Tsemppi auttaa ikääntyneitä  

Helsingin Tsemppi-toimintamalli sai Talentian 2025 Hyvä käytäntö -palkinnon. Tsemppi on sosiaalista kuntoutusta ikääntyneille, joilla on haasteita päihteidenkäytön tai mielenterveyden kanssa.  

Palkinnon saanutta toimintamallia ovat olleet kehittämässä Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysalan työntekijät, jotka työskentelevät ikääntyneiden parissa. Heistä yksi on geronomi, projektisuunnittelija Sofia Pietarinen, joka on ollut ideoimassa toimintamallia alusta lähtien.   

Tsemppi on kehitetty EU:n Kestävän kasvun -hankkeessa osana uutta Mielenterveyttä tukevat senioripalvelut -kokonaisuutta. Toimintamallin kehittämistyö käynnistyi neljä vuotta sitten kun Helsingin kaupungin senioripalveluissa havahduttiin siihen, että ikääntyneiden osuus mielenterveys- ja päihdepalveluissa kasvaa jatkuvasti.  

Pääkaupunkiseudun vuoden 2021 hyvinvointikyselyn mukaan alkoholin liikakäyttö pääkaupunkiseudulla on yleisintä 65–79-vuotiailla. Heistä 46 prosenttia juo liikaa.  

– Tsemppi on matalan kynnyksen ennaltaehkäisevää palvelua yli 60-vuotiaille, jotka eivät tarvitse raskaita mielenterveys- tai päihdepalveluita, mutta hyötyvät kevyemmästä, ikäerityisestä tuesta, Pietarinen sanoo. 

Asiakkaat ohjautuvat palveluun enimmäkseen terveysasemilta ja senioripalveluiden asiakasohjauksesta. Asiakas saattaa esimerkiksi mainita kärsivänsä epämääräisistä ahdistusoireista, jolloin työntekijä voi vinkata hänelle Tsempin pitempikestoisesta tuesta. Asiakas voi myös ottaa itse suoraan yhteyttä Tsemppiin.  

Kuntoutus asiakkaan kodeissa

Työntekijöinä toimintamallissa toimivat Helsingin kaupungin seniorikeskusten sosiaaliohjaajat, joilla on vahvaa päihde- ja mielenterveystyön osaamista. He jalkautuvat asiakkaan kotiin, jossa kuntoutus tapahtuu.  

– Kuntoutuksen sisältö räätälöidään kunkin asiakkaan tarpeiden mukaan. Asiakas asettaa itse tavoitteen kuntoutukselle, jolloin hän kokee sen merkityksellisemmäksi ja tavoittelemisen arvoiseksi. Se voi olla esimerkiksi päihteiden käytön vähentäminen tai parempi mieliala, Pietarinen kertoo.   

77 prosenttia vähensi alkoholin käyttöään.

Yhdessä pohditaan, millä keinoin tavoitteet olisi mahdollista saavuttaa. Pyrkimyksenä on opetella asiakkaan kanssa yhdessä uusia toimintatapoja. Lisäksi tavoitteena on vahvistaa asiakkaan myönteistä käsitystä itsestään tarjoamalla konkreettisia onnistumiskokemuksia. 

– Työntekijät antavat psykososiaalista tukea sekä tarjoavat erilaisia työkaluja mielen hyvinvoinnin tukemiseksi, kuten esimerkiksi Mielenterveystalon omahoito-ohjelmia ja hengitysharjoituksia ahdistukseen. Asiakkaita tutustutetaan heille sopiviin palveluihin tai harrastuksiin.  

Yhdessä opetellaan myös ennakoimista: mietitään esimerkiksi, mitä tehdä ahdistuksen tai päihdemielihalun iskiessä. 

Sosiaaliohjaaja tapaa asiakastaan keskimäärin kerran viikossa tunnin ajan. Kuntoutusjakso kestää korkeintaan puoli vuotta, minkä aikana asiakas juurruttaa uusia tapoja arkeensa.   

– Työntekijän rooli on olla asiakkaan tsemppari. Tärkeintä on muistaa, että asiakas itse on se aktiivinen toimija, Pietarinen painottaa.  

Asiakkaan oma motivaatio tärkeää

Tsemppi-kuntoutuksen on aloittanut 123 henkilöä. Mallin vaikuttavuutta mitataan asiakaspalautteilla ja itsearviointimittareilla.   

Tulokset ovat olleet mainioita. Palautteeseen vastanneista 77 prosenttia kertoo alkoholinkäyttönsä vähentyneen kuntoutuksen ansiosta. 78 prosenttia kokee mielialansa kohentuneen.   

– Asiakkaan oma motivaatio ja halu muutokseen ovat tärkeitä tekijöitä positiivisten tulosten saavuttamisessa, Pietarinen korostaa.  

Tsempin rahoitus päättyy tämän vuoden jälkeen, mutta palvelua on alusta lähtien integroitu seniorikeskusten toimintaan. 

– Mallia on mahdollista toteuttaa ilman lisäresursseja. Tsemppi voi olla yksi uusi toimintamuoto olemassa olevassa palvelussa. Tärkeintä on löytää työtä tekemään sellaisia sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia, joilla on päihde- ja mielenterveystyön osaamista. Traumainformoitu työote on myös tärkeä, Pietarinen sanoo.  

Apua oikea-aikaisesti

Hyvä käytäntö -kilpailun palkintoraati pitää Tsemppiä yhteiskunnallisesti ajankohtaisena ja vaikuttavana.  

– Ikääntyneille on nyt Helsingissä tarjolla matalan kynnyksen apua päihde- ja mielenterveyshaasteisiin. Aiemmin näin ei ollut, vaan ikääntyneet käyttivät samoja palveluja työikäisten kanssa. Tämän uuden toimintamallin toivoisi leviävän hyvinvointialueille, palkintoraati sanoo.  

Työntekijä on asiakkaan tsemppari.

Tsempin avulla ikääntyneet saavat oikea-aikaisesti apua ja tukea. Sillä on myös iso taloudellinen merkitys, kun raskaita ja kalliita palveluita pystytään vähentämään. Hyvää on se, että yksinkertainen malli on helposti sovellettavissa muuallekin. 

Hyvä käytäntö -kilpailun voittajasta päätti palkintoraati, joka koostui Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian ja sen yhdistysten, THL:n Innokylän, Tampereen ammattikorkeakoulun, Pirkanmaan hyvinvointialueen, sosiaalialan osaamiskeskus Pikassoksen ja Globex Oy:n edustajista. 

Johanna Merilä