IFSW kokoaa yhteen yli kolme miljoonaa sosiaalityöntekijää 140 maassa ja vie sosiaalityön ääntä kansainvälisille foorumeille. Suomalaiset ovat olleet mukana jo viidenkymmenen vuoden ajan.
Kansainvälinen sosiaalityöntekijäjärjestö perustettiin Pariisissa 1928 ja nykyisen muotonsa International Federation of Social Workers sai Münchenissä 1956. Järjestön jäseniä ovat sosiaalityöntekijäjärjestöt, joita on nykyään 140 maassa edustaen yli kolmea miljoonaa sosiaalityöntekijää.
Järjestö edistää sosiaalityön ammatin tunnettuutta kansainvälisesti, lisää yhteistyötä ja tiedonvaihtoa eri maiden sosiaalityöntekijöiden välillä ja tuo sosiaalityön äänen kuuluviin kansainvälisillä areenoilla.
IFSW sai konsultatiivisen aseman YK:n talous- ja sosiaalineuvostossa vuonna 1959 ja myöhemmin myös Unicefissa, ILO:ssa ja Unescossa.
Suomalaiset sosiaalityöntekijät tulivat IFSW:n piiriin viisikymmentä vuotta sitten. Vuodesta 1976 lähtien järjestön edustajat ovat osallistuneet toimintaan ja olleet muovaamassa 2000-luvun keskeisiä ohjelmia kuten sosiaalityön määritelmää, eettisiä ohjeita ja globaaleja sosiaalityön koulutuksen standardeja.
Uudempia ohjelmia ovat Globaali agenda sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen edistämiseksi sekä Climat Justice Program, jonka osana on hyväksytty ohjelma sosiaalityön roolista uuden ekososiaalisen maailman luomiseksi. Ohjelmassa painotetaan, että ihmisoikeuksia ja ympäristöä on suojeltava yhtäaikaisesti.
Sosiaalityötä tehdään hyvin erilaisissa kehyksissä
Talentian ammatillisten asioiden erityisasiantuntija Jaana Manssilan yhtenä työtehtävänä on edustaa Suomea IFSW:n jokavuotisissa kokouksissa.
– IFSW:n tilaisuuksissa kaikki ihmiset tuntuvat heti tutuilta. Puhumme samaa kieltä ja ymmärrämme toisiamme – tai ainakin meillä on vahva halu ymmärtää. Se lienee sosiaalityön ydintä.
–Minulle IFSW:n tilaisuudet ovat kuin peili, jonka kautta voin tarkastella suomalaista sosiaalityötä ja reflektoida oman järjestömme toimintaa, saada lisää ymmärrystä ja näkökulmia, Manssila kuvaa.
Manssila toteaa, että sosiaalityötä tehdään hyvin erilaisissa kehyksissä, mutta työn lähtökohdat kuten etiikka, ammatillisuus ja asiat, joiden parissa työtä tehdään ovat universaaleja.
– Suomessa sosiaalityön ammatit ovat tarkasti säädeltyjä ja työ suurelta osin viranomaistyötä, mitä se ei muualla maailmassa suinkaan ole. Esimerkiksi Latinalaisessa Amerikassa sosiaalityö nähdään varsin poliittisena ammattina. Globaalisti sosiaalityö näyttäytyy ihmisoikeusammattina.
Jaana Manssila luonnehtii, että IFSW käsittelee sosiaalityön geneerisiä asioita kuten etiikkaa, määritelmiä ja koulutusta.
– Alueellisissa järjestöissä päästään lähemmäs erityiskysymyksiä, kuten IFSW:n Euroopan alueen projekti, joka edistää palvelunkäyttäjien äänen voimistamista palveluiden kehittämisessä tai yhteisöllisen sosiaalityön keskuksen toiminnan perustaminen ja tukeminen hyökkäyssodasta kärsivässä Ukrainassa.
Mahdollisuus kokea IFSW:n henki
Konferenssit ovat yksittäisille sosiaalialan ammattilaisille mahdollisuus kokea IFSW:n henki. Globaali konferenssi järjestetään parillisina vuosina, alueelliset konferenssit parittomina vuosina.
Euroopan alueen konferenssi Oslossa viime lokakuussa käsitteli ympäristö- ja alkuperäiskansateemoja ja ensi kesäkuussa Nairobissa järjestettävä globaalin konferenssin teema nousee swahilinkielisestä sanasta harambee, joka tarkoittaa ”kaikki vetävät yhdessä”.
Harambeessa kyse on filosofiasta ja eletystä käytännöstä Itä-Afrikassa. Harambee merkitsee solidaarisuutta, yhteisöllisyyttä ja kollektiivista vastuuta, jotka ovat myös sosiaalityön ydintä, kertoo IFSW:n kenialainen presidentti Charles Mbugua.
Konferensseissa saa vahvan todisteen siitä, miten globaali ammatti sosiaalityö on.
Pääluentojen lisäksi konferenssiohjelmat koostuvat osallistujien omaa työtään ja tutkimustaan esittelevistä esityksistä ja keskusteluista niiden pohjalta sekä vierailuista työpaikoille.
Konferensseissa tuntee, miten globaali ammatti sosiaalityö on.
Tälläkin kertaa globaali konferenssi järjestetään yhdessä Sosiaalityön koulujen kansainvälisen järjestön (IASSW) ja kansainvälisen sosiaaliturvajärjestön (ICSW) kanssa.
– Talentia on tukenut Hyvä käytäntö -palkinnon saajia osallistumaan konferensseihin ja esittelemään työtään kollegoille ympäri maailmaa. Järjestön matka-apurahoja voidaan myös kohdentaa konferensseihin osallistumiseen, Manssila kertoo.
Jokaista sosiaalialan ammattilaista lähelle tulee IFSW:n julistama sosiaalityön päivä, jota juhlitaan joka vuosi maaliskuun toisena tiistaina. Juhlapäivänä saa olla ylpeä ammatistaan ja tuntea sen globaalin voiman. Monessa maassa päivää juhlitaan myös yhdessä palvelunkäyttäjien ja yhteisöjen kanssa.
Talentia, sosiaalityön yliopistoverkosto Sosnet ja sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto SOAMK järjestävät 17.3.2026 perinteisen webinaarin, jonka teemana on Yhdessä rakennettu tulevaisuus.
Kehitys Pohjoismaissa samansuuntainen
Pohjoismaiset sosiaalityöntekijäjärjestöt alkoivat tehdä satunnaista yhteistyötä jo 1950-luvulla. Vuonna 1970 perustettiin Nordiska Socialarbetarorganisationernas Samarbetskommittee.
Komiteaan kuuluvat Suomi, Norja, Ruotsi, Tanska, Islanti, Färsaaret ja Grönlanti. Puheenjohtajuus kiertää kahden vuoden jaksoissa maiden kesken. Komitea kokoontuu kaksi kertaa vuodessa puheenjohtajuusmaassa.
Suomi on nyt toista vuotta puheenjohtajana ja kokousten koollekutsujana. Viimeisin kokous oli helmikuun lopulla Helsingissä.
– Pohjoismaiset kokoukset ovat tiiviitä ja asiapitoisia. Asialistalla on aina maaraportit ja yksi tai kaksi teemaa, joiden käsittelyyn valmistaudutaan etukäteen, Jaana Manssila kertoo.
– Pidän maaraportteja ja niiden pohjalta käytyjä keskusteluja suuressa arvossa. Niissä liikutaan monilla tasoilla lainsäädäntöasioista sosiaalihuollon ajankohtaisiin asioihin. Samalla kuulee myös poliittista tilannekatsausta. Maaraporttien käsittelyn pohjalta saa hyvän käsityksen, millaista kehitystä pohjoismaissa on meneillään. Kyse on vertaisoppimisesta ja mahdollisuudesta asioiden reflektointiin, Manssila kuvaa.
Sosiaalityön päivä tuo IFSW:n lähelle jokaista ammattilaista.
Sosiaalihuollon kehitys Pohjoismaissa on samansuuntainen, vähän eriaikainen vain. Yleistäen voisi sanoa, että Ruotsi ja Tanska ovat usein edelläkävijöitä, joista otetaan mallia Norjassa ja Suomessa, Manssila arvioi.
Maahanmuuttajiin liittyvät kysymykset, työllisyyspalvelut ja mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat tapetilla nyt kaikissa maissa. Tiukennuksia ja leikkauksia on meneillään. Trendinä myös sosiaalihuollon ammattilaisten roolin supistuminen. Yhteisillä keskusteluilla etsitään ratkaisuja, joilla tukea työntekijöitä ja asiakkaita.
Kansainvälisessä yhteistyössä rakentuu verkostoja
Helmikuun kokouksessa teemana olivat sosiaalityön työmarkkinatilanne ja koulutustarjonta sekä sosiaalihuollon vaikuttavuus -keskustelu ja toimet eri pohjoismaissa.
– Suomessa työllisyystilanne on heikentynyt nopeasti. Käytännössä sosiaalityöntekijäpula on poistunut ja sosionomien työttömyysaste on kasvanut osin hyvinvointialueiden leikkausten vuoksi 0,1 prosenttiyksikköä joka kuukausi viimeisten kuukausien aikana ollen marraskuussa jo 7,9 %.
Kyse on vertaisoppimisesta ja mahdollisuudesta reflektointiin.
Jaana Manssila pitää pohjoismaisen ja kansainvälisen yhteistyön merkittävänä antina sitä, että niissä luodaan verkostot, joista aina löytää jonkun, jolta voi kysyä ja saada tietoa, miten muualla asiat on hoidettu.
– Vastikään minulla oli pitkä keskustelu Israelin sosiaalityöntekijäjärjestön edustajien kanssa sosiaalityöntekijöiden työhyvinvoinnin tukemisesta Suomessa. Israelilaiset olivat kiinnostuneita esimerkiksi asiakasmitoituksesta.
–Oleellista on se, että kunnioitamme toisten kysymyksiä ja vastaamme niihin paneutuen, Jaana Manssila selventää.
Ulkomaisilta vierailta mielenkiintoisia havaintoja Suomesta
Osa Talentian kansainvälistä toimintaa on tukea muita sosiaalialan ammattilaisten piirissä toimivia järjestöjä heidän työssään. Talentia on pitkään tukenut CIF Finlandia, joka osallistuu globaalin Council of International Fellowship´in vaihto-ohjelmiin jakamalla tietoa niistä ja järjestämällä vuosittain vaihto-ohjelman Suomessa.
– CIF:n ohjelmat ovat sosiaalialan ammattilaisille oiva mahdollisuus tutustua ammatilliseen työhön ja sosiaalipalveluihin eri maissa. Jos ei itse voi lähteä vaihto-ohjelmaan, voi saada kansainvälisen tuulahduksen ottamalla Suomeen tulevan ammattilaisen asumaan luokseen vaihto-ohjelman ajaksi, Manssila kertoo.
– CIF:n vaihto-ohjelman osallistujat ovat joka vuosi vieraana myös Talentian toimistolla ja saavat tietoa järjestön toiminnasta ja suomalaisen yhteiskunnan toimintatavoista. Vierailta tulee valtavan kiinnostavia havaintoja.
Kristiina Koskiluoma
