Kymmenettuhannet perustoimeentulotukea saavat kotitaloudet ylittivät tammikuussa kotikuntansa kohtuullisena pidetyt asumismenot. Kela voi kuitenkin maksaa tuensaajien asumismenot täysimääräisenä, jos tuensaajalla on siihen erityinen peruste.
Perustoimeentulotukea tammikuussa saaneista kotitalouksista joka kolmas eli liki 47 400 ylitti asumismenojen kuntakohtaisen enimmäisrajan, käy ilmi Kelan tilastoista.
– Nämä kotitaloudet ovat saaneet Kelasta kirjeen tai viestin, jossa heitä on pyydetty selvittämään, onko heillä erityinen peruste kohtuullista suuremmille asumismenoilleen, kertoo juristi Mira Halme Kelasta.
Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien asumismenojen kuntakohtaiset enimmäisrajat vahvistetaan valtioneuvoston asetuksella vuodeksi kerrallaan. Esimerkiksi yksinasuvilla ne vaihtelevat kuluvana vuonna Kihniön 363 eurosta Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan 715 euroon kuukaudessa. Lisäksi Kela voi hyväksyä erikseen maksettavaa vesimaksua enintään 26,40 euroa henkilöä kohden.
Huhtikuussa 2024 voimaan tullut lainmuutos tiukensi Kelan linjaa.
– Ennen sitä Kela ei ohjannut asiakasta etsimään edullisempaa asuntoa, jos asumismenot ylittyivät vain vähän, noin viisi prosenttia. Nyt Kelalla ei tätä harkintavaltaa enää ole.
Rajan ylitys voi olla hyvin pieni.
Asumismenojen ylittyessä tuen saajalla on kolme kuukautta aikaa etsiä nykyistä edullisempi asunto, ellei hänellä ole erityistä perustetta asua nykyisessä asunnossaan, jolloin Kela huomioi asumismenot täysimääräisesti.
Tammikuussa tällainen toimeentulolakiin kirjattu erityinen peruste oli noin 37 prosentilla hyväksyttävät asumismenot ylittäneistä eli runsaalla 17 600 kotitaloudella.
Tuensaaja voi myös maksaa asumismenojen normin ylittävän osan itse. Lainmuutoksen jälkeen erityiseksi perusteeksi ei enää kelpaa se, että edullisia asuntoja ei ole tarjolla tuensaajan kotipaikkakunnalla.
– Kolmen kuukauden määräaikaa voidaan pidentää, jos hakijalla on erityisiä vaikeuksia löytää edullisempi asunto aktiivisesta asunnonhausta huolimatta.
Perustoimeentulotukea sai tammikuussa noin 140 800 kotitaloutta.
Lapsen etu yksi perusteista
Toimeentulotukilain pykälässä 7a on kaikkiaan kuusi kohtaa, joissa lainsäätäjä tekee selkoa erityisistä perusteista, joiden turvin asumismenot voidaan hyväksyä täysimääräisinä. Yksi kohdista koskee tuen saajan kanssa samassa taloudessa asuvan lapsen etua.
– Jos lapsella on esimerkiksi joku erityisen tuen tarve, jonka vuoksi hänen varhaiskasvatus- tai koulupaikan säilyminen ennallaan on tärkeää, voi perustoimeentulotuen asiakas jäädä asumaan nykyiseen asuntoonsa, Halme kertoo.
Toinen esimerkki lapsen edusta on lähellä olevat tukiverkostot. Jos niistä on apua lapsen hoitamisessa ja perheen hyvinvoinnin tukemisessa, voivat perheen tukiverkostot Halmeen mukaan olla perusteltu syy kuntakohtaisten asumismenojen enimmäisrajan ylittämiselle.
Erityiseksi perusteeksi ei kelpaa, että edullisia asuntoja ei ole.
Lain mukaan asumismenojen enimmäisraja voi ylittyä myös silloin, kun kyse on lapsen tapaamiseen liittyvästä tilan tarpeesta.
– Tilanteessa, jossa vanhempi tapaa muualla asuvaa lasta, arvioidaan asumismenojen osalta lisätilantarve lapsen tapaamisten vuoksi. Lisätilan tarvetta arvioitaessa otetaan huomioon esimerkiksi lasten lukumäärä, ikä, tapaamisen kesto ja kuinka usein lasta tavataan, Halme sanoo.
Lapsen tapaamisen täytyy kuitenkin perustua kunnan tai hyvinvointialueen vahvistamaan sopimukseen tai tuomioistuimen päätökseen.
– Jos on kyse vuoroasumisesta, niin lapsi asuu vuorotellen kahdessa kodissa ja siten huomioidaan molempien perheiden toimeentulotukilaskelmalla. Lapsi otetaan huomioon molempien perheiden lukumäärässä ja korottaa siis molempien perheiden asumisnormia.
Terveydentila otetaan myös huomioon
Kohtuullista korkeammat asumismenot ovat lain mukaan perusteltuja, jos lisätila on tarpeen tuen saajan tai hänen perheenjäsenensä tarvitseman hoidon tai vammaisuuden vuoksi.
– Henkilöllä voi olla käytössään esimerkiksi erilaisia apuvälineitä, kuten pyörätuoli, hengityslaite tai erityisvalmisteinen sänky, jotka vievät paljon tilaa, Halme kuvaa.
Vaikeasti vammaisen henkilön kotona saatetaan tarvita tavallista enemmän tilaa myös hoitajaa varten etenkin silloin, jos hoidon tarve on ympärivuorokautinen, Halme lisää.
Lisäksi asumismenot voidaan toimeentulotukilain mukaan korvata täysimääräisinä, jos tuen saajan nykyiseen asuntoon on tehty muutoksia vammaispalvelulain perusteella.
– Jos nykyisestä asunnosta on tehty esimerkiksi esteetön, jotta se vastaa asiakkaan tarpeita, niin tällaisen asunnon asumismenot huomioidaan täysimääräisinä.
Hakijan tai hänen perheenjäsenensä heikko terveydentila tai muutoin alentunut toimintakyky sekä korkea ikä ovat myös erityisiä perusteita jäädä asumaan nykyiseen asuntoon.
– Uuden, nykyistä edullisemman asunnon etsiminen voi olla kohtuutonta, jos henkilön terveydentila on heikko tai hänen toimintakykynsä on alentunut. Kela vaatii näissä tapauksissa aina lääkärin lausunnon.
Halmeen mukaan asiakkaan ikä on korkea, jos hän noin 80-vuotias. Jos henkilö on asunut asunnossa pitkään, voi muutto pois tutusta ympäristöstä heikentää hänen hyvinvointiaan ja elämänlaatuaan, hän perustelee.
Yhdenvertaisuuteen pyritään koulutuksella
Jos tuen saaja asuu hyvinvointialueen järjestämässä tukiasunnossa, on se erityinen peruste kuntakohtaiset enimmäisrajat ylittäville asumismenoille, lukee viidennessä lainkohdassa.
– Perustoimeentulotuen asiakkailla kyse voi olla esimerkiksi mielenterveys- ja päihdekuntoutujille tarkoitetuista asumispalveluista.
Erityiseksi perusteeksi voidaan lain mukaan huomioida myös jonkin muu edellä esitettyyn viiteen lainkohtaan verrattava perusteltu syy. Tällöin kysymys on yleensä jostain yksilöllisestä elämäntilanteesta, joka ei ole suoraan rinnastettavissa muihin lainkohtiin, Halme sanoo ja antaa esimerkin.
– Jos esimerkiksi asunnoton henkilö, joka jonottaa tukiasuntoa, saa väliaikaisen asunnon, ei ole kohtuullista edellyttää häneltä edullisemman asunnon etsimistä.
Myös yksilölliset perusteet pyritään ottamaan huomioon.
Asiakkaan toimittamien selvitysten perusteella Kelan ratkaisuasiantuntija päättää, onko toimeentulotuen asiakkaalla erityinen peruste jäädä asumaan nykyiseen asuntoonsa vai ei.
– Kela kouluttaa ratkaisuasiantuntijoitaan säännöllisesti varmistaakseen asiakkaiden yhdenvertaisen kohtelun, Halme sanoo.
Ratkaisuasiantuntijan tekemään päätökseen tyytymätön toimeentulotuen asiakas voi valittaa siitä Kelan oikaisuvaatimuskeskukseen ja halutessaan edelleen hallinto-oikeuteen.
Jos perustoimeentulon asiakkaalla on edessä muutto, hän voi saada Kelasta muuttoavustusta ja vuokravakuuden uuteen asuntoon, jos uuden asunnon vuokra ei ylitä kuntakohtaista enimmäisrajaa.
Kelan linja on tiukentunut, kertovat ammattilaiset
Tyhjästä on paha nyhjäistä, kuvaa sosiaalityöntekijä Jasse Vihavainen perustoimeentulotuen asiakkaan mahdollisuuksia muuttaa nykyistä edullisempaan asuntoon Mikkelissä.
Hän työskentelee Etelä-Savon hyvinvointialueella aikuissosiaalityössä taloudellisen tuen tiimissä, joka käsittelee täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen hakemuksia.
Valtaosa Vihavaisen asiakkaista on yksin asuvia mikkeliläisiä, joiden perustoimeentulotuessa hyväksyttävien asumismenojen kuntakohtainen enimmäisraja on 510 euroa kuukaudessa.
– Rajan ylitys voi olla hyvin pieni, esimerkiksi kuusi euroa kuukaudessa, kun Kelalta jo tulee kehotus muuttaa, ja sitten on näitä tapauksia, joissa se on sata euroa tai ylikin.
Vihavainen pohtii muuttokehotuksen saaneiden asiakkaidensa kanssa, onko heidän realistista jäädä nykyiseen asuntoonsa vai onko edessä uuden asunnon etsiminen.
Asiakkaat ovat Vihavaisen mukaan tietoisia erityisistä perusteita, jonka turvin Kela korvaa kuntakohtaisen enimmäisrajan ylittävät asumismenot täysimääräisinä.
– Kelan linja vaikuttaa tiukentuneen. Esimerkiksi lapsen tapaamisissa viikonloppusopimukset eivät enää riitä, vaan kyseessä pitäisi olla vuoroasuminen.
Uuden, nykyistä edullisemman vuokra-asunnon löytäminen Mikkelistä on haastavaa, koska kaupungin vuokrataloyhtiöllä Mikalolla ei ole tarjota kohtuuhintaisia pieniä asuntoja ja yksityiset harvoin vuokraavat asuntojaan luottotietonsa menettäneille, Vihavainen kertoo.
– Vaikka kirjoitan Kelaan lausunnon, jossa kerron asiakkaani luottotiedottomuudesta ja Mikkelin asuntotilanteesta, Kelan vastaus on, että hän ei ole etsinyt asuntoa riittävällä tavalla.
Isoja asuntoja vaikea löytää
Siinä, missä Mikkelissä on pulaa pienistä, edullisista asunnoista, Helsingistä taas ei tahdo löytyä kohtuuhintaisia koteja perheille, kertoo sosionomi (AMK) Katriina Koskiaho.
Hän työskentelee maisteriopintojensa ohessa tilapäisesti sosiaalityöntekijän tehtävissä Helsingin kaupungin aikuissosiaalityössä. Koskiahon asiakkaat ovat perheellisiä.
– Osa Hekankin isoista asunnoista on ylikalliita. Lisäksi todella monella asiakkaistani ei ole luottotietoja, ja myös se vaikeuttaa uuden asunnon hakemista, Koskiaho sanoo.
Helsingin kaupungin asunnot Oy (Heka) on Suomen suurin vuokranantaja. Sillä on noin 54 500 vuokra-asuntoa, joissa asuu yli 92 000 helsinkiläistä.
– Kelan linja on paljon tiukempi kuin ennen. Asiakkaiden pitää nyt todistaa Kelalle aiempaa laajempaa asunnonhakua yhä useammilta vuokranantajatahoilta, eikä Kelalle enää riitä minun arvioni siitä, että asiakkaan toimintakyky on alentunut.
Koskiahon mukaan hänen asiakkaansa tuntevat hyvin terveyteen liittyvät erityiset perusteet ylittää kohtuulliseksi katsotut asumismenot. Sen sijaan valtaosa vanhemmista ei osaa perustella Kelalle korkeita asumismenojaan lapsen erityisen tuen tarpeella, hän arvioi.
– Nykyistä edullisemman asunnon hakeminen vaatii sosiaalipalveluiltakin paljon, sillä se ei ole kovin tuloksellista, että Kela ohjeistaa perustoimeentulotuen asiakkaita siihen kirjeellä.
Intensiivisellä työskentelyllä tilanteet kuitenkin ratkeavat, Koskiaho sanoo. Siihen tarvitaan yleensä hänen ja asumisneuvojan työpanosta sekä asiakkaan sitoutumista.
Meeri Ylä-Tuuhonen
