Varhaiskasvatuksen ilmoituksen tekoon on edelleen liian korkea kynnys.
Ilmoitusvelvollisuus varhaiskasvatuksen toteuttamiseen kohdistuvasta epäkohdasta tai epäkohdan uhasta tuli voimaan 1.8.2021.
Sen tavoitteena on vahvistaa varhaiskasvatuksen henkilöstön keinoja puuttua lapsen varhaiskasvatukseen kohdistuviin epäkohtiin tai niiden uhkiin, jotta ne tulevat nopeasti tietoon ja niihin voidaan puuttua ajoissa.
Ilmoituksia tehdään silti edelleen hyvin vähän. Talentian varhaiskasvatuksen erityisasiantuntija Anne Rytilahti epäileekin, etteivät kaikki vaka-ammattilaiset ole täysin tietoisia siitä, mitä asioita velvollisuus koskee.
Tehdyt ilmoitukset ovat nimittäin kohdistuneet pääasiassa lasten ja henkilöstön väliseen suhdelukuun.
– Ilmoitusvelvollisuus koskee tilanteita, joissa varhaiskasvatuksen tavoitteet, siis lapsen hyvinvoinnin tai kasvun, kehityksen tai oppimisen edellytykset vaarantuvat varhaiskasvatuslain vastaisesti. Jos varhaiskasvatuksessa on suunniteltu lapsen kasvuun ja kehitykseen vaikuttavaa toimintaa, eikä se jostakin syystä toteudu tai toteutuu hyvin harvoin, tulisi asiasta tehdä ilmoitus Kyseessä voi olla vaikkapa tuki, johon lapsella olisi oikeus, Rytilahti selvittää.
Kun työntekijä huomaa kollegan kohtelevan lasta epäasiallisesti tai sopimattomasti toistuvasti, on se ilmoituksenalainen asia.
–Lapsi saattaa käyttäytyä haastavasti, eikä aikuinen näe lapsen käytöksen taakse mikä siihen on syynä. Lasta ei tueta, vaan häntä rangaistaan tai kohdellaan muutoin epäasiallisesti. Lapsi voi myös esimerkiksi olla aikuisen syntipukki tai kohde, jota syytetään toistuvasti eikä häntä kohdella tasa-arvoisesti kuten muita lapsia.
Työpaikalla tulee olla selkeät menettelyohjeet ilmoitusvelvollisuudesta.
Myös lasten arvostelu ja puhuminen lapsesta selän takana, jatkuva äänen korottaminen, tai puhetapa ”sä et koskaan käyttäydy hyvin” tai ”sä teet aina noin” ovat ilmoituksen alaisia asioita.
– Toki on luonnollista, että kiireen ja paineen keskellä työntekijä saattaa joskus ärähtää lapselle, mutta se ei saa olla toistuvaa.
Ehdottomia ilmoitusvelvollisuuden alaisia asioita ovat lapsen henkinen ja fyysinen laiminlyönti, sekä se jos työntekijä syyllistyy fyysiseen ja henkiseen väkivaltaan.
–Tällaisissa tapauksissa tulee toki tehdä tarvittaessa myös lastensuojeluilmoitus.
Henkilö- ja suhdelukujen toistuvan ylityksen lisäksi ilmoitusvelvollisuus koskee jatkuvaa kelpoisen henkilöstön puutetta. Myös epätarkoituksenmukaiset tilat ja puutteelliset välineet ovat ilmoitusasioita.
Selkeät menettelyohjeet täytyy olla
Rytilahti saa kentältä ajoittain kysymyksiä, joissa pohditaan päiväkodin toimintakulttuuria tai työkaverin käyttäytymistä muita kohtaan. Kysymyksiä esittävät henkilöt pitävät niitä usein työsuojelukysymyksinä.
– Minun korviini ne kuulostavat myös varhaiskasvatuksen laatuasioilta. Jotkut epäkohdat saattavatkin liittyä sekä varhaiskasvatuksen toteuttamiseen että työsuojelukysymyksiin.
Niitä ovat esimerkiksi päiväkodin epätarkoituksenmukaiset tilat tai jos piha on vaarallinen sekä työntekijöille että lapsille. Eli kannattaa siis pohtia, onko ongelmalla välillistä vaikutusta lapsen hyvinvointiin ja kehitykseen, Rytilahti neuvoo.
Työpaikalla tulee olla selkeät menettelyohjeet ilmoitusvelvollisuudesta. Jos sellaisia ei ole, voi niitä kysyä omalta esihenkilöltä.
Rytilahden mukaan olisi tärkeää, että varhaiskasvatusyksikössä keskusteltaisiin yhdessä, mitkä asiat vaarantavat lapsen laadukkaan ja lainmukaisen varhaiskasvatuksen. Myös toimintakulttuuria tulisi arvioida toistuvasti.
–Henkilöstön työhyvinvointi ja yksikön riittävät resurssit kulkevat käsikädessä varhaiskasvatuksen laadun kanssa. Jos ihminen on kovin kuormittunut, on hänellä suurempi riski kohdella lasta epäasiallisesti.
Aurassa tehty yksi ilmoitus
Auran kunnan varhaiskasvatustoimessa on puhuttu paljon ilmoitusvelvollisuudesta. Kunnan kahden päiväkodin ilmoitustaululla on myös ohjeet siitä, miten toimia, jos työntekijällä herää epäilys ilmoituksen tarpeesta.
– Keskustelin vastikään asiasta kahden perhepäivähoitajan kanssa. Muistuttelen asiasta myös päiväkotiemme jokavuotisissa pedagogisissa palavereissa, kertoo varhaiskasvatuksen päällikkö Anita Peltonen.
Hän toimii myös Auran kahden päiväkodin johtajana sekä perhepäivähoitajien ohjaajana.
Aurassa on tehty lain voimassaolon aikana ainoastaan yksi ilmoitus, joka koski päiväkodin henkilöstömitoitusta. Tuolloin oli eräässä ryhmässä ollut liian vähän työntekijöitä kahden tunnin ajan.
– Kun tutkin asiaa tarkemmin, selvisi että koko talon tasolla oli ollut riittävästi henkilöstöä, joten ilmoitusta ei tehty aville. Kävimme henkilökunnan kanssa asiasta ihan kunnon keskustelun ja laadin heille kirjallisen vastineen, johon laitoin suhdeluvut näkyville. Pääsimme sitten yhteisymmärrykseen, Peltonen selvittää.
Ilmoituskynnys on korkea.
Aurassa pyritään pitämään henkilöstömitoitukset kohdallaan. Joka ryhmässä on pääsääntöisesti paikalla kolme aikuista klo 8.30–15.30 välillä.
– Jos ryhmässä on 12 alle kolmevuotiasta ja heidät pitäisi pukea kahdestaan toppahousuihin ja kurahaalareihin, olisi se aika mahdoton tehtävä.
Hänen toimistonsa on toisen päiväkodin tiloissa, joten hän pystyy seuraamaan läheltä henkilökunnan jaksamista.
– Käyn rupattelemassa heidän kanssaan päivittäin, joten minulla on mielestäni melko hyvä ”hajumentti” siitä, mitä täällä tapahtuu.
Myös Peltosen mukaan henkilöstön työhyvinvointi on yksi tärkeimmistä lasten hyvinvointia, kasvatusta ja oppimista tukevista tekijöistä.
– Uskon, että järjestämämme säännölliset tiimipalaverit ja opepedat ovat meillä hyvinvoinnin kannattelevia tekijöitä.
Johdon läheisyydellä merkitys työhyvinvointiin
Peltonen kuuluu Varsinais-Suomen opetustoimen foorumiin, joka kokoontuu kaksi kertaa toimintakaudessa.
– Olen kuullut kollegoilta kommentteja, että joissakin tapauksissa henkilökunta olisi voinut tehdä ilmoituksen, mutta ei tehnyt. Minulla on siis mututuntuma, että ilmoituskynnys on korkea, sillä suurissa kaupungeissa, joissa on useampia varhaiskasvatusyksiköitä, esiintyy varmasti ongelmia.
Kun Auran päiväkodeissa tehtiin viimeksi työhyvinvointikysely, oli yksi kysymyksistä ”Suosittelisitko työyhteisöäsi tuttavillesi” ja kaikissa vastauksissa oli ”kyllä”.
Peltonen uskoo johdon läheisyydellä olevan suuri merkitys työhyvinvoinnille. Mitä kauempana johto on, sitä vaikeampaa on toteuttaa johdon visiota.
– Henkilökunta luottaa minuun varmasti myös siksi, että he tietävät minun toimineen kaikissa mahdollisissa varhaiskasvatuksen rooleissa lastenhoitajasta ja perhepäivähoitajasta opettajaan. Hallitsen siis substanssin. Toki pyrimme kuitenkin kehittämään toimintaamme, sillä aina on jotakin parannettavaa.
Varhaiskasvatuksen työtekijä, toimi näin:
- Jos huomaat epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan lapsen varhaiskasvatuksen toteuttamisessa, ilmoita asiasta viipymättä varhaiskasvatuksen toimipaikkasi toiminnasta vastaavalle henkilölle.
- Ilmoitus tulee tehdä kirjallisesti, jotta se voidaan dokumentoida ja mahdollisesti tarvittaessa myöhemmin todentaa, että olet täyttänyt ilmoitusvelvollisuutesi.
- Ilmoitus tulee tehdä omalla nimellä. Ilmoituksen voi tehdä myös työyhteisö.
- Ilmoitus voidaan tehdä salassapitosäännösten estämättä, jos se on välttämätöntä asian käsittelemiseksi ja epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan poistamiseksi.
- Ilmoitusvelvollisuus koskee vain sellaisia epäkohtia, jotka olet itse havainnut ja pystyt ne todentamaan.
Ilmoituksen kulku:
- Ensin ilmoitus annetaan päiväkodin johtajalle, joka pyrkii poistamaan epäkohdan.
- Jos se ei onnistu, hänen tulee ilmoittaa asiasta kunnan varhaiskasvatusjohtajalle, jonka tulee omalta osaltaan antaa ohjeistusta ja neuvontaa epäkohdan poistamiseksi.
- Jos asia ei vieläkään korjaannu, on varhaiskasvatusjohtajan ilmoitettava asiasta aluehallintovirastolle tai Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle. Sieltä lähetetään varhaiskasvatusjohtajalle selvityspyyntö asiasta.
Päivi Tolonen
