Halu vaikuttaa vei Tuija Kiviojan luottamusmiestehtäviin ja politiikkaan. Alkusysäyksen antoi oman alan epäreilu palkkataso.
Tuija Kivioja pursuu intoa. Ei siksi, että pääsee pian eläkepäiville lekottelemaan. Hän on täynnä tarmoa, koska työltä jää nyt aikaa toisenlaiseenkin vaikuttamistyöhön.
Kivioja on toisen kauden kaupunginvaltuutettu Vaasassa ja Pohjanmaan hyvinvointialuevaltuuston varajäsen. Lisäksi hän on Pohjanmaan ADHD-yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja.
Hän on hiljakkoin jättänyt valtuustoaloitteen neuroystävällisen perusopetuksen kehittämisestä sekä aluevaltuustoaloitteen alueellisesta neurokirjon toimenpideohjelmasta ja neurokirjon strategian laatimisesta hyvinvointialueelle.
– Olen sydämeltäni vaikuttajaluonne. Minulle ei ole ominaista, että jäisin vain valittamaan, enkä toimisi. Näen hankalissa tilanteissa enemmän mahdollisuuksia kuin esteitä. Se on kantava voimani vaikeuksien edessä.
Tuija Kiviojan tarmo parantaa asioita koskee myös häntä itseään. Siitä todistavat lukuisat tutkinto- ja lisäkoulutustodistukset. Kivioja on peruskoulutukseltaan merkonomi, mutta opiskeli aikuisiällä sosionomiksi (AMK) ja sai varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuuden.
– Lähdin kouluttautumaan uuteen ammattiin vasta 42-vuotiaana, kun niska ja selkä eivät enää kestäneet pelkkää päätetyöskentelyä, jota työpaikassani Verohallinnon tukipalveluissa tein. Olin kai myös aina tiennyt, että en ollut aivan omalla alallani.
Tuore koulutus vei Kiviojan toviksi keikkatyöhön kotihoidon pariin ja sijaiseksi päiväkotiin, mutta pian hän aloitti työn Vaasan kaupungin Ikäkeskuksen vapaaehtoistyön koordinaattorina.
Kiinnostavassa työssä vierähti viisi vuotta, mutta sen aikanakin Kivioja jatkoi kouluttautumista. Hän opiskeli Hämeen ammattikorkeakoulussa luovien menetelmien erikoistumisopinnot ja lopulta vuonna 2012 sosiaalialan YAMK-tutkinnon Seinäjoella.
– Siellä erikoistuin kansalais- ja aluelähtöiseen sosiaalialan käytäntöjen kehittämiseen. Se sopi hyvin vapaaehtoistyön koordinaattorin työnkuvaan.
Pikku hiljaa kohti ammattiyhdistysvaikuttamista
Kouluttautuminen oli samalla kuin varkain siirtymä kohti ammattiyhdistysvaikuttamista.
– Edunvalvonta-asiat alkoivat kiinnostaa oman kokemuksen myötä. Kymmenen vuoden kouluttautumista ei huomioitu työssä mitenkään. Tuntui epäreilulta, että lisäosaamisesta ei jää mitään lisää käteen.
Kiviojaa ajoi sisuuntuminen myös toisten puolesta.
Kiviojan mielestä hyvinvointialueille ja kuntiin on tärkeää saada luottamusmiehiä sosiaalialalta.
– Vain sosiaalialan ammattilainen tuntee alan ja kykenee parhaiten lisäämään ymmärrystä ja vaikuttamaan erilaisiin kysymyksiin ja edunvalvonnallisiin asioihin. Harmillisesti kutenkin sosiaaliala tahtoo jäädä tässä terveydenhuollon varjoon.
Jos itse ei toimi, mikään ei muutu.
Kivioja kokee haasteiden kasvaneen erityisesti hyvinvointialueilla. Tiedonkulku ja vuoropuhelu johdon kanssa on ohentunut verrattuna aikaan, kun sote-palvelut olivat kunnissa. Johtotehtäviin tarvittaisiin sosiaalialan koulutuksen saaneita.
– Nyt tarvitaan kipeästi sosiaalialan ymmärrystä ja erityisasiantuntijuutta, kun edessä on suuri edunvalvonnallinen työmaa täällä Pohjanmaalla. Nykyiset kirjaukset esimerkiksi palkkahinnoittelussa huomioivat terveydenhuollon asiantuntijuuden sosiaalialan vastaavaa monipuolisemmin.
Myös kunnissa tarvitaan sosiaalialan osaamista, kun TE-palvelut ovat siirtyneet kuntiin. Siitä on hyötyä myös varhaiskasvatuksessa ja kouluissa.
Yhteistyössä on voimaa
Kun luottamusmiehen tehtävä vapautui joulukuussa 2012, Tuija Kivioja tarttui mahdollisuuteen.
– Jos itse ei toimi, mikään ei muutu, ja minulla on ollut halu muuttaa asioita. Niin tulin valituksi Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Jukon luottamusmieheksi Vaasassa.
Vaasan kaupungin luottamusmiehet olivat silloin fyysisesti samoissa työtiloissa. Niin jukolaiset kuin muiden ammattijärjestöjen jäseniä edustavat luottamusmiehet tukivat toisiaan.
– Oli valtavan hyödyllistä ja antoisaa olla yhdessä. Jaoimme keskenämme tietoa ja autoimme toisiamme. Yhtenä rintamana oltiin esimerkiksi yhteistoimintaneuvotteluiden aikana.
Luottamusmiehen on osattava olla ihmisen tukena.
Luottamusmiehenä Kivioja toimi myös pääluottamusmiehen varahenkilönä. Vain parin kuukauden päästä Kiviojan luottamusmiestyön alettua jäi kaupungin pääluottamusmies eläkkeelle.
– Silloin tuli hiki. Jouduin hyppäämään pääluottamusmieheksi vähäisellä luottamusmieskokemuksellani. Melko pian kuitenkin ajattelin, että kyllä tästä hengissä selvitään. Olen ollut töissä ja opinnoissa monenlaisten kinkkisten tilanteiden edessä, ja aina olen pärjännyt.
Luottamusmiehenä Kivioja toimi neuvottelujärjestö Jukon jäsenten edustajana työpaikoilla. Pääluottamumiehenä edustetaan kaikkia jukolaisten liittojen jäseniä, myös talentialaisia. Kivioja sanoo, että luottamusmiehellä on tärkeä rooli tuoda sosiaalialan osaamista esille neuvotteluihin, ja yhdessä pääluottamusmiehen kanssa laatia kullekin neuvottelukierrokselle tärkeimpiä tavoitteita.
Monipuolisia tehtäviä
Luottamusmiehen rooli on monipuolinen. Hän on neuvottelija ja välittäjä työnantajan ja -tekijöiden välillä, auttaa palkkaan, erilaisiin lisiin ja esimerkiksi työaikoihin liittyvissä asioissa, on opastajana työehtosopimuksen tulkinnassa ja valvoo sen noudattamista työpaikalla. Luottamusmies edustaa kuitenkin vain ammattijärjestöön kuuluvia jäseniä, ja on tärkeä jäsenetu.
Luottamusmies on työpaikalla siis paljon vartijana. Tai ehkä vartija on ontuva esimerkki – hän on enemmänkin kumppani. Kun työntekijän ja työnantajan välillä on eripuraa, epäluottamusta tai kun ollaan irtisanomistilanteissa, on luottamusmiehen läsnäolo arvokasta.
– Kaikkein vaikeimmissa hetkissä luottamusmies on aivan mahdottoman tärkeässä roolissa. Kukaan muu ei niissä hetkissä ole työntekijän puolella. Pöydän toisella puolella on usein pitkä rivi ihmisiä, mutta työntekijä on yksin.
Kivioja muistelee luottamusmiesvuosiaan lämpimästi.
– Ihanimpia hetkiä ovat ne, kun jäsen on antanut palautetta jälkikäteen, että kiitos kun olit tukena. Kun olen onnistunut auttamaan ihmisiä, se on parasta.
On luottamusmiehen rooli raskaskin. Synkimpiä ovat olleet tapaukset, kun työnantaja on kutsunut työntekijän kahdenväliseen neuvotteluun. On tullut varoitus tai irtisanominen.
Mustimmalla hetkellä luottamusmiehen on osattava olla ihmisen tukena. Tuija Kivioja arvelee perusluonteensa auttavan tehtävässä: hänellä ei ole tapana jäädä vatvomaan asioita.
– Onhan siinä silti aikamoinen psykologinen kuormitus ollut minullekin. Vastapainoksi tarvitsen mielekästä vapaa-ajan tekemistä. Sitä saan neljästä lapsesta ja viidestä lastenlapsestamme, hoitokoira Liljasta ja saarimökkeilystä.
Luottamusmiehenä Tuija Kivioja on ollut mukana erilaisissa neuvotteluissa, kun on keskusteltu työehdoista ja työehtosopimuksista.
Tuija Kivioja on ollut mukana vaikuttamistyössä myös Talentian liittovaltuustossa ja hallituksessa sekä sopimustoimikunnassa.
Ei liian korkealla kynnyksellä
Vaasan kaupungilla Kivioja toimi kokoaikaisena pääluottamusmiehenä eli oli vapautettuna vapaaehtoiskoordinaattorin tehtävästä.
Soteuudistuksen myötä työ ja työnantaja muuttuivat. Kivioja siirtyi vapaaehtoistyön koordinaattorin tittelillä ja pääluottamusmiehen mandaatilla Pohjanmaan hyvinvointialueen kuntayhtymään vuonna 2022, mikä muuttui Pohjanmaan hyvinvointialueeksi vuonna 2023. Työnimike muuttui järjestökoordinaattoriksi. Pohjanmaan hyvinvointialueella hän hoiti luottamusmiehen töitä omien työtehtävien ohella.
Luottamusmiestoiminta ei siis ole estänyt Tuija Kiviojaa uudistumasta myös omassa työssään.
Uusia luottamusmiehiä tai sellaisiksi aikovia Tuija Kivioja evästää:
– Rohkeasti vain matkaan! Kynnystä ei tarvitse ajatella niin korkeaksi. Esimerkiksi meillä Jukossa on ollut hyvä yhteishenki. Jukosta ja Talentiasta on aina saanut hyviä neuvoja ja ohjeita. Yksin luottamusmies ei tosiaankaan jää.
Rohkeasti matkaan vaan!
Luottamusmiesten osaamista, hengennostatustaitoja ja verkostoitumiskykyä tarvitaan jatkossa entistä enemmän, jotta kuntien ja hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveyspalvelut rullaisivat sujuvasti yhteistyössä.
– Eri ammattiryhmiä on turha asetella vastakkain, kun tavoitteena kaikilla on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen.
Työsarkaa edunvalvonnassa on yhä.
– Paljon on menty vuosien varrella eteenpäin, mutta ehdottomasti pitäisi edistää sitä, että varhaiskasvatuksen sosionomin YAMK-tutkinnolla olisi oikeus päästä johtotehtäviin ja että YAMK-tutkintojen tuoma osaamista hyödynnettäisiin nykyistä paremmin, Tuija Kivioja sanoo.
Hyvänä esimerkkinä hän mainitsee Vaasaan juuri rekrytoidun kirjastososionomin.
– Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön tehtäväkenttä on tärkeätä ennalta ehkäisevää työtä ja voi tarjota myös sosionomeille uudenlaisia työtehtäviä, Kivioja päättää.
Kirsi Haapamatti
HUOM! Toukokuussa voimaan tulleen neuvottelusopimuksen myötä, luottamusmiehet ovat hyvinvointialueilla ja kunnissa jatkossa luottamusedustajia.
