Kannanotto 15.8.2025

Voimassa olevan 1.3.2016 ammattihenkilölain (817/2015) myötä sosiaalityöntekijä, sosio-
nomi, kuntoutuksen ohjaaja ja geronomi ovat laillistettuja sosiaalihuollon ammattihenkilöitä.
Laillistetut ammattihenkilöt merkitään hakemuksesta Valviran ylläpitämään sosiaalihuollon
ammattihenkilöiden keskusrekisteriin. Sosiaalihuollon ammattihenkilöt ovat ohjauksen ja val-
vonnan piirissä samaan tapaan kuin terveydenhuollossa. Laissa on määritelty työntekijän ja
työnantajan velvollisuudet sekä virheellisen toiminnan seuraamukset. Lain tavoitteena on li-
säksi edistää sosiaalihuollon ammattihenkilöiden tarkoituksenmukaista työnjakoa.


Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki kaipaa muutoksia, sillä lain tavoite nykyisellään ei edistä
tarkoituksenmukaista työnjakoa sosiaalihuollon kentällä. Tällä kannanotolla teemme näky-
väksi tarpeen uudistaa lakia siten, että laissa huomioidaan myös ylemmän ammattikor-
keakoulututkinnon suorittaneet asiantuntijat ja näin edistetään samalla sosiaalihuollon
tarkoituksenmukaista työnjakoa.


Suomessa yleisenä ongelmana näyttäytyy ymmärtämättömyys korkeakoulutuksen duaalimal-
lia kohtaan, erityisen korostuneesti sosiaalialan kohdalla. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot
tuottavat tutkintojen viitekehyksessä vaativuudeltaan samantasoisia tutkintoja, tuottaen eri
tavoin painottuvaa osaamista ja niissä on erilainen koulutusrakenne. Suomessa tutkinnot, op-
pimäärät ja muut laajat osaamiskokonaisuudet on sijoitettu kahdeksalle eri vaativuustasolle
niiden edellyttämän osaamisen perusteella. Kunkin tason tuottama osaaminen on määritelty
valtioneuvoston asetuksessa, ja kuvaukset vastaavat eurooppalaisen tutkintojen viitekehyk-
sen (EQF) mukaisia tasoja (Opetushallitus).


Tällä hetkellä sosiaalialan ammattihenkilölaki ja työelämä tunnistavat sosionomin (AMK)
osaamisen (vaativuustaso 6), mutta eivät vielä tunnista sosionomin (ylempi AMK) -tutkin-
non tuomaa syvempää osaamista (vaativuustaso 7, maisteritaso). Ylemmän ammattikor-
keakoulututkinnon suorittaneet sosionomit (ylempi AMK) eivät tule Suomessa huomioi-
duksi sosiaalialan tehtävänkuvissa juuri mitenkään, sillä nykyinen ammattihenkilölain-
säädäntömme ei tunnusta sosiaalialan ylempää ammattikorkeakoulututkintoa
. Sosiaa-
lialan työtehtäviin rekrytoidaan pääosin joko sosiaalityöntekijöitä (taso 7) tai sosionomeja
(AMK) (taso 6). Tehtävänkuvissa ei nykyisellään huomioida ollenkaan, että sosiaalialalle val-
mistuu maisteritason osaajia korkeakoulutuksen duaalimallin mukaisesti myös ammattikor-
keakoulusta. Sosionomitutkinnon (ylempi AMK) tuoma osaaminen on tutkintojen viitekehyk-
sessä vaativuudeltaan samaa tasoa kuin yliopistosta valmistuneella sosiaalityön maisterilla.
Sosionomitutkinto (ylempi AMK) on ollut olemassa jo yli 20 vuoden ajan; nyt viimeistään ylem-
mät AMK-tutkinnot tulee huomioida myös lainsäädännössä.


Ennen hyvinvointialueuudistusta, eri puolilla Suomea, useissa eri kunnissa oli kehitetty muun
muassa erityissosiaaliohjaajan/erikoissosionomien tehtävänkuvia ylemmän ammattikorkea-
koulututkinnon suorittaneille ammattihenkilöille. Tehtävänkuvat vastasivat asiantuntijata-
soista osaamista ja edistivät sosiaalihuollon tehtävänjakoa. Kentällä eri sosiaalialan tehtä-
vissä työskennelleet sosionomit (ylempi AMK) olivat hyvinvointialueuudistuksen tullessa hyvin
toiveikkaita siitä, että heidän osaamistaan vastaavat tehtävänkuvat tulisivat lisääntymään
ympäri Suomea viimeistään uudistuksen myötä. Toisin kuitenkin kävi. Kuntakohtaisina ja ei-
lakisääteisinä tehtävinä ne eivät kuitenkaan velvoittaneet työnantajaa, kun siirryttiin hyvin-
vointialueille. Siirtymän myötä ja säästöpaineissa, jo kehitetyt erityissosiaaliohjaajien/erityis-
sosionomien tehtävänkuvat poistettiin ja työtehtävät jaettiin valitettavasti takaisin jo ennes-
tään kuormittuneille sosiaalityöntekijöille. Samalla jätettiin hyödyntämättä sosionomien
(ylempi AMK) osaaminen, ja tehtäväjaon kehittäminen pysähtyi. Tällä on suuri vaikutus am-
mattihenkilöiden sosiaalialalle rekrytoimisessa ja sitoutumisessa, mutta erityisesti se on
myös olemassa olevien resurssien hyödyntämättä jättämistä.


Valviran ylläpitämään ammattihenkilöiden keskusrekisteriin liittyvä pulmallisuus


Valviran ylläpitämä sosiaalihuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteri on ylemmän korkea-
koulututkinnon suorittaneiden sosionomien suhteen ongelmallinen. Rekisteriin merkitään so-
sionomit koulutuksen tasosta riippumatta yleisesti merkinnällä ”sosionomi”. Sosionomitut-
kinnon (ylempi AMK) suorittaneet ammattihenkilöt ovat erittäin pettyneitä nykyiseen kirjaus-
käytäntöön. Tällä hetkellä ylemmän AMK-tutkinnon koulutustasoa ei kirjata rekisteriin, vaikka
ammattihenkilö olisi ilmoittanut rekisteriin suorittaneensa AMK-tutkinnon lisäksi ylemmän
ammattikorkeakoulututkinnon.


Valvira on tehnyt muistion (V/8233/2023) sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä kos-
kevan lainsäädännön uudistustarpeista. Keskusrekisterin nykyistä merkintää perustellaan
muistiossa sillä, että sosionomin ammattiin valmistaa AMK-tutkinto, joten rekisterissä ei ole
merkintää ylemmästä AMK-tutkinnosta. Tämä on näin, vaikka henkilö olisi ylemmän tutkin-
tonsa Valviralle ilmoittanut, ja maksun maksanut. Valviran ehdotus muistiossa on, ettei lisä-
koulutuksia enää merkitä rekisteriin ollenkaan.


Nykyisten kirjauskäytänteiden mukaan ylempi AMK-tutkinto nähdään Valvirassa vain li-
säkoulutuksena, vaikka tosiasiallisesti kysymyksessä on ylempi korkeakoulututkinto ja
tutkintojen viitekehyksessä se nostaa sosionomin (AMK) osaamisen vaativuustasoa ta-
solta 6 tasolle 7.
Sosionomi (ylempi AMK) -tutkinto antaa muun muassa saman jatko-
opintokelpoisuuden kuin yliopiston maisterin tutkinto. Yliopistosta valmistuneiden sosiaali-
työntekijöiden kohdalla esimerkiksi erikoissosiaalityöntekijän koulutus puolestaan on lisäkou-
lutusta, joka ei nosta henkilön koulutustasoa, vaan erikoissosiaalityöntekijän osaaminen lu-
keutuu edelleen tasolle 7. Myös sosionomeille (ylempi AMK) järjestetään erilaisia täydennys-
ja erikoistumiskoulutuksia esimerkiksi kriisityöstä, lastensuojelusta ja sosiaalityön menetel-
mistä.


Valviran kanta lisäksi on, ettei sosionomi (ylempi AMK) -tutkinto saisi omaa nimikesuojausta
ja ammatinharjoittamisoikeutta, koska sosionomin (ylempi AMK) pohjakoulutus voi olla myös
joku muu kuin sosionomi (AMK).


Muutosesityksemme sosiaalialan ammattihenkilölakiin


Kun sosiaalihuollon ammattihenkilölaki on nyt avattu tarkasteluun, tämä koko sosiaalihuoltoa
koskeva iso epäkohta on syytä huomioida lainvalmistelussa. Ammattihenkilölakiin tulee
tehdä alla esittämämme muutokset, jotta sosiaalihuollon ammattihenkilölain tavoite, sosiaa-
lihuollon ammattihenkilöiden tarkoituksenmukaisen työnjaon edistäminen, toteutuu tulevai-
suudessa.


Esitämme, että

  • sosionomi (ylempi AMK) -tutkinto tehdään näkyväksi tutkintona valmisteilla olevassa
    sosiaalialan ammattihenkilölaissa
  • sosiaalialan sosionomille (ylempi AMK) myönnetään ammattihenkilölakiin oma nimi-
    kesuojaus ja ammatinharjoittamisoikeus; se takaa osaamisen täysimittaisen hyödyn-
    tämisen sekä edistää työnjaon kehittämistä sosiaalialan kentällä
  • ammatinharjoittamisoikeus myönnetään vain sellaiselle sosionomi (ylempi AMK) tut-
    kinnon suorittaneelle henkilölle, jolla on pohjakoulutuksena sosionomi (AMK) -tut-
    kinto. Edellä mainittu ehto kirjataan sosiaalialan ammattihenkilölakiin. Näin voidaan
    varmistua siitä, että henkilöllä on sosiaalialan opintoja suoritettuna vähintään 300
    opintopistettä eikä pohjakoulutus ole toiselta alalta (Valviran laatimassa muistiossa
    esille noussut huoli). Alemman ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut
    sosionomi voisi olla esimerkiksi nimikkeellä laillistettu erikoissosionomi, johon päte-
    vöityy vain sosiaalialan alemman ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon yhdistel-
    mällä: sosionomi (AMK) ja sosionomi (ylempi AMK).

Selkeyden vuoksi muutostarpeet alla kootusti:

  1. Ammatinharjoittamisoikeus ja nimikesuoja myönnetään sosionomi (ylempi AMK) -tut-
    kinnon suorittaneelle, edellyttäen että henkilöllä on pohjakoulutuksena sosionomi
    (AMK) -tutkinto. Tällä tutkintoyhdistelmällä henkilöllä on oikeus käyttää ammattinimi-
    kettä laillistettu erikoissosionomi.
  2. Valviran ylläpitämästä keskusrekisteri Suosikista voi käydä tarkistamassa ammattihen-
    kilön koulutustason todenmukaisesti.

Vastaamme mielellämme lisäkysymyksiin kannanottoon liittyen.
Yhteyshenkilöt:
Anna Jussila, Sosiaalialan sosionomit ja ohjaajat ry (SOLA ry)
040 0832999, anna.k.jussila(a)gmail.com
Merja Paulasaari, Sosiaalialan sosionomit ja ohjaajat ry (SOLA ry)
044 3315744, merja.paulasaari(a)gmail.com


Kannanoton allekirjoittajat
Sosiaalialan sosionomit ja ohjaajat ry (SOLA ry)
Rikosseuraamusalan Talentia ry
Sosiaalipedagogit Talentia ry
Päihdetyön Talentia ry
Talentia Keski-Suomi ry
Talentia Pohjanmaa ry
Talentia Pirkanmaa ry
Talentia Uusimaa ry
Talentia Helsinki ry