Lapin keskussairaalassa työskentelevän turistisosiaalityöntekijän tehtävä on tiettävästi ainut maailmassa.
”Kun tulen aamulla työpaikalleni Lapin keskussairaalan kirurgian vuodeosastolle, en koskaan tiedä mitä on edessä. Asiakkaitani ovat sairaalaan yllättäen sairauden tai onnettomuuden vuoksi joutuneet ulkomaalaiset turistit ja kausityöntekijät sekä heidän läheisensä.
Rovaniemen ja koko Lapin turistimäärät kasvavat jatkuvasti. Se tarkoittaa, että myös onnettomuuksia ja sairastumisia tapahtuu alueella enemmän. Turistisosiaalityöntekijän tehtävä perustettiin Rovaniemelle yli kymmenen vuotta sitten. Työ on tiettävästi ainut maailmassa. Työtä ryhdyttiin kehittämään, kun huomattiin, että turistisesonki kuormittaa kirurgian vuodeosaston normaalia toimintaa. Kun turistit eivät saaneet apua käytännön asioidensa, kuten paluulentojensa, maksuasioidensa ynnä muiden hoitamiseen, heidän osastojaksonsa pitenivät. Se taas tarkoitti, että kaikkia muita leikkauksia jouduttiin siirtämään.
Itse päädyin turistisosiaalityöntekijäksi aloitettuani terveyssosiaalityöntekijän työt Lapin Keskussairaalassa. Valmistuin yhteiskuntatieteiden maisteriksi ja sosiaalityöntekijäksi Lapin yliopistosta vuonna 2015. Äitini ja hänen siskonsa ovat sosiaalityöntekijöitä, joten ammatti periytyy suvussamme.
Itselleni sosiaalityö ei ollut ensisijainen valinta. Opiskelin ensin kuntoutustiedettä, ennen kuin vaihdoin sosiaalityön pääaineopintoihin.
Valmistuttuani työskentelin etsivässä nuorisotyössä ja kuntouttavassa työtoiminnassa. Poikieni synnyttyä työskentelin mieheni kanssa yrityksessämme. Kun kuulin, että keskussairaalassa on avoinna terveyssosiaalityöntekijän toimi, päätin hakea työtä ja palata omalle alalleni.
Työskentelen turistisosiaalityöntekijänä täysipäiväisesti turistikaudella joulukuusta pääsiäiseen. Tämä kausi oli kolmas kauteni. Turistikauden ulkopuolella teen terveyssosiaalityötä kirurgian vuodeosastolla, naistentaudeilla ja synnyttäneiden vuodeosastolla ja hoidan turistien asioita oman työni ohella. Turistikauden ajaksi minun töitäni hoitaa sijainen.
Sairaalaan joutuminen vieraassa maassa on iso kriisi.
Turistit sairastuvat lomilla samalla tavalla kuin kotonaan. Joillakin puhkeaa umpisuoli, joku saa aivoverenvuodon, jonkun perussairaus pahenee yllättäen. Jonkun oireet voivat loman aikana paljastua syöväksi.
Onnettomuuksia sattuu myös paljon. Liukastumiset ja luun murtumat ovat yleisiä. Samoin laskettelu- ja moottorikelkkaonnettomuudet sekä liikenneonnettomuudet. Turisteja myös menehtyy.
Välttämättömän ensiavun ja tarvitsemansa hoidon turisti saa heti. Sen jälkeen ryhdyn selvittämään hänen kokonaistilannettaan ja teemme jatkosuunnitelman.
Selvittelen asioita yhdessä vakuutusyhtiöiden, suurlähetystöjen ja turistin kotimaan viranomaisten kanssa. Joskus asioiden selvittelyä tehdään myös meidän viranomaisten, esimerkiksi poliisin ja sosiaalipäivystyksen kanssa. Käyn tapaamassa asiakkaita ja heidän läheisiään osastolla päivittäin.
Juoksevia asioita on paljon. Asiakkaiden asioita hoidetaan sairaanhoitajien, lääkäreiden, osastonsihteereiden ja asiakkaan läheisten kanssa. Pyydän meiltä tarvittavat paperit asiakaan kotiuttamista varten, pidän yhteyttä asiakkaiden läheisiin ja tarvittaessa autan esimerkiksi tilapäismajoituksen etsimisessä.
Jatkosuunnitelmaan kuuluu selvittää myös, milloin asiakkaan on turvallista matkustaa kotiin ja miten. Usein he eivät ehdi alkuperäiselle lennolleen. Monelle tulee yllätyksenä, että asiakkaalla on velvollisuus ilmoittaa lentoyhtiölle mahdolliset terveydelliset haasteet tai sairaudet ja, että ilmailulääkäri arvioi lentokelpoisuuden.
Lääkärit kirjoittavat niin sanotun fit to fly -lomakkeen, jonka minä toimitan lentoyhtiöön tai vakuutusyhtiölle. Siinä kerrotaan milloin kyseinen henkilö voi lentää ja minkälaista apua hän lennolleen tarvitsee.
Voi olla, että hänellä pitää olla mahdollisuus pitää jalkaa ylhäällä koko lennon ajan. Tai hän voi tarvita lääketieteellisen saattajan mukaan lennolle. Jos turisti on saanut lomallaan esimerkiksi aivoverenvuodon, voi olla, että hän ei saa matkustaa useampaan viikkoon. Tai tarvitaan ambulanssilento.
Vaikka useimmat asiat hoituvat englanniksi, tarvitsen usein tulkkia avukseni. Tulkkaus onnistuu onneksi nykyisin helposti tulkkaussovelluksen kautta puhelimitse.
Kuolemantapauksissa selvittelen, miten vainaja palautetaan kotimaahansa ja hoidan siihen kuuluvaa byrokratiaa vainajan läheisten, poliisin, hautaustoimiston, vakuutusyhtiön ja meidän henkilökuntamme kanssa.
Myös laskutusasiat pitää hoitaa: maksaako vakuutus hoidon ja mahdollisen kotimatkan vai pitääkö turistin maksaa hoito ja kotiinpaluu ensin itse.
Työllä on isoja taloudellisia vaikutuksia.
Jos turistilla ei ole vakuutusta eikä itsellään rahaa maksaa laskua, selvittelemme yhdessä, mistä rahaa voisi lainata. Eurooppalaisilla on yleensä mukanaan eurooppalainen sairasvakuutuskortti, jolloin suurin osa laskusta hoituu Kelan kautta turistin omasta kotimaasta.
Käytännön avun lisäksi työhöni kuuluu paljon psykososiaalisen tuen antamista. Sairaalaan joutuminen vieraassa maassa on iso kriisi. On hyvin tyypillistä, että asiakas joutuu tällaiseen tilanteeseen ensimmäistä kertaa elämässään.
Joskus muut matkakumppanit joutuvat lähtemään kotiin, ja sairaalaan jää esimerkiksi kielitaidoton ikäihminen. Sairastuneiden läheiset tarvitsevat myös tukea.
Minun työni on ottaa koppia kokonaisuudesta ja saada asiakas ja hänen läheisensä vakuutettua, että me autamme hänet kotiin ja hän saa sen hoidon, mitä hän tarvitsee. Ja kannatella tarvittaessa sekä asiakasta että läheisiä.
Kriisityöosaaminen ja prosessin johtamisen taidot ovat työssäni oleellisia. Työni on akuuttityötä, joka vaatii paineensietokykyä. Nautin työstäni valtavasti. Työn vaihtelevuus kiehtoo. Kansainvälinen työ on mielenkiintoista. On antoisaa saada asiat rullaamaan yhdessä asiakkaan, hänen läheistensä ja meidän sairaalan tiimin kanssa.
Turistisosiaalityö on vuosien saatossa juurrutettu osaksi meidän sairaalamme arkea. Olemme tehneet paljon työtä, jotta työkäytännöt ovat siirtyneet eteenpäin.
Tällä kaudella olemme kouluttaneet myös muita Lapin alueen terveydenhuollon yksiköitä turistisosiaalityöstä, koska turismi ilmiönä koskettaa koko Lapin aluetta. Näen työssämme kertyneen asiantuntijatiedon jakamisen tärkeänä osana rakenteellista sosiaalityötä.
On työllä taloudellisiakin vaikutuksia. Jos kukaan ei hoitaisi turistien asioita, heidän saamansa hoito voisi jäädä maksamatta, ja se voi tarkoittaa pelkästään yhden potilaan osalta kymmeniä tuhansia euroja.
Jos siihen päälle laskee hinnan sille, että leikkausjonot pitenevät tai leikkauksia siirrettään, eivätkä paikalliset saa hoitoa, niin vielä enemmän se maksaa.
Näkisin, että tämä on hyvinvointialueemme kannalta kannattava investointi.”
Hanna-Mari Järvinen
