Puheeksioton avulla voidaan tukea asiakkaan hyvinvointia, ohjata varhaiseen tukeen ja vahvistaa ennaltaehkäisevää työotetta.
Viime vuosina Suomen kestävän kasvun ohjelman aluehankkeissa on kehitetty runsaasti konkreettisia malleja ja työvälineitä, jotka helpottavat ammattilaisen arkea ja asiakkaan polkua oikean tuen äärelle.
Hyvinvoinnin puheeksiotto on keskustelualoite, jossa sosiaali- tai terveydenhuollon ammattilainen nostaa luontevasti esiin asiakkaan hyvinvointiin liittyviä teemoja.
Taustalla voi olla asiakkaasta herännyt huoli tai tarve kartoittaa hyvinvoinnin tilaa osana asiakastilanteen kokonaisarviota. Keskustelua tukevat apukysymykset, mittarit ja strukturoidut työkalut, kuten puheeksiottokortit ja hyvinvointikyselyt.
Useat hyvinvointialueet ovat ottaneet käyttöön laajoja ja tarkkarajaisempia puheeksioton malleja. Mallit voivat kohdistua esimerkiksi liikkumiseen, kulttuurihyvinvointiin, yksinäisyyteen tai unihäiriöihin.
Puheeksiotto toimii niin sanottuna porttina palvelutarpeen tunnistamiseen ja ohjaukseen – olipa kyse vertaistuesta, kulttuuritoiminnasta tai liikuntaneuvonnasta.
Tavoitteena lisätä hyvinvoinnin näkyväksi tekemistä
Yhteistä kaikille malleille on asiakaslähtöisyys ja matalan kynnyksen toimintatapa. Puheeksiotto perustuu asiakkaan omaan tilanteeseen ja tavoitteisiin.
Tavoitteena on lisätä hyvinvoinnin näkyväksi tekemistä arjen palveluissa ja tarjota konkreettisia vaihtoehtoja erilaisissa elämäntilanteissa esimerkiksi yksinäisyyden tai liikkumattomuuden ehkäisyyn.
Mallit rakentuvat ennaltaehkäisylle ja varhaiselle tuelle – ammattilainen voi asiakkaan kohtaamisessa tunnistaa hyvinvoinnin haasteita jo ennen kuin niistä syntyy vakavampia ongelmia.
Ohjauksen tueksi tarvitaan kuitenkin myös osaamista, koulutusta ja juurtumista käytännön työhön.
Useilla hyvinvointialueilla puheeksioton mallien käyttöönottoa on tuettu valmennuksilla ja työpajoilla. Ammattilaisia on koulutettu hyödyntämään kyselyjä, puheeksiotto -kortteja ja digitaalista palvelutarjotinta.
Joillakin alueilla aiemmin kehitettyjä malleja on myös päivitetty osaksi laajempaa palveluohjausta.
Hyvinvointialueiden kehittämishankkeet osoittavat, että puheeksioton tukeminen konkreettisilla välineillä ei ainoastaan helpota ammattilaisen työtä.
Ne myös parantavat asiakkaan mahdollisuuksia löytää juuri hänelle sopiva tuki – oikea-aikaisesti ja arvostavasti.
Kaikilla hyvinvointialueilla ja Helsingissä kehitettyjä ja käyttöön otettuja puheeksioton malleja löytyy Innokylästä. innokyla.fi → Kansallinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukonsepti (RRP). Toimintamallien kehittämisestä on myös julkaistu THL:n tuottama yhteenveto ja video.
Visuaaliset työkalut puheeksioton tukena
Monilla hyvinvointialueilla puheeksioton tueksi on kehitetty helposti lähestyttäviä visuaalisia materiaaleja. Esimerkiksi ”Mitä sinulle kuuluu?” -kortti ohjaa keskustelua hyvinvoinnin eri osa-alueista.
Korteista on versioita myös asiakkaille, esimerkiksi julisteina tai esitteinä odotustiloissa ja matalan kynnyksen kohtaamispisteissä kuten ohjaamoissa.
Pohjanmaan sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueilla korttien käyttöönottoa on Pohjois-Savon puheeksoton mallin mukaisesti tuettu koulutuksilla ja työpajoilla. Korteilla on pyritty madaltamaan kynnystä keskusteluun ja tekemään puheeksiotto osaksi arjen kohtaamisia – ei irralliseksi toimenpiteeksi.
Puheeksioton jälkeen ammattilainen voi hyödyntää alueellista digitaalista hyvinvoinnin palvelutarjotinta ja ohjata asiakkaan eteenpäin suoraan sopivaan palveluun tai toimintaan.
Osalla alueista on myös tarjolla tarvittaessa rinnalla kulkevaa tukea mielekkään arjen, harrastusten ja tuen löytämiseksi, vaikka sosiaali- ja terveyspalveluille ei olisi tarvetta.
Monialaisen asiakas- ja palveluohjauksen osana: Puheeksiotto ei ole irrallinen toimenpide. Se sisältyy parhaimmillaan kaikkiin asiakasohjauksen tai palvelutarpeen arvioinnin prosesseihin
Hyvinvointilähete- ja muut lähetemallit: Useissa malleissa on kehitetty selkeä polku, jossa puheeksioton jälkeen asiakas ohjataan eteenpäin esimerkiksi liikuntaneuvontaan, vertaistukeen tai muihin hyvinvoinnin, terveyden ja osallisuuden edistämisen palveluihin ja toimintaan.
Mini-interventiot ja hyvinvointikeskustelut: Lyhyet, strukturoitua keskustelua hyödyntävät mallit auttavat nostamaan hyvinvointiaiheet esiin arkisissa kohtaamisissa.
Viestinnälliset ja visuaaliset työkalut: Esimerkiksi ”Mitä sinulle kuuluu?” -kortti tai puheeksioton lomakkeet tukevat keskustelua ja varmistavat sen moniulotteisuuden (liikunta, ravinto, osallisuus, mielenterveys). Joissakin malleissa on keskitytty viestintämateriaalien tuottamiseen, joilla madalletaan kynnystä käydä hyvinvointikeskusteluja.
projektipäällikkö Pia Hakamäki, THL
erikoissuunnittelija Emilia Kollander, THL
kehittämispäällikkö Tapani Kauppinen Kehittämispäällikkö, THL
Lähteet:
Savolainen, Hakamäki, Kauppinen, Liukko, & Nick (2025) Ennaltaehkäisyä vahvistamassa: asiakas- ja palveluohjaus hyvinvointia ja terveyttä edistävään toimintaan: Tilannekuva keväällä 2025. Työpaperi 25. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Taiminen, Sormunen & Mäki-Opas (2024). Sosiaalinen markkinointi – Ihmisen ja yhteiskunnan yhteistä etua edistämässä. Opas 1/2024. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Nick, Kauppinen & Valli (2023): Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen asiakas- ja palveluohjauksessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
