Vammaisten ihmisten oikeudet ovat kehittyneet, mutta toteutuvatko ne yhdenvertaisesti?
Vammaisala Talentian jäsenwebinaarissa 9.11.2026 saimme vieraaksemme Tapio Rädyn, joka johdatti osallistujat suomalaisen vammaisalan historian ja lainsäädännön kehityksen äärelle. Luennolla ”Vaivaisista vammaisiin henkilöihin” tarkasteltiin, miten vammaisten ihmisten asema on muuttunut vuosikymmenten aikana ja millaisia kysymyksiä oikeuksien toteutumiseen liittyy edelleen.
Vammaisalan historia auttaa ymmärtämään nykyhetkeä
Luennolla kuljettiin suomalaisen vammaisalan historian eri vaiheiden läpi. Räty tarkasteli, miten suhtautuminen vammaisuuteen on muuttunut, millaisia palvelujärjestelmiä Suomeen on rakennettu ja miten vammaisten ihmisten oikeudet ovat vähitellen vahvistuneet.
Esille nousi myös vammaisten ihmisten oman aktiivisuuden ja vaikuttamistyön merkitys. Yhtenä esimerkkinä oli Kalle Könkkölä, jonka elämäntyö oli merkittävä osa suomalaisen vammaisliikkeen historiaa.
Keskeinen muutos liittyy YK vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevaan yleissopimukseen, joka tuli Suomessa voimaan vuonna 2016. Sopimus vahvisti ihmisoikeusperustaista ajattelua, jossa vammaiset ihmiset nähdään omien oikeuksiensa haltijoina ja aktiivisina yhteiskunnan jäseninä.
Luennolla käsiteltiin myös itsemääräämisoikeuden vahvistumista sekä yhdenvertaisuuslain, sosiaalihuoltolain, kehitysvammalain ja vammaispalvelulainsäädännön kehitystä.
Uusi laki, mutta edelleen tuttuja ongelmia
Merkittävä osa luennosta käsitteli uutta vammaispalvelulakia, sen valmistelun eri vaiheita sekä soveltamiseen liittyviä haasteita ja riskejä.
Räty palautti mieleen aiemman palvelujärjestelmän ongelmia, kuten vammaispalvelulain ja kehitysvammalain rinnakkaisen soveltamisen. Erityisesti autismikirjon henkilöiden, aivovamman saaneiden sekä psyykkisistä toimintarajoitteista johtuvaa tukea tarvitsevien ihmisten palvelutarpeiden tunnistamisessa ja oikean lainsäädännön soveltamisessa on ollut vaikeuksia.
Yksi pitkään jatkunut ongelma on myös alueellinen eriarvoisuus. Aiemmin kunnat sovelsivat vammaispalvelulainsäädäntöä eri tavoin, eikä palveluiden järjestämisvastuun siirtyminen hyvinvointialueille ole poistanut kaikkia eroja palveluiden myöntämiskäytännöissä ja lainsäädännön tulkinnoissa.
Uuden lain osalta Räty tarkasteli muun muassa asumisen tukea, erityisen osallisuuden tukea, tuettua päätöksentekoa, opiskeluun liittyviä rajauksia sekä elämänvaiheiden huomioimista. Näihin liittyy edelleen kysymyksiä esimerkiksi vammaisten lasten, nuorten ja ikääntyneiden ihmisten oikeuksien toteutumisesta.
Lain tarkoituksen tulee ohjata päätöksentekoa
Räty korosti luennolla erityisesti uuden vammaispalvelulain 1 §:ää eli lain tarkoitussäännöstä. Lain tarkoituksena on toteuttaa vammaisten ihmisten yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja osallistumista yhteiskunnassa, tukea itsenäistä elämää ja itsemääräämisoikeutta sekä turvata yksilöllisen tarpeen ja edun mukaiset, riittävät ja laadultaan hyvät palvelut.
”Päätöksentekijän on lähdettävä sieltä yksi pykälän tarkoitussäännöksestä.”
Tapio Räty
Räty korosti, että lain tarkoituksen tulee näkyä myös yksittäisiä palvelupäätöksiä tehtäessä. Palveluiden sopivuutta ja riittävyyttä on arvioitava suhteessa asiakkaan yksilöllisiin tuen tarpeisiin.
Luennolla käsiteltiin myös kohtuullisia mukautuksia, palvelupäätösten määräaikaisuutta, aiempien päätösten jatkuvuutta sekä asiakkaan oikeusturvaa.
Esimerkiksi asumisen tuessa kyse ei ole vain siitä, millä tavalla palvelu järjestetään, vaan myös siitä, miten ratkaisu vaikuttaa ihmisen mahdollisuuteen asua omassa kodissaan ja päättää omasta elämästään.
Ammatillinen harkinta ja asiakkaan oikeusturva
Yksi luennon ajankohtaisista kysymyksistä liittyi hyvinvointialueiden asiakasohjausryhmien rooliin.
Rädyn mukaan asiakasohjausryhmät voivat tukea viranhaltijoiden päätöksentekoa. Oikeudellisia ja eettisiä ongelmia voi kuitenkin syntyä, jos ryhmät alkavat tosiasiallisesti määritellä yksittäisten palvelupäätösten sisältöä toimivaltaiselle viranhaltijalle kuuluvan harkinnan sijaan.
Luennolla pohdittiin myös tilanteita, joissa sosiaalityöntekijän ammatillinen arvio on ristiriidassa asiakasohjausryhmän tai esihenkilön ohjeiden kanssa. Lisäksi esille nousivat päätöksenteon läpinäkyvyys ja asiakkaan mahdollisuus saada tietoa ratkaisuunsa vaikuttaneista perusteista.
Nämä kysymykset ovat merkityksellisiä sekä asiakkaiden oikeusturvan että sosiaalialan ammattilaisten vastuun ja ammatillisen harkinnan kannalta.
Palvelukokonaisuuden ja säästöjen vaikutuksia on tarkasteltava laajemmin
Räty nosti esiin monialaisen yhteistyön merkityksen palvelutarpeen arvioinnissa ja päätöksenteossa. Asiakkaan palveluita, asiakasmaksuja ja niiden vaikutuksia arkeen ei tulisi tarkastella toisistaan irrallisina asioina.
Luennolla käsiteltiin myös uuden vammaispalvelulain suojasäännöstä ja tilanteita, joissa asiakasmaksut voivat vaikeuttaa palveluiden tosiasiallista käyttöä. Räty korosti sosiaalisen harkinnan sekä palvelupäätöksestä vastaavan työntekijän ja maksun määrääjän välisen yhteistyön merkitystä.
Myös sosiaalihuoltoon kohdistuvat säästöpaineet herättivät pohdintaa. Räty nosti esiin kysymyksen siitä, arvioidaanko säästöpäätösten vaikutuksia riittävän laajasti. Yhdessä palvelussa saavutettu säästö voi aiheuttaa lisäkustannuksia muualla palvelujärjestelmässä.
Luennolla käsiteltiin lisäksi sosiaalihuollon ja lastensuojelun uudistamiseen liittyviä kysymyksiä sekä niiden mahdollisia vaikutuksia palveluihin, sosiaalityön asemaan ja ammattilaisten työskentelyedellytyksiin.
Ajankohtaista asiantuntijatietoa jäsenille
Tapio Rädyn luento tarjosi laajan katsauksen siihen, miten vammaisten ihmisten asema ja oikeudet ovat Suomessa kehittyneet ja millaisia kysymyksiä nykyiseen lainsäädäntöön edelleen liittyy.
Vammaisalan ammattilaisille historian tunteminen auttaa ymmärtämään nykyisten palveluiden ja toimintatapojen taustoja. Samalla se antaa mahdollisuuden tarkastella omaa työtä sekä niitä ratkaisuja, joilla yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja itsemääräämisoikeutta voidaan edistää käytännössä.
Vammaisala Talentia järjestää jäsenilleen asiantuntijatilaisuuksia, jotka tarjoavat mahdollisuuksia syventää ammatillista osaamista ja perehtyä vammaisalan ajankohtaisiin kysymyksiin.
Lämmin kiitos Tapio Rädylle kiinnostavasta ja ajatuksia herättävästä luennosta sekä kaikille mukana olleille!