Oikeus kuulua – kuraattorit vahvistamassa yhteisöllisyyttä

Kuulumisen kokemus saa alkunsa arjen pienistä hetkistä: katseesta, tervehdyksestä, pysähtymisestä. Se rakentuu tietoisilla teoilla ja yhteistyöllä. Kuraattorit havainnoivat ja vahvistavat oikeutta kuulua yksilön rinnalla, yhteisön keskellä ja oppilaitosten rakenteissa.

Kohtaamamme lapset ja nuoret kantavat usein mukanaan toivetta tulla nähdyksi ja kuulluksi. Osallisuuden kokemus voi olla kannattelevaa tai haurasta, lähes näkymätöntä. Ulkopuolisuuden tunne ei aina näy ulospäin, mutta se voi ilmetä vetäytymisenä, hiljaisuutena tai näkymättömyytenä. 

Kuuluminen on olennainen osa hyvinvointia, yksi perustarpeistamme. Kuraattorina tarkastelen yksilön tilannetta osana hänen sosiaalista ympäristöään ja yhdessä sen kanssa. Jokainen lapsi on ainutlaatuinen, mutta samalla osa kokonaisuutta, joka vaikuttaa hänen hyvinvointiinsa. Lapsen oikeuksien päivänä pysähdymme sen äärelle, mikä ohjaa kuraattorin työtä joka päivä: lapsen oikeus kuulua, kokea yhteenkuuluvuutta ja saada äänensä kuuluviin.

Kolme tasoa, yksi tavoite

Yksilötasolla kuraattori kuuntelee ja auttaa sanoittamaan silloin, kun yhteenkuuluvuuden tunne on hauras. Hän huolehtii, että lapsi saa tarvitsemansa tuen oikea-aikaisesti ja oikeassa ympäristössä. Luottamus ja toivo rakentuvat hetkistä, joissa lapsi saa kokea: “Olen tärkeä. Minua kuunnellaan. Saan kuulua.”

Yhteisötasolla kuraattori edistää yhteisön sosiaalista eheyttä ja ryhmien vuorovaikutusta ohjatuilla harjoituksilla, puuttuu ulossulkemiseen sekä osallistuu tunne- ja vuorovaikutustaitojen edistämiseen. Hän osallistuu oppilaitosympäristön ja arjen toimintamallien kehittämiseen, jotta jokaisen oikeus osallistua omalla tavallaan toteutuisi. 

Rakenteiden tasolla kuraattori tuo lasten ja nuorten ääntä päätöksentekoon, sanoittaa ilmiöitä ja edistää käytäntöjä, jotka mahdollistavat kuulumisen kaikille, erityisesti niille, joiden ääni ja tarpeet jäävät helposti huomaamatta. 

Kuuluminen suojaa, sen puute kuormittaa

Yhteenkuuluvuuden tunne luo perustan oppimiselle, hyvinvoinnille ja kasvulle yhteiskunnan jäsenyyteen. Kun lapsi kokee olevansa osa yhteisöä, motivaatio vahvistuu, poissaolot vähenevät ja kokemus merkityksellisyydestä kasvaa. Turvalliset ihmissuhteet, osallisuus ja kokemus siitä, että oma ääni on arvokas, suojaavat lasta arjen haasteissa.

Kuormitusta syntyy, kun lapsi jää ulkopuolelle, kohtaa kaltoinkohtelua tai kokee, ettei häntä kuulla. Nämä kokemukset heijastuvat kuulumisen tunteeseen, ja voivat aiheuttaa oireilua, joka heikentää oppimista ja hyvinvointia. Kuraattorina edistän oppilaitoksissa menetelmien käyttöönottoa, joilla vaikutetaan samanaikaisesti sekä yksilöllisiin että yhteisöllisiin tekijöihin.

Yhteinen tehtävä

Kuuluminen ei ole vain yksilön kokemus, vaan koko yhteisön asia. Kun oppilaitoksissa rakennetaan ilmapiiriä, jossa jokainen lapsi ja nuori voi kokea olevansa arvokas, syntyy perusta, jolle kuulumisen kokemus voi rakentua.  

Kuraattorin tehtävä on kulkea rinnalla, yhteensovittaa eri toimijoiden tukitoimia, toteuttaa yhteisöllisiä työmuotoja ja kehittää rakenteita, jotka tukevat jokaisen osallisuutta. Kokonaisvaltaisen työotteen tavoitteena on varmistaa yksilölle tarpeenmukainen tuki ja rakentaa oppilaitosympäristöä, jossa jokainen lapsi voi kokea turvaa, tulla kohdatuksi ja kasvaa omana ainutlaatuisena itsenään. 

Lapsen oikeuksien päivä muistuttaa kuraattorin ydintehtävästä.  

Se kutsuu meitä vahvistamaan kuulumisen kulttuuria – lempeästi rakenteita ravistellen.

#OikeusKuulua #SaanKuulua  #SaatKuulua

Eija Tommo

Koulukuraattorit ry – Skolkuratorer rf hallituksen jäsen

Erikoissosiaalityöntekijä YTM, rakenteellinen sosiaalityö