sen lisäksi he voivat valita joko aamu- tai iltapalan.
Omaohjaajaa tarvitaan paljon
Jokaisella nuorella on kaksi omaohjaajaa. Yhdellä ohjaajalla on kerrallaan noin kolme omaa nuorta.
– Työmme nuorten kanssa on hyvin konkreettista. Se voi olla esimerkiksi herättelyä aamulla ja ihan kädestä pitäen ohjaamista, jos lähteminen on nuorelle hyvin vaikeaa, kertoo sosionomi Nina Frondén.
Jotkut nuoret tarvitsevat omaohjaajaa alussa hyvin paljon.
– Tilanteen vakauttamiseen käytetään alussa paljon resursseja ja järjestetään tarvittavat hoitokontaktit kuntoon, painottaa Vilma Kinnunen.
Kun hoitokontaktit on saatu järjestymään, nuorta tuetaan niissä pysymisessä.
– Aika monella on ollut aikaisemmin vaikeuksia sitoutua tarvittavaan hoitoon. Täällä meillä on resursseja, vaikka saattaa nuori joka päivä paikan päälle, jotta hoito lähtisi käyntiin, kertoo puolestaan sosionomi Heta Puntala.
Tuki voi olla myös kevyempää kuten läksyjen tekoa yhdessä.
– Useampi nuori on esimerkiksi suorittanut peruskoulua netin välityksellä, lisää sosionomi Elina Mykkänen.
Omaohjaajat vastaavat nuorten asioista, ja hoitavat heidän kanssaan vuokrasopimukset, kannustavat vuokrarästien maksamiseen ja hoitavat muita käytännön asioita. He myös tapaavat nuorta kahden kesken. Kaikkiin ollaan jollain tavoin yhteydessä joka päivä.
– Kerran viikossa teemme kotikäynnin nuoren asuntoon. Sen lisäksi voimme viettää aikaa yhdessä, vaikka kahvilassa tai missä nuori itse haluaa. Vähintään juttelemme puhelimessa päivittäin, Mykkänen kertoo.
Yhteistä aikaa ohjaajien kanssa
Kinnusen mielestä työskentelymallin yksi hienous on, että he voivat olla läsnä nuorille. Nuoret asuvat itsenäisesti omissa asunnoissaan, ja opettelevat itsenäistä elämää. Tarpeen tulleen he pääsevät kuitenkin heti ohjaajan juttusille.
– Tilanteet eivät pääse kriisiytymään, kun ne hoidetaan heti. Nuori saa nopeasti apua juuri silloin kun tarvitsee.
Nuoret viettävät aikaa säännöllisesti yhdessä ohjaajien kanssa esimerkiksi yksikön kerhohuoneella. Yhteistä ohjelmaa järjestetään paljon myös isommalla porukalla.
– Käymme urheilemassa, teatterissa tai erilaisissa tapahtumissa ja retkillä. Sunnuntaisin nuoret laittavat yhdessä ruokaa, Frondén kertoo.
Työntekijöillä on aikaa olla läsnä.
Kinnunen kertoo, että aina yhteiselämä ja yhteiset aktiviteetit eivät ole helppoja järjestää. Palvelussa on mukana nuoria hyvin monenlaisista lähtökohdista.
– Meille tulevat nuoret ovat voineet kiertää paikasta toiseen, ilman, että heille on löytynyt sopivaa apua. Täällä pyrimme olemaan samaan aikaan joustavia ja ehkä jopa venyttämään hiukan sääntöjä, jotta nuorelle ei tule tunnetta, että tämäkään ei ole sopiva palvelu hänelle. Samaan aikaan meidän on kuitenkin luotava turvallinen olo kaikille nuorille. Niin kauan kuin nuori on turvattomassa tilassa, minkäänlainen työskentely hänen kanssaan ei onnistu.
Ainutlaatuinen palvelumalli
Nuoret ohjautuvat palveluun oman jälkihuollon sosiaalityöntekijänsä tekemän lähetteen kautta. Palvelu on kehitetty yhteistyössä palvelun tilaajan, Helsingin kaupungin kanssa.
Ainutlaatuisen palvelusta tekee sen, että nuori voi olla palvelussa asiakkaana 25-vuotiaaksi saakka. Taustalla on Helsingin kaupungin valtuuston vuonna 2024 tekemä päätös tarjota jälkihuollon yksikössä palveluita myös 23–24-vuotiaille.
– Oikeus jälkihuoltoon päättyy Helsingissäkin lain mukaisesti silloin kun nuori täyttää 23 vuotta. Valtuuston tekemän erillispäätöksen mukaisesti, ne nuoret, joiden arvioidaan tarvitsevan vielä lisätukea, saavat jäädä jälkihuollon yksikköön. Palvelut jatkuvat sosiaalihuoltolain mukaisesti, kertoo Helsingin kaupungin johtava sosiaalityöntekijä Anna-Emilia Auhtola.
Samalla nuorten sosiaalityöntekijä pysyy samana.
– Se tarkoittaa, että palvelut eivät katkea. Samalla nuorille on tarjolla laajempia tukitoimia, mitä he saisivat nuorten sosiaalityön tiimeissä.
Ero varsinaisessa jälkihuollossa oleville näkyy taloudellisessa tuessa.
– Jälkihuollon taloudellinen tuki päättyy ja nuorten itsenäistymisvarat maksetaan, kun lain mukainen jälkihuoltoikä 23 vuotta täyttyy, Auhtola kertoo.
Yksikön palveluita mukana kehittämässä ollut johtava ohjaaja Taru Veikkolainen näkee tuen yli 23-vuotiaille hyvin tärkeänä.
– Yhä enemmän on nuoria, joilla valmiuksia itsenäiseen asumiseen ja elämänhallintaan ei jälkihuollon virallisen ikärajan loputtua ole, hän sanoo.
Palvelua on mahdollista tarjota myös muiden hyvinvointialueiden nuorille, Kinnunen muistuttaa. Hän toivoisi, että nuorten palveluiden saanti ei jakautuisi niin epätasaisesti valtakunnallisesti katsottuna.
Hyviä tuloksia
Nuoren asumisaika vahvasti tuetun asumisen palvelussa on korkeintaan kaksi vuotta. Tulokset työstä ovat kolmen vuoden jälkeen hyviä.
Lähes 70 % nuorista on siirtynyt itsenäiseen tai huomattavasti kevyemmin tuettuun asumiseen. Kinnunen laskee onnistumiseksi myös sen, että nuori pärjää ilman toimeentulotukea.
Yhä useammalla nuorella ei ole valmiuksia itsenäiseen asumiseen.
Vahvasti tuetun asumisen palvelu on ollut taloudellisesti iso satsaus. Anna-Emilia Auhtola kiittelee kaupungin valtuustoa siitä, että se on halunnut turvata näiden nuorten palvelut.
– Täytyy muistaa, että edellisen jälkihuollon ikärajan muutoksen aikana, asiakasmäärän noustessa samaan aikaan, lisättiin myös jälkihuollossa työskentelevien sosiaalityöntekijöiden virkoja kymmenillä useilla henkilöillä.
Kinnunen painottaa, että satsaus voi tuoda myös säästöjä.
– Yhden häädön hinta on noin 10 000 euroa. Näiden vuosien aikana ei ole tarvinnut tehdä yhtään häätöä.
Säästöjä voi kertyä myös asunnottomuuden ehkäisystä, rikoksentorjunnasta ja esimerkiksi terveydenhuollon kustannuksista ja huumekuolemien ehkäisystä.
– Erikoissairaanhoidon hinta on yli 1000 euroa vuorokaudessa. Vakavasta päihteidenkäytöstä päihteettömyyden on saavuttanut moni nuori. Käyttöä vähentäneitä on useita. Yhteiskunnalle kertyvä säästö on suuri, Kinnunen muistuttaa.
Hanna-Mari Järvinen
