Työnantaja tukee useissa kunnissa sekä varhaiskasvatuksen lastenhoitajan sosionomiopintoja, että sosionomin sosiaalityön maisteriopintoja.
Varhaiskasvatuksessa tarvitaan työntekijöitä. Esimerkiksi Helsinkiin tarvitaan vuoteen 2032 mennessä noin 2600 korkeakoulutettua työntekijää.
– Heistä vähintään puolet tulisi olla varhaiskasvatuksen opettajia, mutta myös varhaiskasvatuksen sosionomit ovat meille tärkeitä ja siksi haluamme tukea sosionomiopintoja, kertoo HR-asiantuntija Sirpa Seppälä Helsingistä.
Helsingissä työnantaja tukee rahallisesti sekä varhaiskasvatuksen sosionomin monimuoto-, että polkuopintojen suorittamista. Monimuoto-opiskelijoille voidaan maksaa opiskelua varten myönnetyn työvapaan ajalta täydet palkkaedut enintään 74 päivän ajalta.
– Avoimessa ammattikorkeakoulussa opintonsa aloittavat polkuopinto-opiskelijat voivat saada takautuvasti enintään 500 euroa opintomaksua, sekä 10 päivää palkallista työvapaata. Tämän jälkeen voidaan vielä myöntää 64 päivää palkkaetua koko tutkinnon suorittamiseen.
Helsingin Metropolia-ammattikorkeakoulussa opiskelee tällä hetkellä varhaiskasvatuksen sosionomiksi noin 25 pääkaupunkiseudulla työssä olevaa lastenhoitajaa. Heidän taustansa vaihtelee konkareista tuoreempiin lastenhoitajiin. Monimuotokoulutukseen sisältyy 4–6 lähipäivää kuukaudessa. Monet oppimistehtävät tehdään työpaikalla.
– Kolmesta harjoittelujaksosta kaksi tehdään varhaiskasvatuksessa, eli käytännössä useimmiten omalla työpaikalla ja yksi tehdään muualla kuin varhaiskasvatuksen toimintaympäristössä, kertoo varhaiskasvatuksen yliopettaja ja tutkintovastaava Saila Nevanen.
Lisää opiskelijoita aloittaa vuoden 2026 alussa, kun ns. kuutoskaupunkien pilottikoulutusmalli pyörähtää käyntiin. Pilotissa lastenhoitajia koulutetaan täsmäkoulutuksella työn ohella varhaiskasvatuksen sosionomeiksi opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämällä kuuden miljoonan euron avustuksella. Mukana ovat Helsingin lisäksi Espoo, Vantaa, Tampere, Turku ja Oulu.
– Helsingin osuus on noin reilu kaksi miljoonaa euroa ja opiskelijoita aloittaa 26, kertoo Helsingin varhaiskasvatusjohtaja Miia Kemppi.
Kaupunki osallistuu pilottiin tarjoamalla työntekijöille palkallisia vapaapäiviä opiskelua varten sekä vastaamalla sijaiskustannuksista, tilakustannuksista ja muista mahdollisista tilauskoulutusten kustannuksista.
Opiskelijat ovat erittäin motivoituneita
Karelia ammattikorkeakoulussa Joensuussa on kouluttautunut joukko lastenhoitajia työn ohella varhaiskasvatuksen sosionomeiksi vuodesta 2021 alkaen. Kuntien ja oppilaitoksen yhteisessä hankkeessa oli mukana lastenhoitajia Liperistä, Joensuusta ja Nurmeksesta.
– Yhdeksän on jo valmistunut, ja 24 valmistuu tämän vuoden aikana. Useimmille, ellei sitten kaikille opiskelijoille on luvattu valmistumisen jälkeen varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävänimikkeen mukainen työtehtävä, kertoo lehtori Antti Raekorpi Kareliasta.
Koulutus on sisältänyt 10–12 koulupäivää lukukaudessa, joista lähipäiviä noin 4. Opinnot sisälsivät paljon itsenäistä opiskelua ja osa suoritettiin omassa työssä, jotta opiskelijat saisivat peilata teoriaa käytäntöön. Kunnat tukivat työntekijöidensä opiskelua eri tavoin, muun muassa palkallisina koulupäivinä.
Kyseessä olivat polkuopinnot, joten opiskelijat suorittivat aluksi Karelian avoimessa ammattikorkeakoulussa sosionomikoulutuksen opintoja vähintään 45 opintopistettä. Jotta opiskelija pystyi hakemaan hankkeeseen sisältyvässä erillishaussa tutkinto-opiskelijaksi, hänen edellytettiin saaneen avoimen opintojen keskiarvoksi numeron 2.
Vaikka opiskelijat olivat erittäin motivoituneita, haastoi opiskelu alussa erityisesti niitä opiskelijoita, joiden edellisistä opinnoista oli pitkä aika.
– Kaikki valmistuivat kuitenkin alle 3,5 vuoden määräajassa, mikä kertoo motivaatiosta, mutta myös opiskelutaitojen kehittymisestä opintojen aikana, Raekorpi kiittelee.
Tutkinnon avulla monipuolisempia tehtäviä
Joensuulainen Riitta Kammonen valmistuu kesäkuussa 2025 varhaiskasvatuksen sosionomiksi Karelia AMK:sta.
Kolmen opiskeluvuotensa aikana hän oli kahdesti muutaman kuukauden opintovapaalla. Muun ajan Kammonen teki täyttä työaikaa. Illat ja viikonloput kuluivat tiiviisti omassa opiskelunurkkauksessa kotona.
– Olihan se välillä aikamoista pusertamista. Erityisesti lukukausien alussa kauhistuttivat edessä olevat kurssimäärät. Onneksi meidän opiskelijaporukallamme oli samaan aikaan heikot hetkensä, joten tuimme toinen toisiamme, hän toteaa.
Hankkeessa mukana olevat joensuulaiset ovat sitoutuneet työskentelemään Joensuun kaupungilla kaksi vuotta valmistumisensa jälkeen.
– Nykyinen työpaikkani Jukolan päiväkoti on jo luvannut minulle sosionomin paikan.
Kammonen valmistui varhaiskasvatukseen suuntautuneeksi lähihoitajaksi 2014. Sitä ennen hän työskenteli käsityöalalla. Hänellä on myös artesaanin ja vaatetusteknikon koulutus.
– Sosionomiopinnot alkoivat uuden kaipuusta, saan tutkintoni myötä monipuolisempia tehtäviä, hän kiittelee.
Paljon virkoja auki
Pohjois-Karjalassa koulutetaan varhaiskasvatuksen sosionomien lisäksi sosiaalityöntekijöitä ahkerasti. Hyvinvointialue Siun Sotessa alkoi viime vuonna Itä-Suomen yliopiston hallinnoima Sosiaalipalvelujen kehittämis- ja koulutushanke SOKKE-PK. Sen avulla koulutetaan 25 henkilöä yhteiskuntatieteiden maistereiksi pääaineenaan sosiaalityö.
Kaikilla opiskelijoilla on aiempi korkeakoulututkinto, suurimmalla osalla se on sosionomin tutkinto. Lisäksi he ovat suorittaneet sosiaalityön perus- ja aineopinnot.
Koulutukseen järjestettiin yleinen haku. 24 opiskelijaa työskentelee tai on työskennellyt Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella.
– Suurin osa opinnoista järjestetään Joensuun kampuksella, jossa opiskelijoilla on oma pienryhmä. Siun Sotessa työskentelevät opiskelijat saavat käyttää opintoihin kaksi palkallista työpäivää kuukaudessa, kertoo kehittäjäsosiaalityöntekijä Anu Hyppönen Siun Sotesta.
Opiskelijoiksi valikoitunut erinomainen porukka.
Opiskelijoiden piti sitoutua suorittamaan maisterivaiheen käytännönoppimisjakso Siun sotessa. Kehittäjäsosiaalityöntekijä auttaa tarvittaessa paikan etsinnässä sekä kehittämistehtävässä, joka on tärkeä osa jaksoa.
Hyppösen mukaan opiskelijoiksi on valikoitunut erinomainen porukka, joka on innoissaan tulevista mahdollisuuksista työskennellä sosiaalityöntekijöinä.
– Siun Sotessa on tällä hetkellä virkoja auki aina vammaispalvelujen sosiaalityöstä ja gerontologisesta sosiaalityöstä työikäisten palveluihin, sekä toki myös paljon lastensuojelun sosiaalityöntekijän virkoja. Osa opiskelijoista hoitaa jo sosiaalityöntekijöiden sijaisuuksia, Hyppönen sanoo.
SOKKE-PK-hanke kestää vuoden 2026 loppuun saakka. Jos opiskelija ei ole tuolloin ehtinyt suorittaa tutkintoaan loppuun, hänellä jatkuu opiskeluoikeus Itä-Suomen yliopiston tutkinto-opiskelijana vuoden 2028 loppuun asti.
Pääsykoetta ei kannata pelätä
Lapin yliopistossa oli aiemmin mahdollisuus opiskella sosiaalityön maisteriksi joko avoimen yliopiston väylän, erillisten maisteri- tai normaaliopintojen kautta. Tänä vuonna avoimen väylä suljettiin henkilöiltä, joilla on jo korkeakoulututkinto.
– Samat henkilöt hakivat sekä maisteri- että avoimen väylän opintoihin. Niinpä siirsimme aloituspaikkoja avoimesta maisteriväylälle ja paikkoja on nyt 35, kertoo opintosuunnittelija Kirsi Päykkönen.
Maisteriopintojen paperihaussa lasketaan keskiarvo sosiaalityön aineopintokokonaisuuden tai kandidaattityön arvosanasta sekä korkeakoulututkinnon lopputyön arvosanasta.
– Pisteiden keskiarvon pitää olla vähintään 3/5. Jos arvosanat ovat heikot, kannattaa hakea myös normaalin pääsykokeen kautta, sillä opintojen alettua voi hakea siirtoa maisteriopintoihin, Päykkönen vinkkaa.
Pääsykoetta ei hänen mukaansa kannata pelätä, sillä elämänkokemuksesta on pääsykokeissa vain hyötyä ensiopintoihinsa hakevien untuvikkojen rinnalla.
Suurin osa maisteriopinnoista toteutetaan etänä, joten opinnot sujuvat työn ohella vaikkapa toiselta puolelta Suomea.
– Se vaatii kuitenkin joustoa työnantajalta, jos opiskelijalla on esimerkiksi kerran viikossa parin tunnin etäluento keskellä päivää.
Elämänkokemuksesta on pääsykokeissa vain hyötyä.
Opiskelijoissa on useita sosiaaliohjaajia, jotka tarvitsevat maisterin tutkinnon saadakseen sosiaalityöntekijän vakituisen paikan.
– Voi toki olla, ettei opiskelija löydä heti unelmatyötä kotipaikkakunnaltaan, mutta saa kuitenkin paikan, jossa voi edetä. Lastensuojelussa on paljon työpaikkoja, joten sieltä kannattaa aloittaa.
Sosionomiopiskelijat ovat erittäin motivoituneita ja tekevät opintonsa nopeasti, kertoo sosiaalityön graduryhmää ohjaava professori Sanna Hautala Lapin yliopistosta.
– Jos opiskelija on ollut pitkään töissä, hänellä on alan tietoa, joka auttaa orientoitumaan opintoihin. Maisteritutkinto sisältää kuitenkin arvokkaita teoriaopintoja, jotka valmentavat sosiaalityöntekijän tehtävässä tarvittavaan itsenäiseen päätöksentekoon, johon liittyy myös paljon juridisia seikkoja.
Päivi Tolonen
Joustavaa siirtymistä maisterikoulutukseen pilotoidaan yliopistojen yhteistyönä
Tampereen, Jyväskylän ja Itä-Suomen yliopiston yhteisessä Sosvalmistava-hankkeessa pilotoidaan täydentävien opintojen kokonaisuutta, jonka tarkoitus on helpottaa sosionomien (AMK) siirtymistä sosiaalityön maisterikoulutukseen.
Opintojen toivotaan myös vähentävän sosiaalityön ja sosionomiopintojen alkuvaiheen päällekkäisyyttä.
40 opintopisteen kokonaisuus tuottaa opiskelijalle hakukelpoisuuden sosiaalityön yliopistollisiin maisteriopintoihin ilman muiden täydentävien opintojen tarvetta.
Hanketta koordinoi Sosnetin kordinaatioyliopistona Lapin yliopisto.
sosnet.fi → sosvalmistava
