Opetushallitus julkaisi uudet ohjeet varhaiskasvatuksen yhteisiä juhlia, uskonnollisia tilaisuuksia ja katsomuskasvatusta varten. Espoolaisessa monikulttuurisessa Kirstin päiväkodissa erilaiset katsomukset kuuluvat tavalliseen arkeen.
Espoolaisen Kirstin päiväkodin kevätjuhlan kenraaliharjoituksissa soi heleästi Suvivirren ensimmäinen kappale. Eskarilaiset ovat opetelleet sanat ulkoa.
– Emme epäröineet Suvivirren ottamista mukaan ohjelmaan. Olemme selittäneet vanhemmille, että se kuuluu suomalaiseen kulttuuriperintöön. Kukaan ei ole valintaa kritisoinut, varhaiskasvatuksen opettaja Jonna Nygård sanoo.
Opetushallitukseltakin Suvivirsi saa synninpäästön. Huhtikuun lopussa julkaistujen uusien ohjeiden mukaan päiväkotien yhteisissä juhlissa saa olla yksittäisiä uskontoon viittaavia elementtejä. Suvivirsi ei tee kevätjuhlasta uskonnon harjoittamista.
Uusi ohjeistus koskee paitsi varhaiskasvatuksen yhteisiä juhlia myös uskonnollisia tilaisuuksia sekä katsomuskasvatusta.
– Varsinaisesti ohjeiden sisältö ei ole aiemmasta muuttunut, mutta olemme täsmentäneet ja selkeyttäneet ohjeistusta. Saimme vanhasta ohjeesta päivitystoiveita niin vanhemmilta kuin varhaiskasvatuksen ammattilaisilta. Monet pitivät aiempaa ohjetta vähän epäselvänä, opetusneuvos Kati Costiander Opetushallituksesta sanoo.
Uudistaminen oli tarpeen myös siksi, että ohjeistus haluttiin yhtenäiseksi varhaiskasvatuksesta lukioon ja ammatilliseen koulutukseen saakka. Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen ohjeet Opetushallitus oli uudistanut jo aiemmin.
Yhteiset juhlat kuuluvat kaikille
Uudet ohjeet painottavat, että päiväkodin yhteiset juhlat kuten kevät-, itsenäisyyspäivän ja joulujuhlat on tarkoitettu aivan kaikille päiväkodin lapsille, heidän huoltajilleen ja henkilökunnalle.
Juhlien sisällön pitää sopia mille tahansa katsomukselle. Mitään korvaavia tilaisuuksia niille ei pidä järjestää.
– Tässä on ollut ennen vähän epäselvyyttä. Paikoin on ollut korvaavia tilaisuuksia, Costiander sanoo.
Edelleen juhlien ohjelmaan voi siis kuulua vaikkapa yksittäinen virsi. Huoltajien toiveesta lapsi voidaan saattaa huomiota herättämättä tällaisten ohjelmanumeroiden ajaksi toiseen tilaan.
Aiemmin myös juhlien pitopaikka on voinut herättää hämmennystä. Uuden ohjeistuksen mukaan juhlapaikka ei tee tilaisuudesta uskonnollista. Jos vaikkapa pienen paikkakunnan ainoa tarpeeksi suuri juhlatila on kirkko, voi juhlan pitää siellä, kunhan ohjelma sopii kaikille.
– Jos juhla on kirkossa, pitää huoltajille viestiä erityisen tarkasti, ettei kyse ole uskonnon harjoittamisesta ja avata juhlan ohjelmaa täsmällisesti, Costiander neuvoo.
Mahdolliset uskonnolliset tilaisuudet eivät voi olla koko päiväkodin yhteisiä juhlia, vaan niihin osallistuminen on vapaaehtoista.
Suvivirsi ei tee kevätjuhlasta uskonnon harjoittamista.
Uskonnollisille tilaisuuksille pitää järjestää tarvittaessa vaihtoehtoista ohjelmaa. Tutustumiskäynnit vaikkapa kirkkoon tai moskeijaan eivät ole uskonnollisia tilaisuuksia, jos niissä ei harjoiteta uskontoa.
Toisaalta varhaiskasvatuksenjärjestäjä voi myös päättää, että päiväkotipäivän aikana ei osallistuta uskonnollisiin tilaisuuksiin.
Katsomuskasvatus hieman hahmoton käsite
Costianderin mukaan itse katsomuskasvatus on ollut monelle huoltajalle ja varhaiskasvatuksen ammattilaisellekin hieman hahmoton käsite.
– Etenkään huoltajille ei välttämättä ole ollut selvää, että katsomuskasvatus kuuluu aivan kaikille. Se ei ole mitenkään uskonnollisesti sitoutunutta. Esimerkiksi uskonnolliset tilaisuudet eivät ole osa katsomuskasvatusta, hän huomauttaa.
Katsomuskasvatuksen tavoitteena on edistää lasten ymmärrystä ja kunnioitusta eri katsomuksia kohtaan sekä tukea lapsen omaa identiteettiä. Tarkoitus on vahvistaa lasten valmiuksia ymmärtää moninaisuutta ja kykyä toimia yhteiskunnassa ja olla vuorovaikutuksessa eri tavalla ajattelevien ihmisten kanssa.
Päiväkodissa pitäisi tutustua lapsiryhmän erilaisiin katsomuksiin ja laajemmin Suomessa harjoitettuihin uskontoihin sekä uskonnottomuuteen.
Costiander tähdentää, että uskontoja ja katsomuksia ei siis tarvitse mitenkään vältellä varhaiskasvatuksessa – päinvastoin, aihetta pitää nostaa esiin ja lasten kysymyksiin saa vastata.
– Ammattilainen osaa pitää oman vakaumuksensa työstään erillään, hän sanoo.
Opetushallitus on koonnut verkkosivuilleen laajan Katsomuskasvatus varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa -materiaalipaketin.
– Sivustolla avataan hyvin sitä, mitä katsomuskasvatus nykypäivänä on ja annetaan vinkkejä suunnitteluun ja erilaisten aiheiden käsittelyyn, Costiander vinkkaa.
Luonnollinen osa päiväkodin arkea
Kirstin päiväkodin varhaiskasvatuksen opettajat, 3–5-vuotiaiden ryhmää vetävä Jonna Nygård ja eskarilaisia luotsaava Una Curkste, ovat Opetushallituksen uudet ohjeet luettuaan sitä mieltä, että Kirstin päiväkodissa ei tarvitse muuttaa toimintatapoja mitenkään.
– Olemme toimineet näin jo pitkään. Meillä erilaiset katsomukset ovat luonnollinen osa arkipäivää, Curkste sanoo.
Kirstin päiväkoti on monikulttuurinen. Päiväkodissa puhutaan yli 30 eri äidinkieltä. Henkilökunnasta kolmannes on muita kuin kantasuomalaisia.
– Lapset nostavat itse katsomuksia esiin päivittäin. Kun meille tulee uusi lapsi ryhmään tai aikuinen töihin, lapset kysyvät ensimmäisenä, oletko kristitty tai oletko muslimi. Keskusteluja syntyy myös lasten viikonloppuisista käynneistä kirkossa tai moskeijassa, Curkste kertoo.
Juhlien sisällön pitää sopia mille tahansa katsomukselle.
Taannoin eräs lapsi kysyi, voiko hän olla ystävä toisen lapsen kanssa, vaikka tämä syö possua.
– Vastasin, että totta kai. Vahvistukseksi halasin meidän muslimitaustaista avustajaamme, ja kerroin itse olevani uskonnoton. Me aikuisetkin olemme ystäviä, vaikka katsomuksemme on erilainen, Curkste lisää.
Opettajakaksikon mielestä katsomuskasvatus on tärkeää erityisesti siksi, että se nousee lapsista itsestään. Lapsilla on tarve ja halu tietää ja ymmärtää erilaisia katsomuksia.
Nygård arvelee, että monikulttuurisessa päiväkodissa katsomuskasvatus on jopa helpompaa kuin hyvin homogeenisessa päiväkodissa, jossa aihe ei nouse niin luontevasti esiin.
Hän on huomannut, että monista varhaiskasvatuksen ammattilaisistakin katsomusten käsittely päiväkodissa voi tuntua hämmentävältä.
– Uusilla työntekijöillä on monesti vähän arkuutta käsitellä tätä aihepiiriä. Silloin käymme aina keskustelun, että näistä asioista saa meillä puhua, Nygård selittää.
Kirstin päiväkodin lapset tutustuvat erilaisiin katsomuksiin myös ohjatusti. Opetuksessa Curkste ja Nygård hyödyntävät aktiivisesti Espoon kaupungin alkuvuodesta julkaisemaa kaikille avointa KATSO-katsomuskasvatus -verkkosivustoa. Se on pullollaan hyödyllistä materiaalia ja vinkkejä.
Ryhmät ovat tehneet myös tutustumiskäyntejä kirkkoon ja moskeijaan. Vierailut ovat vapaaehtoisia.
– Etukäteen viestimme selvästi, että tutustumiskäynneillä emme harjoita uskontoa, Nygård sanoo.
Tapa tutustua erilaisiin kulttuureihin
Monikulttuurisessa päiväkodissa tapahtumista viestiminen on ehkä vielä olennaisempaa kuin taustaltaan kovin yhtenäisessä päiväkodissa.
– Emme voi olettaa, että suomalaiset perinteet olisivat kaikille tuttuja. Joka kerta kerromme erikseen, millainen juhla tai tilaisuus on tulossa, mitä siellä tehdään, onko kyse uskonnonharjoittamisesta vai ei, Curkste sanoo.
Olennaista on myös kertoa, miksi jotain tehdään. Osa perheistä on esimerkiksi kyseenalaistanut laulamista katsomuksensa vuoksi.
– Kun olen selittänyt, että laulamalla lapset opettelevat rytmiä ja suomen kieltä, on laulaminen ollutkin huoltajille ok, Curkste kertoo.
Uskontoja ja katsomuksia ei tarvitse vältellä varhaiskasvatuksessa.
Kirstin päiväkodissa erilaiset juhlat ovat tapa tutustua erilaisiin kulttuureihin ja katsomuksiin – uskontoa harjoittamatta. Päiväkoti viettää yhdessä esimerkiksi muslimien eid-juhlaa ja joskus halloweenia. Juhlissa voi olla tarjolla niihin kuuluvia herkkuja ja ohjelmaan voi kuulua vaikkapa aisti- tai temppurata.
Yksi päiväkodin lapsiryhmistä on viettänyt myös hindujen dalawi- ja värijuhlia.
Päiväkoti osallistuu myös selvästi uskonnollisiin tilaisuuksiin. Halukkaat voivat mennä joulu- ja pääsiäiskirkkoon. Muille on tarjolla korvaavaa ohjelmaa.
Yhteiset juhlat ovat merkittäviä
Niin opetushallituksen Kati Costiander, kuin opettajat Una Curkste ja Jonna Nygård ovat yhtä mieltä siitä, että päiväkodin yhteiset juhlat ovat merkittäviä.
Ne luovat osallisuutta ja yhteisöllisyyttä lasten, huoltajien ja henkilöstön välille. Juhlat tekevät perinteitä ja kulttuuriperintöä tutuksi eri sukupolville ja erilaisista taustoista tuleville.
– Juhlissa lapset pääsevät esiintymään ja näyttämään vanhemmille, mitä he ovat vuoden aikana oppineet. Etenkin eskareille kevätjuhla on myös yhden aikakauden päätös, jonkinlainen elämän merkkipaalu, Curkste sanoo.
oph.fi → Katsomuskasvatus varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa
Anu Vallinkoski
