Ihmeitä tekeviä ohjeita ei ole olemassa. Jokaisen työyhteisön täytyy löytää itselleen sopivat ratkaisut.
Varhaiskasvatuksen työhyvinvointi ja työolot ovat heikentyneet viime vuosina. Sen tuntevat nahoissaan varmasti lähes kaikki vaka-ammattilaiset.
Niinpä Työturvallisuuskeskus päätti tarttua kuumaan perunaan ja polkaisi pystyyn Varhaiskasvatuksen henkilöstön kuormituksen hallinta -hankkeen.
10 hengen työryhmään hyppäsi mukaan varhaiskasvatuksen erityisasiantuntija Anne Rytilahti Talentiasta.
– Vuoden 2024 alussa Talentia teki työolobarometrin, jossa selvisi, että työoloissa koettiin paljon kuormitusta. Keskeinen haaste olivat vaihtuvat, lyhytaikaiset sijaiset, jotka kuormittivat koko työyhteisöä. Työmäärä koettiin kohtuuttomaksi, ja osa vastanneista koki myös työtilat ja -välineet puutteellisiksi, Rytilahti kertoo.
Kunta-alan eläkkeiden rahoituksesta vastaavan Kevan samoihin aikoihin tekemän tutkimuksen mukaan varhaiskasvatuksessa esiintyykin enemmän sairauspoissaoloja kuin muilla kunta-aloilla.
Varhaiskasvatuksen hankkeesta vastanneen Työturvallisuuskeskuksen erityisasiantuntija Sari Aksbergin mukaan se lisää omalta osaltaan työkyvyttömyysriskiä.
– Yhä harvempi varhaiskasvatuksen työntekijä kokee henkisen tai fyysisen työkykynsä hyväksi. Työssä koetaan aiempaa vähemmän iloa ja innostusta. Kiire ja väkivallan uhkan tunne ovat lisääntyneet. Myös kokemus siitä, miten henkilö voi vaikuttaa omaan työhönsä on heikentynyt. Kaikki edellä mainitut asiat ovat työhyvinvoinnin osatekijöitä. Alle 30-vuotiaat kokevat eniten henkistä ja yli 50-vuotiaat fyysistä kuormitusta, Aksberg listaa.
Tärkeintä löytää ratkaisuja
Hankkeen työryhmä ei kuitenkaan masentunut tutkimustuloksista. He tajusivat, että epäkohtien jauhamisen sijaan olisi tärkeämpää löytää ratkaisuja varhaiskasvatuksen arjen sujuvuuden ja työhyvinvoinnin lisäämiseksi.
– Päätimme etsiä työyhteisöjä, joissa työhyvinvoinnin haasteita on selätetty omin voimin. Teimme somekampanjan #vakansujuvaarki ja pyysimme työyhteisöjä paljastamaan omia hyviä käytäntöjään, Aksberg ja Rytilahti kertovat.
Työryhmä yllättyi iloisesti, kun vastauksia tuli 122:sta eri työyhteisöstä. Suurin osa haasteiden ratkaisuista liittyi johtamiseen ja tiimityöskentelyyn.
Työhyvinvointi syntyy ihmisten välisistä suhteista.
Useissa vastauksissa kerrottiin myös, kuinka työyhteisössä oli mietitty parhaita palaverikäytäntöjä sekä lapsiryhmien ja työn organisoinnin uudistamista.
Työryhmä teki kyselyn pohjalta digijulkaisun ”Varhaiskasvatuksen sujuva arki”, johon koottiin hyvien käytänteiden pääteemat. Ne toimivat myös julkaisun väliotsikoina. Julkaisu sisältää työhyvinvointia kannattelevia osatekijöitä arjessa sekä myös lyhyitä lainauksia kyselyn vastauksista.
Erilaisia arjen käytäntöjä
Julkaisua varten tehtiin lyhytvideo, jossa kolme eri varhaiskasvatusyksikköä, vantaalainen Pilke-päiväkoti Illusia, Sorsakorven päiväkoti Keravalta ja Harjuniityn päiväkoti Nokialta kertovat omista arjen käytännöistään.
– Esimerkiksi toimivat sijaisjärjestelyt sekä nuorten, uusien työntekijöiden perehdytys ja mentorointi ovat videon keskeisiä aiheita, Aksberg kuvailee.
Hän kehottaa varhaiskasvatuksen yksiköitä katsomaan videon koko henkilökunnan voimin ja miettimään, voisiko siitä löytää tukea yksikön omaan kehittämistyöhön.
– Vaikka videoilla puhutaan toteutetuista ratkaisuista, on jokainen yksikkö erilainen. Niinpä kannattaa miettiä, miten ideoita voisi soveltaa parhaiten omassa työyhteisössä.
Julkaisu sisältää myös kaksi podcastia, joista toisessa Aksberg keskustelee helsinkiläispäiväkoti Roban johtajan Kaisa Viitasen sekä lastenhoitaja Janika Liljan kanssa siitä, millaista on luoda toimintakulttuuria ja työhyvinvointia uudessa päiväkodissa.
Keskustelussa huomioitiin erityisesti perehdyttämisen tärkeys.
– Toisessa podcastissa Järvenpään kaupungin projektipäällikkö Suvi Lindberg kertoo minulle, kuinka Järvenpään varhaiskasvatuksessa on käytetty yhteisöohjaavuutta.
Keskustelukorteista ulkopuolista apua
Tärkeä osa digijulkaisua ovat Varhaiskasvatuksen sujuva arki -keskustelukortit. Viiden kortin teemat ovat samat kuin julkaisun pääotsikot: Toimiva työyhteisö on sujuvan arjen lähtökohta, Edistämme yhdessä työhyvinvointia, Työn vaaroja ja kuormitusta hallitaan yhdessä, Ylläpidämme työkykyä sekä Vahvistamme ja jaamme osaamista.
Kortit ovat Anne Rytilahden mukaan erinomainen apu esihenkilölle ohjaamaan keskustelua.
– Olen työskennellyt pitkään esihenkilönä, joten tiedän että joissakin haastavammissa tilanteissa on tärkeää, etteivät keskustelun teemat henkilöidy liikaa esihenkilöön. Keskustelukortit ovat kuin ulkopuolinen apu, hän kiittelee.
Esimerkiksi Ylläpidämme työkykyä -kortin avulla voi Rytilahden mukaan pohtia, millaisia apuvälineitä päiväkodeissa on lasten pesemiseen ja pukemiseen, kuinka suojella kuuloaan, sekä millainen varhaisen tuen malli päiväkodissa on käytössä: mitä siitä on sovittu ja mitä aiotaan tehdä.
Jokainen yksikkö on erilainen.
Joskus työyhteisöt toivovat, että Työturvallisuuskeskus voisi antaa valmiita vastauksia ongelmien ratkaisuun.
– Voimme kuitenkin antaa vain syötteitä ja yleisiä neuvoja. Itse keskustelu ja toimenpiteistä päättäminen jää työpaikan vastuulle, Aksberg pohtii.
Koska tällä hetkellä varhaiskasvatusta vaivaavat sekä työvoimapula että henkilökunnan vaihtuvuus, pitäisi hänen mukaansa työyhteisöillä olla sitä suuremmalla syyllä yhteisiä rakenteita.
Tärkeää on, että henkilöstö saadaan hoksaamaan yhteinen tietotaito ja osaaminen. Ei pidä myöskään antaa työroolien ja titteleiden määrätä liikaa tekemistä.
– Jos voisin heilauttaa taikasauvaa, huolehtisin siitä, että esihenkilöllä ja henkilöstöllä olisi aikaa pysähtyä keskustelemaan yhdessä työhyvinvoinnista. Jos esihenkilöllä on osaamista ja työntekijöillä tahto kehittää asioita, onnistutaan työhyvinvointia varmasti kehittämään, Aksberg vakuuttaa.
Perusteena normaali, ystävällinen käytös
Jussi Honkasalo työskentelee videolla esiintyvässä Pilke-päiväkoti Illusiassa. Työsuojeluvaltuutettunakin toimiva Honkasalo osaa nimetä saman tien päiväkotinsa hyvät käytännöt.
– Perusjuttu on ihan normaali, ystävällinen käytös. Tervehdimme, kuuntelemme toista ja olemme läsnä. Tiedämme ja tunnemme toistemme olotilankin melko hyvin: meillä on nimittäin lupa olla välillä väsynyt ja kertoa, että tänään on vähän huono päivä: saisinko enemmän apua tiimillemme, Honkasalo selvittää.
Tiimit puhaltavat Illusiassa yhteen hiileen ja palaverit toimivat. Tiimit myös tauottavat toisiaan aina tarvittaessa. Asiat saadaan puhuttua halki ja toiminta hoidettua. Honkasalon mukaan pelkästään se, että johtaminen on kunnossa, riittää.
– Tuolloin pystytään kollegoiden kanssa keskustelemaan ja sopimaan asioista. Jos johtaminen on huonoa tai olematonta, se on vaikeampaa.
Pedagogisen johtajan pitäisi hänen mukaansa olla yhteisen linja luoja ja ylläpitäjä, sekä monien linjojen taitava yhteen kursija. Tiimit kun tekevät erityylisiä juttuja omissa ryhmissään ja jokainen on oma persoonansa.
– Esimerkiksi meidän eskariryhmämme esitti toukokuussa Pessi ja Illusia näytelmän jatko-osan 10 vuotta aiemmin esitetylle ensimmäiselle osalle. Keksimme yhdessä eskarilaisten kanssa juonen, jossa päähenkilönä seikkailee Pessin ja Illusian lapsi. Teemana olivat kaveritaidot, turhien pelkojen välttäminen ja niistä puhuminen.
Yhtä totuutta ei ole olemassa
Työsuojeluvaltuutetun mukaan kentän vaikeimmat ongelmat liittyvät kollegoiden keskinäisiin hankaluuksiin tai esimiehen ja työntekijän välisiin ongelmiin.
– Koskaan ei ole yhtä totuutta. Niinpä keskusteluissa tulisi löytää aina yhteinen ratkaisu, Honkasalo sanoo.
Ongelmien paisumista voi hänen mukaansa ehkäistä vain sillä, että saa suunsa auki. Pahinta on, että henkilö vaikenee asiasta ja pihisee yksin kiukkua.
– Tyypillinen tilanne esimerkiksi on, että joku jupisee, että kukaan ei tullut tauottamaan minua, vaikka työpari oli poissa. Ratkaisu olisi ollut siinä, että henkilö olisi pyytänyt kollegoilta apua.
– Monesti ongelmien ratkaisut ovat pienestä kiinni, siksi on hyvä tarttua asioihin ajoissa, hän pohtii.
Usein oletetaan, että työhyvinvointi on ylhäältä annettu tai sen luomiseksi tarvitaan tyhyrahaa. Se on Honkasalon mukaan kuitenkin yhteinen asia.
– Työhyvinvointi syntyy ihmisten välisistä suhteista, ymmärryksestä ja ystävällisyydestä, hän summaa.
Lue lisää: https://ttk.fi/julkaisu/varhaiskasvatuksen-sujuva-arki
Päivi Tolonen
