Tuomas Hyytinen on koulutukseltaan juristi ja varatuomari. Hän toimii Talentian neuvotteluyksikön vetäjänä ja Jukossa hyvinvointialueiden neuvottelukunnan puheenjohtajana. 20-vuoden järjestötyökokemuksenkin jälkeen Tuomas uskoo, että avoimella yhteistyöllä päästään kaikkia osapuolia hyödyttävään lopputulokseen. Kuva: Veikko Somerpuro
Hyvinvointialueilla sovellettavan SOTE-sopimuksen palkkausjärjestelmä uudistuu merkittävästi, kun uusi tasopalkkamalli otetaan käyttöön viimeistään lokakuussa.
Kyse ei ole pienestä viilauksesta, vaan harvinaisesta ja laajasta muutoksesta, jolla on suora vaikutus jäsenten palkkaukseen. Palkkausjärjestelmiä uudistetaan työmarkkinoilla hyvin harvoin.
Työntekijöitä edustavat pääsopijajärjestöt sekä Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT neuvottelivat uudistuksesta varsin pitkään.
Pääsin olemaan mukana tässä historiallisessa uudistuksessa, sillä neuvottelin SOTE-sopimuksen palkkausjärjestelmästä toisena Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn edustajana. Voin sanoa, että jokainen yksityiskohta vaati paljon työtä ja perusteluja.
Uudistus oli tarpeen, koska vanhassa, tehtävän vaativuuteen perustuvassa järjestelmässä oli selviä valuvikoja. Esimerkiksi lisätehtävien vaikutus palkkaan oli epäselvä, mikä johti erimielisyyksiin työpaikoilla.
Tavoitteena oli rakentaa järjestelmä, joka on aiempaa selkeämpi, läpinäkyvämpi ja oikeudenmukaisempi. Tässä onnistuimme.
Talentia teki neuvottelujen tueksi määrätietoista taustatyötä. Talentian toimistoon perustettiin erillinen työryhmä, jotta sosiaalihuollon erityispiirteet saatiin tuotua neuvotteluihin vahvasti ja perustellusti.
Jatkossa sosiaalialan ammattilaisilla on entistä paremmat mahdollisuudet palkkakehitykseen.
Lisäksi kartoitimme uuden palkkausjärjestelmän kehittämistarpeita jäsenkyselyllä sekä pääluottamusedustajista kootussa ryhmässä. Talentian jäseniltä saadut esimerkit ja kokemukset olivat ratkaisevassa roolissa, kun perustelimme tavoitteitamme työnantajapuolelle.
Uudessa järjestelmässä erillisistä, ennalta määritellyistä lisätehtävistä tai -vastuista maksetaan euromääräinen tasolisä. Suurimmasta osasta tasolisistä päätetään paikallisesti hyvinvointialueilla.
Talentian työn tuloksena SOTE-sopimukseen saatiin kuitenkin kaikkia hyvinvointialueita velvoittava kirjaus: Tilapäisesti sosiaalityöntekijän tehtävissä toimivien henkilöiden valvomisesta maksetaan tasolisä. Aiemmin tämä lisävastuu ei näkynyt palkassa.
Tätä sopimusmääräystä voidaan pitää erinomaisena esimerkkinä Talentian edunvalvontatyöstä. Se on konkreettinen parannus, jolla on suora vaikutus jäsenten palkkaukseen ja arkeen.
Ilman Talentian pitkäjänteistä vaikuttamistyötä ja jäsenten äänen tuomista neuvottelupöytään muutosta olisi tuskin saatu aikaan.
Merkittävin muutos vanhaan on kuitenkin se, että jatkossa sosiaalialan ammattilaisilla on entistä paremmat mahdollisuudet palkkakehitykseen.
Aiemmassa järjestelmässä sosionomeille ja sosiaalityöntekijöille oli käytännössä vain yksi hinnoittelukohta, jonka mukaan palkka määräytyi. Tämä esti palkkakehityksen.
Nyt hinnoittelukohdat jäävät historiaan, ja niiden tilalle tulevat palkkaryhmät, joihin tehtävät sijoitetaan. Palkkaryhmien sisällä on useita osaamisen ja vastuun tasoja, ja palkka määräytyy tason perusteella.
Tehtäville on siis eri palkkaryhmiä ja niiden sisällä useita tasoja. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että oma kokemus, osaaminen ja vastuun lisääntyminen korottavat palkkaa aiempaa selkeämmin ja ennakoitavammin.
Uusi palkkausjärjestelmä luo aiempaa oikeudenmukaisemman ja kannustavamman perustan työlle ja ammatilliselle kehittymiselle. Tästä on hyvä jatkaa.
