Sosiaalialan korkeakoulutetuilla on useita vaihtoehtoja ulkomailla työskentelyyn. Kielitaito ja työkokemus edistävät työpaikan löytymistä.
Kun sosiaali- ja terveysalan ammattilainen haluaa lähteä ulkomaille töihin, kannattaa vaatimukset ammattioikeuden saamiseksi selvittää kohdemaan toimivaltaiselta viranomaiselta, kertoo ryhmäpäällikkö Kaisa Saukko Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvirasta.
– Siinä on paljon vaihtelua, mitä ammatteja eri maissa säännellään, ja millaiset ovat kansalliset vaatimukset ammattioikeuden saamiseksi.
Useimmiten vaaditaan kuitenkin ammattioikeus Suomessa. Todistuksen voi tilata Valvirasta ja 1.1.2026 alkaen Lupa- ja valvontavirastosta sähköisen asioinnin kautta. Kohdemaa saattaa vaatia, ettei ammattioikeustodistus ole yli kolme kuukautta vanha.
–Terveyden- ja sosiaalihuollon ammattihenkilöiden keskusrekisterin julkinen tietopalvelu on saatavilla myös englanniksi, joten kohdemaa voi myös tarkistaa ammattioikeuden verkkopalvelusta, jolloin maksullista todistusta ei ole välttämätöntä tilata, Saukko selvittää.
Ruotsissa sosiaalityöntekijän ammatti on säännelty joissakin tehtävissä. Niitä varten laillistamista haetaan sosiaalipalveluiden viranomaiselta (Socialstyrelsen.) Sosiaalityön maisterintutkinnon Suomessa suorittanut henkilö voi hakea Ruotsista alan töitä ja työnantaja päättää, onko hakijan tausta tehtävään sopiva. Työpaikkoja voi hakea myös ammattikorkeakoulututkinnolla. Sosiaalityöntekijöiden yleisin tutkinto Ruotsissa on ”socionomexamen”, mutta työnantajat voivat päättää tehtäväkohtaisesti myös muiden tutkintojen sopivuudesta.
– Ruotsissa voi työskennellä esimerkiksi julkisen sosiaalipalvelun sosiaalisihteerinä, tai päihdehoidossa, perhepalveluissa ja koulujen neuvonnassa sekä julkisella että yksityisellä sektorilla, kertoo Ulrika Axell Ruotsin yliopisto- ja korkeakouluneuvostosta.
Erilaisia käytäntöjä eri maissa
Sveitsissä ulkomaalainen tutkinto pitää tunnustaa, jos hakee töihin julkiselle, tuetulle sektorille. Alustavan tarkistuksen oman tutkintonsa pätevyydestä voi katsoa sivustolta reconnaissance.swiss. Jos tutkinto vaatii tunnustamista, pyyntö tehdään SERI-instituution kautta sbfi.admin.ch/en. Prosessi saattaa kestää useita kuukausia ja se maksaa 550 CHF (587 €).
– Sosiaalialan laitoksissa saatetaan edellyttää tiettyjen, pakollisten harjoitteluiden suorittamista, jotta käytännön taidot olisivat riittävät. Kielitaidon pitää olla kantonista riippuen B2-tasoa joko ranskassa, saksassa tai italiassa, kertoo sosiaalityön professori Nicole Lavanchy.
Apulaispääsihteeri Emile Clavel Sveitsin sosiaalityöntekijöiden AvenirSocial-järjestöstä sanoo, ettei osa työnantajista näe ulkomailla tehtyä tutkintoa esteenä. Liittovaltion tehtävissä sosiaalityöntekijöiden on kuitenkin tunnettava perusteellisesti Sveitsin sosiaaliturvajärjestelmä.
– Tutkinnon tunnustaminen saattaa tuottaa henkilölle myös korkeamman palkan, hän lisää.
Jos kansainvälisellä tutkinnolla varustettu henkilö haluaa työskennellä Irlannin tasavallassa, on hänen haettava tutkintonsa tunnustamista CORU:lta. Se on terveys- ja sosiaalialan ammattilaisten sääntely -sivusto, jolle rekisteröityminen on myös pakollista www.coru.ie.
Espanjassa puolestaan työskentelyyn edellytetään sosiaalityön kandidaatin yliopistotutkintoa ja alueellisen ammattijärjestön myöntämää ammatillista akkreditointia.
Jos tutkinto on suoritettu EU:n jäsenvaltiossa, se edellyttää tunnustamista. Sosiaalisista oikeuksista ja Agenda 2030 -ohjelmasta vastaava ministeriö käsittelee ja ratkaisee hakemukset. Perheiden monimuotoisuutta ja sosiaalipalveluja käsittelevälle pääosastolle on toimitettava kopio sosiaalityön yliopistotutkinnosta, sekä virallinen todistus koulutuksesta, jossa mainitaan opintojen kesto lukuvuosina ja kuvaus suoritetuista opintojaksoista.
Lisäksi tarvitaan todistus ammatinharjoittamisoikeudesta kotimaassa, sekä todistus vähintään yhden vuoden kokopäiväisestä tai viimeisen kymmenen vuoden aikana osapäiväisestä sosiaalityöntekijän ammatin harjoittamisesta ja tehtävän tarkka sisältö.
– Saatuaan ministeriöltä myönteisen todistuksen ammattilaisen on rekisteröidyttävä viralliseen sosiaalityöntekijöiden ammattikuntaan, joka vastaa paikkaa, jossa hän aikoo harjoittaa ammattiaan, kertoo hallintoteknikko Ana Belén Domínguez Milanés Espanjan yleisen sosiaalityön neuvostosta.
Osana moniammatillista tiimiä
Sosionomi YAMK Niko Nurminen työskenteli keväällä 2022 kolmen kuukauden ajan SPR:n kansainvälisenä avustustyöntekijänä Ukrainan rajalla.
Sota alkoi 24.2.2022, pyyntö avustustyöntekijäksi tuli tekstiviestinä 5.3. ja kaksi päivää myöhemmin hän istui lentokoneessa matkalla Varsovaan.
– Työskentelin ensimmäiset viikot Ukrainan rajaseudulla osana Surge-tiimiä. Se tuki Puolan Punaista Ristiä ja muita paikallisia järjestöjä Ukrainasta paenneiden vastaanottamisessa.
Ukrainalaisia saapui Puolaan päivittäin kymmeniä tuhansia ja pahimmillaan jopa 250 000 yhden päivän aikana. Kun sotaa oli kestänyt kaksi viikkoa, oli Puolaan tullut 2,5 miljoonaa ukrainalaista.
Nurminen teki palvelutarpeen arviointia sekä auttajille että sotaa paenneille rajanylityspisteillä ja vastaanottokeskuksissa. Sen pohjalta moniammatillinen tiimi loi ensin strategian auttamistyön pohjaksi, sitten implementaatiosuunnitelman jalkautumisesta kentälle.
Nurminen myös koulutti Puolan Punaisen Ristin auttajia psykososiaalisen tuen antamiseen.
– Olin myös mukana suunnittelemassa psykososiaalisen tuen osastoa, joka toimii edelleen. Lisäksi suunnittelin paikalliselle Punaiselle Ristille puhelinkeskusta, hän listaa.
Halu pelastaa maailma ei riitä
Ennen kentälle lähtöä Nurminen suoritti viikon mittaisen Impact-kurssin SPR:n koulutuskeskuksessa Heinolassa. Siellä opittiin Punaisen Ristin periaatteita sekä käynnistettiin katastrofiapu kuvitteellisessa valtiossa. Monen eri alan asiantuntijat ratkoivat ongelmia ryhmätyönä.
– Koulutus järjestettiin englanniksi ja oli hyvin intensiivinen. Se toimi samalla myös jonkinlaisena psykologisena testinä siitä, kuinka jaksaisimme oikeassa työssä. Lisäksi piti suorittaa vielä SPR:n Erumedical-koulutus, jossa keskitytään kenttäsairaalan ja -klinikan perustamiseen.
Nurminen oli työskennellyt SPR:n nuorten turvatalolla kriisi- ja perhetyöntekijänä 2009–2016. Siitä oli koulutuksessa hyötyä, kuten toki koko hänen pitkästä työurastaan akuutin kriisityön parissa. Nykyisin hän toimii johtavana kriisityöntekijänä Keski-Uudenmaan sosiaali- ja kriisipäivystyksessä.
Viime joulukuussa hän oli miltei lähdössä Gazaan. Kaikki oli selvää, mutta sitten seitsemän viikon jakso muuttui puolen vuoden keikaksi.
– Se olisi ollut henkisesti liian pitkä aika. Nämä jutut pitää tehdä siten, että oma mieli pysyy kasassa, hän pohtii.
Sosiaalialan ammattilaisille on SPR:n delegaattireservissä vähemmän paikkoja kuin esimerkiksi terveydenhoidon ammattilaisille. Mielenterveystyön ja psykososiaalisen tuen ammattilaisia on SPR:n delegaattireservissä kuitenkin vähän, mikä edesauttoi Nurmista pääsemään koulutukseen.
– Sosiaalityöntekijän tutkinto, joka sisältää esimerkiksi kehitysmaa- tai kansainvälisen sosiaalityön opintoja tarjoaa myös hyvän pohjan erilaisiin kehittämis- ja koordinaatiotehtäviin.
Kielitaito on tärkeä lisä. Englannin lisäksi on hyvä puhua ranskaa tai espanjaa. Arabiaa puhuva henkilö on Nurmisen mukaan aivan ässä.
SPR:n delegaattireservin hakemukseen tulee sisällyttää englanninkielinen motivaatiokirje. Jos kirjeestä paistaa hetken impulsiivinen innostus tai halu pelastaa koko maailma, se raakkaa jo henkilön pois.
– Delegaatilla on pieni rooli: hän auttaa oman osaamisensa kautta, eikä pysty ratkaisemaan konfliktia tai hätätilaa, Nurminen summaa.
EURES-järjestelmässä ja Eurojobs-sivustolla on tarjolla työpaikkoja kaikkialla Euroopassa. Käytännön tietoa asumisesta ja työskentelystä Euroopassa, sekä eri EU-maiden sosiaaliturva- ja verotusjärjestelmistä löytyy Sinun Eurooppasi -sivustolta.
Ulkoministeriön nettisivuilta voi katsoa työpaikkoja tarjoavia kansainvälisiä järjestöjä, rahastoja ja ohjelmia.
YK:n alaisten järjestöjen vapaat työpaikat ovat sivustolla careers.un.org. Suomen Lähetysseura etsii ajoittain muun muassa lapsi- ja nuorisotyön tai diakoniatyön asiantuntijoita.
Punainen Risti, Kirkon Ulkomaanapu ja Lääkärit ilman rajoja järjestö ylläpitävät valmiusryhmiä, joiden jäsenet pystyvät lähtemään nopealla aikataululla auttamaan ja koordinoimaan avustushankkeita hätäalueelle.
Päivi Tolonen
