Miltä tuntuisi työelämä, jos et välttämättä koskaan saisi palkankorotuksia ja lomarahoja tai työnantaja määräisi tekemään 45 tunnin työviikon ilman lisiä?
Tällaista voisi työelämä olla ilman työehtosopimuksia ja erityisesti ilman yleissitovia työehtosopimuksia.
Yleissitovat työehtosopimukset kuuluvat olennaisesti suomalaiseen työelämään. Ilman niitä moni työntekijä joutuisi neuvottelemaan palkastaan ja työehdoistaan yksin työnantajan kanssa.
Lähtöpalkka saattaisi jäädä matalaksi, kun neuvottelujen pohjana ei olisi työehtosopimusten vähimmäistasoa. Lomaoikeus ja oikeus sairausloman palkkaan voisivat jäädä vain lain minimiin, eikä lomarahoista olisi sovittu lainkaan.
Mikä ihmeen yleissitova työehtosopimus?
Suomessa työnantaja- ja työntekijäliitot sopivat keskenään työ- ja virkaehtosopimuksista. Työehtosopimus määrittää tietyn alan vähimmäistyöehdot, joita ei saa alittaa työsopimuksessa.
Yleissitovuus tarkoittaa, että työehtosopimuksen ehdot koskevat kaikkia alan työnantajia, myös työnantajaliittoon kuulumattomia.
Yleissitova työehtosopimus suojaa kaikkia alan työntekijöitä, mutta erityisesti niitä, jotka työskentelevät järjestäytymättömän työnantajan palveluksessa.
Miksi yleissitovuudesta kannattaa kiinnostua juuri nyt?
Ensi vuonna poistuu ay-jäsenmaksun verovähennysoikeus. Jos liittojen jäsenmäärä lähtisi tämän seurauksena laskuun, voi tien päässä odottaa yleissitovuuden mureneminen.
Tiesitkö, että Suomessa minimipalkkaa ei ole laissa, vaan vähimmäispalkoista määrätään työehtosopimuksissa?
Mitä pienempiä liitot ovat, sitä heikompi on niiden neuvotteluvoima. Työntekijöiden alhainen järjestäytymisaste puolestaan voi vähentää työnantajien kiinnostusta neuvotella työntekijöiden kanssa työsuhteen ehdoista.
– Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että työntekijöiden etua ja oikeuksia ei pystyttäisi neuvotteluissa edistämään yhtä hyvin kuin aiemmin. Työantajahan tavallaan ostaa neuvotteluissa työrauhaa, ja siihen vaikuttaa suoraan se, kuinka iso osa työntekijöistä kuuluu liittoon. Neuvotteluissa usein estetään myös työnantajan tavoitteet heikentää tiettyjä työntekijöiden etuja, painottaa Talentian neuvottelujohtaja Tuomas Hyytinen.
Mitä tapahtuu, jos yleissitovuus poistuu?
Työehtosopimuksilla voidaan turvata työntekijöille lakia parempia etuja, kuten pidemmät vuosilomat, palkallinen sairausloma tai lomaraha, jota laissa ei ole.
Työehtosopimukset tuskin poistuvat, vaikka alalla yleissitovuus poistuisi. Tilanne voi kuitenkin johtaa siihen, että työehdot vaihtelevat työnantajakohtaisesti.
Työnantajan ei enää tarvitsisi noudattaa alan työehtosopimuksen vähimmäisehtoja, ellei se kuulu työnantajaliittoon, joka on sopimuksen tehnyt.
Julkisen sektorin työehtosopimukset ovat normaalisitovia. Miten ne eroavat yleissitovista sopimuksista?
Normaalisitova työehtosopimus sitoo vain niitä työnantajia ja työntekijöitä, jotka kuuluvat sopimuksen tehneisiin järjestöihin. Yleissitovuus taas ulottaa vähimmäisehdot myös järjestäytymättömiin työnantajiin ja työntekijöihin.
90 % suomalaisista kuuluu yleissitovan tai normaalisitovan työehtosopimuksen piiriin.
Julkisella sektorilla kaikki työnantajat ovat järjestäytyneitä, joten yleissitovuudelle ei ole tarvetta. Esimerkiksi Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT edustaa kuntia ja hyvinvointialueita.
Järjestäytymisellä on merkitystä – Talentian saavutuksia viime vuosilta:
Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki
Sosiaalialan korkeakoulutettujen järjestäytymisellä Talentiaan on ollut ratkaiseva merkitys lainsäädäntöön. Hyvä esimerkki tästä on vuonna 2016 voimaan tullut sosiaalihuollon ammattihenkilölaki.
Talentia oli keskeisessä roolissa lain saamisessa. Ilman jäsenten vahvaa tukea ja järjestäytymistä lakia olisi ollut vaikea saada läpi.
Sosiaalialan palkat nousseet nopeasti
Sosiaalialan palkat ovat nousseet nopeammin kuin monella muulla alalla. Taustalla ovat muutaman vuoden takaiset kunta-alan ja yksityisen sosiaalipalvelualan lakot. Niiden ja liittojen neuvotteluvoiman ansiosta aloille saatiin kunnon palkankorotukset sekä lisäksi monivuotinen palkkaohjelma kuntiin ja hyvinvointialueille.
Hyvä palkkakehitys jatkuu: kevään kunta- ja hyvinvointialueiden sopimusneuvotteluissa saatiin sekä palkankorotukset että jatkoa palkkaohjelmalle. Yksityisen sosiaalipalvelualan ja varhaiskasvatuksen neuvotteluja käydään loppuvuodesta.
Työehtosopimus vs. Suomen lainsäädäntö
Työehtosopimus
✔ Vähimmäispalkat
✔ Erilaiset lisät, kuten iltalisät
✔ Lakia paremmat ylityökorvaukset
✔ Lomaraha ja usein parempi lomakertymä
✔ Sijaisuus- ja päivystyskorvaukset
✔ Luottamusedustaja/-mies
✔ Sairausajan palkka lakia parempi
✔ Selkeät riidanratkaisumenettelyt
Jos vain laki turvana
– Ei yleistä minimipalkkaa
– Lisät eivät automaattisia
– Ylityökorvaukset vain lain minimi
– Ei lomarahaa, loma usein minimi
– Korvaukset erikseen sovittava
– Ei välttämättä luottamusedustajaa/-miestä työpaikalla
– Sairausajan palkka lain tasolla
– Riitatilanteissa vähemmän turvaa
Lähteet: työ- ja elinkeinoministeriö, Tyosuojelu.fi, sosiaali- ja terveysministeriö
