Jollain hyvinvointialueella sosiaalihuollon asiakas voi saada sosiaalista luottoa enimmillään kolmetuhatta euroa. Asuinpaikasta riippuen luoton määrä saattaa olla jopa viisinkertainen.
Sosiaalisen luoton enimmäismäärä vaihtelee huomattavasti hyvinvointialueittain. Kun Talentia-lehti kysyi asiaa hyvinvointialueilta, kävi ilmi, että esimerkiksi Etelä-Karjalassa sosiaalihuollon asiakas voi saada sosiaalista luottoa enintään kolme tuhatta euroa, kun Helsingissä, Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa luoton määrä on jopa viisinkertainen eli 15 000 euroa.
– Olemme tiedostaneet, että luoton enimmäismäärä on monilla muilla alueilla korkeampi, sanoo johtava sosiaalityöntekijä Kirsi Forsman Satakunnan hyvinvointialueelta.
Satakunnassa sosiaalista luottoa voi saada enintään viisi tuhatta euroa. Lopuilla 17 alueella summa vaihtelee seitsemästä tuhannesta kymmeneen tuhanteen euroon.
– Meidän täytyy arvioida, pitäisikö luoton enimmäismäärää nostaa. Jos se olisi esimerkiksi 7 000 tai 10 000, se vastaisi paremmin asiakkaiden tarpeisiin, Forsman sanoo.
Ohjauksella ja neuvonnalla tärkeä rooli.
Hänen mukaansa asiakkailla on nykyään suuria, yli 20 000 euron velkoja, joihin sosiaalinen luototus ei sovellu, koska takaisinmaksuaika venyy silloin usein liian pitkäksi.
– Ohjaus ja neuvonta ovat tärkeässä roolissa, sillä kyse ei ole vain velan tai jonkin asiakkaan tarvitseman asian rahoittamisesta, vaan siitä, että hän oppii oman taloutensa hallintaa.
Sosiaalisen luoton enimmäismäärä on määritelty Satakunnassa sen mukaan, mitä se oli silloin kun Eura, Pori ja Rauma myönsivät sosiaalista luottoa. Elokuussa 2023 sosiaalinen luototus siirtyi kunnilta hyvinvointialueiden vastuulle ja laajeni samalla koko Suomeen.
Sosiaalisen luoton enimmäismäärän lisäksi lainan takaisinmaksuaika vaihtelee hyvinvointialueittain viidestä kahdeksaan vuoteen.
Tarkoitettu pienituloisille ja vähävaraisille
Viisitoista tuhatta euroa on riittävä enimmäismäärä sosiaaliselle luotolle, sanoo Helsingin kaupungin sosiaalisen luototuksen ja talousneuvonnan päällikkö Anna-Mari Niiranen.
– Jos luotto olisi suurempi, myös lyhennyserä nousisi, ja se veisi pohjan siltä, että sosiaalinen luototus on tarkoitettu pienituloisille ja vähävaraisille.
Esimerkiksi 30 000 euron luoton takaisinmaksu viidessä vuodessa tietäisi korottomanakin jo 500 euron kuukausittaista lyhennystä, Niiranen laskee.
Sosiaalisen luoton tarkoituksena on ehkäistä taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista sekä kannustaa asiakkaita itsenäiseen taloudelliseen selviämiseen ja arjessa pärjäämiseen.
Helsingin kaupunki ja 21 hyvinvointialuetta myöntävät sosiaalista luottoa niille pienituloisille ja vähävaraisille asukkailleen, jotka eivät saa kohtuuhintaista lainaa muualta esimerkiksi maksuhäiriömerkinnän tai vakuuksien puuttumisen vuoksi.
Sosiaalisen luoton myöntäminen edellyttää säännöllisiä tuloja, jotka riittävät luoton takaisinmaksuun.
Niiranen kertoo miettineensä, pitäisikö sosiaalisen luoton enimmäismäärää Helsingissä jopa laskea nykyisestä, koska asiakkaiden maksukyky on viime vuosina heikentynyt.
– Tyypillisin asiakas on noin 35-vuotias, yksin asuva nainen, joka työskentelee Helsingin kaupungilla lähihoitajana päiväkodissa tai sairaalassa.
Velkaantumiselle on Niirasen mukaan monia syitä. Taustalla voi olla avioero, lapsen sairaus tai pitkäaikainen terapia, joka syö nopeasti taloudellisen liikkumavaran.
Liika velka on este luoton myöntämiselle
Helsinki oli yksi niistä kahdeksasta kunnasta, jotka osallistuivat sosiaalisen luototuksen kuntakokeiluun vuosina 1999–2001. Palvelu vakinaistettiin vuonna 2003, ja nykyään siitä vastaa kahdeksan hengen päätoiminen tiimi.
– Sosiaalisen luoton päivystävässä puhelimessa käymme tarkkaan läpi asiakkaan tulot, menot ja velkatilanteen ja tarpeen tulleen ohjaamme hänet muihin palveluihin, Niiranen kertoo.
Satakunnassa sosiaalista luototusta hoitaa kuusihenkinen tiimi oman työnsä ohessa. He vastaavat neuvontapuhelimeen ja tapaavat asiakkaita koko maakunnan alueella.
– Olemme pitäneet myös pop-up -päiviä kunnissa ja markkinoineet sosiaalista luottoa, jotta asiakkaat löytäisivät palvelun. Etenkin talous- ja velkaneuvonnalle on paljon tarvetta.
Helsingissä ja Satakunnassa noin joka kolmas hakija sai viime vuonna sosiaalisen luoton. Vuonna 2024 sosiaalista luottoa haki 24 satakuntalaista, ja sitä myönnettiin kahdeksalle yhteensä 25 700 euron edestä. Helsingissä hakijoita oli runsaat 180, ja siellä sosiaalisen luoton sai 66. Euroissa se teki 630 000.
Tavallisin este luoton myöntämiselle on, että asiakkaalla on liikaa velkaa tai hänellä ei ole maksukykyä. Sosiaalista luottoa ei myönnetä, jos asiakkaalla on maksukykyä heikentävä päihde-, peli- tai muu riippuvuus tai hänen velkaantumisensa ei ole päättynyt.
Sosiaalista luottoa käytetään Satakunnassa yleensä useiden pienten korkeakorkoisten lainojen, osamaksujen tai ulosottovelkojen lyhentämiseen.
Helsingin kaupunki myöntää sitä lähinnä vanhojen velkojen järjestelyyn sekä uushankintoihin, kuten silmälasien ostoon, ja hammasremontteihin.
Tasa-arvoisuus ei toteudu
Ennen kuin sosiaalisesta luototuksesta tuli hyvinvointialueilla järjestettävä lakisääteinen palvelu, se oli aktiivisessa käytössä vain 30 kunnassa.
– Nyt se on periaatteessa saatavissa kaikille, mutta tasa-arvoisuus ei toteudu. Riippuu siitä, missä asiakas asuu, saako hän palvelua ja millaista palvelua hän saa, sanoo johtaja Minna Backman Takuusäätiöstä.
Keväällä esimerkiksi Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella sosiaalisen luototuksen puhelinpalvelu oli usein pois käytöstä palvelun ruuhkauduttua.
Sosiaalisen luototuksen kirjavat myöntämisperusteet hankaloittavat Takuusäätiön valtakunnallista velkaneuvontaa, Backman sanoo. Haasteellisinta hänestä on kuitenkin se, että velkaantuneita ihmisiä pompotellaan luukulta toiselle.
Backmanin mukaan lähes kaikki hyvinvointialueet ohjaavat asiakkaansa ensin hakemaan Takuusäätiöstä pienlainaa tai järjestelylainan takausta ja myöntävät sosiaalista luottoa vasta, jos se ei järjesty.
Takuusäätiön pienlaina on maksimissaan kaksi tuhatta euroa.
– Summa on niin pieni, ettei laina yleensä sovellu velkojen järjestämiseen. Lisäksi ajattelen, että sosiaalisen luoton pitäisi olla ensisijainen vaihtoehto, koska se on asiakkaalle edullisin.
Sosiaalisesta luotosta voidaan periä kohtuullinen vuotuinen korko, joka saa olla enintään korkolain 12 §:n mukainen viitekorko. Se on kuluvan vuoden loppuun asti 2,5 prosenttia.
Takuusäätiön pienlainan korko on enintään seitsemän prosenttia, ja omasta pankista haettavan, säätiön takaaman järjestelylainan kokonaiskorkotaso on nyt lainasummasta riippuen 5–6 prosenttia.
Lakia ei rikota
Hyvinvointialueeteivät riko lakia, vaikka sosiaalisen luoton enimmäismäärä ja takaisinmaksuaika vaihtelevatkin alueittain, huomauttaa Palvelujärjestelmä-yksikön johtaja Eveliina Pöyhönen sosiaali- ja terveysministeriöstä.
– Sosiaalisesta luototuksesta annetun lain mukaan hyvinvointialueen tulee järjestää sosiaalinen luototus sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisena kuin tarve kullakin hyvinvointialueella edellyttää.
Epätasa-arvoisuuden lisäksi Takuusäätiön Minna Backman kritisoi sitä, että sosiaalisesta luototuksesta ei ole saatavana lainkaan valtakunnallista tilastotietoa.
– Nyt kukaan ei tiedä, kuinka moni on sitä hakenut tai saanut, millaisia summia hakijoille on myönnetty ja mihin tarkoitukseen, vaikka kyse on julkisesta rahasta. Minusta olisi erittäin kiinnostavaa tietää, mitä sosiaalisella luototuksella saadaan aikaan, Backman sanoo.
Tavoitteena oppia oman talouden hallintaa.
Pöyhönen lupaa asiaan parannusta vuonna 2027, sillä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos alkaa kerätä tilastotietoja sosiaalisesta luototuksesta.
Parhaillaan sosiaali- ja terveysministeriö selvittää hallitusohjelmakirjauksen mukaisesti sosiaalisen luototuksen siirtämistä Helsingin kaupungilta ja hyvinvointialueilta Kelalle.
– Selvitystyö alkoi toukokuussa. Selvitettävänä on muun muassa se, millaisia kustannuksia siirto aiheuttaisi, Pöyhönen kertoo.
Selvityksen sosiaalisen luototuksen Kela-siirrosta on määrä valmistua tänä vuonna.
Sosiaalista luottoa voidaan myöntää perustelluista syistä esimerkiksi
talouden tasapainottamiseen
velkakierteen katkaisemiseen
kodin hankintoihin
työllistymisen tai kuntoutumisen tueksi
asumisen turvaamiseen tai
kriisitilanteiden ratkaisemiseksi.
Lähde: STM
Hyvinvointialue
Luoton enimmäismäärä (euroa)
Takaisinmaksuaika maksimissaan (vuotta)
Etelä-Karjala
300
5
Etelä-Pohjanmaa
10 000
7
Etelä-Savo
8000
5
Itä-Uusimaa
10 000
5
Kainuu
10 000
5
Kanta-Häme
10 000
5
Keski-Pohjanmaa
7000
5
Keski-Suomi
10 000
5
Keski-Uusimaa
7000
5
Kymenlaakso
10 000
5
Lappi
8000
7
Länsi-Uusimaa
10 000
5
Pirkanmaa
10 000
5
Pohjanmaa
15 000
5
Pohjois-Karjala
8 000
7
Pohjois-Pohjanmaa
8000
7
Pohjois-Savo
8000
7
Päijät-Häme
10 000
8
Satakunta
5000
5
Vantaa ja Kerava
10 000
5
Varsinais-Suomi
15 000
5
Helsingin kaupunki
15 000
7
Lähde: Hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin verkkosivut.
