Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itla järjesti marraskuun lopussa 2025 työpajan, jossa käsiteltiin Ruotsissa tehtävää tietoon ja näyttöön perustuvaa sosiaalityötä. Lisäksi pohdittiin, mitä oppeja Suomen sosiaalihuolto ja sosiaalialan työntekijät voisivat saada Ruotsin kokemuksista.
Talentia-lehti tapasi kaksi työpajan ruotsalaista puhujaa, selvityshenkilö Anna Fridellin ja tutkija Johan Gladin. Fridell ja Glad työskentelevät Sosiaalihallituksessa (Socialstyrelsen) sosiaalihuollon tietojohtamisen osastolla.
Ruotsin sosiaalipalvelulaissa on ollut kesästä 2025 lähtien kirjaus, jonka mukaan sosiaalihuollon toiminnan tulee perustua tieteeseen ja hyviksi koettuihin käytäntöihin. Yhdessä ne muodostavat parhaan saatavilla olevan tietämyksen ja ovat osa sitä, mitä Ruotsissa kutsutaan näyttöön perustuvaksi käytännöksi (evidensbaserad praktik, EBP).
Miten Suomi voisi hyödyntää Ruotsissa saatuja kokemuksia?
– Näyttöön perustuva käytäntö tarkoittaa työotetta, kun taas näyttöön perustuvilla toimenpiteillä tarkoitetaan sitä, että toimenpiteiden vaikutuksista on vahva tieteellinen näyttö, Johan Glad sanoo.
Keskeistä tässä työotteessa on se, että päätökset tehdään useiden tiedonlähteiden perusteella:
– Ensimmäisenä ovat asiakkaan toiveet, tilanne ja olosuhteet. Lisäksi käytössä pitää olla paras saatavilla oleva tieto, joka taas voi koostua näyttöön perustuvista toimenpiteistä ja koetelluista käytännöistä. Kolmas tiedonlähde on ammattilainen, joka punnitsee kaikkea tietoa oman tietämyksensä ja kokemuksensa avulla.
Ruotsin lain mukaan toiminnan tulee perustua tieteeseen ja koeteltuihin käytäntöihin, mutta laissa ei säädetä näyttöön perustuvista toimenpiteistä. Laki edellyttää toimenpiteiltä laadukkuutta, mutta niiden ei tarvitse olla näyttöön perustuvia.
Päätökset tehdään useiden tietolähteiden perusteella.
Johan Gladin edustama Sosiaalihallitus on viranomainen, joka tekee muun muassa tutkimusta ja on hallinnollisesti sosiaaliministeriön alainen. Suomessa ei ole suoraa vastinetta tälle viranomaiselle.
Johan Glad ja Anna Fridell korostavat molemmat, että näyttöön perustuvien toimenpiteiden ja näyttöön perustuvan käytännön välillä on tärkeä ero:
– Näyttöön tai menetelmäoppaaseen perustuvista toimenpiteistä puhuttaessa ei tarkoiteta sitä, että toimenpiteet toteutetaan tietyllä standardoidulla tavalla. Näyttöön perustuvasta käytännöstä puhuttaessa on keskeistä kohtaaminen yksilöiden kanssa – henkilöitä koskevia päätöksiä tehdessä on koottava tietoa monista lähteistä, Anna Fridell sanoo.
Yksi toimenpide ei sovi kaikille
Vaikka harkinnassa päädyttäisiin suosittelemaan näyttöön perustuvaa toimenpidettä, yksilölliset tarpeet on silti otettava huomioon.
– Homma ei toimi niin, että yksi toimenpide sopisi kaikille, Johan Glad toteaa.
Suositellut käytännöt on mukautettu tietyille kohderyhmille ja tiettyihin tilanteisiin.
– Vaikka toimenpide olisikin näyttöön perustuva, se on yleensä suunniteltu niin, että se voidaan sovittaa yksilön tarpeisiin. On tärkeää huomioida asiakkaan toiveet ja tilanne. Näyttöön perustuvan käytännön ydin on juuri siinä, että käytössä ei ole vain yksi malli, jota joku pitää ammatillisesti hyvänä. Keskeistä on tehdä läpinäkyvä ja kriittinen päätös siitä, sopiiko malli kulloisellekin henkilölle.
Johan Glad muistuttaa, että Sosiaalihallituksen virallisena tehtävänä on ollut vuodesta 2009 tukea Ruotsin kunnallista sosiaalihuoltoa, jotta se voisi toimia tieteen ja koeteltujen käytäntöjen mukaisesti. Tutkimus on kuulunut Sosiaalihallituksen tehtäviin jo 1990-luvulta lähtien.
Valtio ei voi määrätä kuntien tekemisiä.
Sosiaalihallitus antaa sosiaalihuollolle suosituksia ja ohjeita tietyillä erityisalueilla.
– Meillä ei kuitenkaan ole mahdollisuutta sanoa, että kuntien ”tulee” tai ”pitää” tehdä jotain. Kunnat ovat itsenäisiä, joten valtio ei voi määrätä niiden tekemisistä. Kunnilla on itsehallinto, eli voimme antaa vain yleisluontoisia määräyksiä.
– Kun suosituksemme perustuvat tieteeseen, muotoilemme asian esimerkiksi näin: ”Sosiaalitoimen on tarjottava strukturoituja perheinterventioita avohuollon palveluna näille ryhmille.”
Keskiössä on asiakkaan toiveet
Mikä on nykytilanteen suurin ero verrattuna aikaan, jolloin tiedettä ja koeteltuja käytäntöjä eivät ollut kirjattu lakiin?
– Suurin ero on siinä, että aiemmin hallitus ohjeisti Sosiaalihallitusta toimimaan tieteen ja koeteltujen käytäntöjen mukaisesti. Nyt tämä on kirjattu lakiin, joka koskee kuntia.
Sekä Fridell että Glad korostavat useaan otteeseen, että keskiössä ovat asiakkaan toiveet ja tilanne ja että sosiaalityöntekijän on tunnettava asiakkaan yksilölliset olosuhteet.
– Lisäksi meillä on käytössä paras saatavilla oleva tieto, johon kuuluu tutkimukseen perustuva tieto, mutta myös hyviä käytäntöjä. Ammattilaisen tehtävänä on punnita kaikkea tätä ennen sopivan toimenpiteen valintaa.
Johan Glad muistuttaa, että kaikkia sosiaalityöntekijöiden tekemiä toimenpiteitä ei voida arvioida tieteellisesti. Siihen ei yksinkertaisesti ole riittävästi aikaa ja resursseja.
Kaikkia toimenpiteitä ei voida arvioida tieteellisesti.
– Suuren arvioinnin tekeminen voi kestää viisi vuotta, eikä kaiken työn tutkimuspohjaiseen arviointiin ole resursseja.
Yksi tärkeä näkökulma, jota Sosiaalihallitus on pyrkinyt juurruttamaan ja suosittelemaan kentällä, on se, että sosiaalityöntekijät kartuttaisivat itse parasta saatavilla olevaa tietoa osana näyttöön perustuvaa käytäntöä.
Tämä voidaan toteuttaa seuraamalla systemaattisesti yksittäisten asiakkaiden kanssa tehtyä työtä ja heidän edistymistään.
– Ensin on pohdittavia, millaisia tutkimukseen perustuvia menetelmiä on käytettävissä, ja kuinka hyvin ne toimivat juuri meidän kontekstissamme. Sen jälkeen menetelmien toimivuutta voidaan seurata systemaattisella yksilöpohjaisella seurannalla, Anna Fridell kertoo.
Mitä eväitä voitte antaa Suomelle, jossa keskustellaan parhaillaan sosiaalihuollon tutkimuksen vahvistamisesta ja näyttöön perustuvien suositusten kehittämisestä?
Suomessa ei ole suoraa vastinetta Sosiaalihallitukselle, mutta ammattijärjestö Talentia on ehdottanut kansallisen sosiaalihuollon asiantuntijakeskuksen perustamista.
– Meidän tehtävänämme on pitkään ollut auttaa sosiaalihuoltoa tarkastelemaan sitä, miten asiakkaat hyötyvät palveluista. Kokoamme yhteen tutkimustietoa, ammattilaisilta saatua tietoa ja käytännön kokemuksia. Talentian kuvaama asiantuntijakeskus kuulostaa hyvin samalta kuin Sosiaalihallituksen toiminta.
Marcus Floman
