ERIARVOISTUVA LAPSUUS SOSIAALITYÖN HAASTEENA

ERIARVOISTUVA LAPSUUS SOSIAALITYÖN HAASTEENA

Sosiaalitoimen Sosiaalityöntekijät ry ja Talentia Etelä-Savon seminaarissa pureuduttiin lapsiperheköyhyyden  ja lasten eriarvoistumisen seurauksiin sekä siihen, miten sosiaalityön palvelut vastaavat lasten ja perheiden tarpeisiin. Edinburghissa opintomatkalla syksyllä 2017  kuulimme köyhyydessä elävien lasten määräksi 25% lapsista, kun meillä määrän arvioidaan olevan n. 10 %. Julkisten palvelujen piirissä siellä kuitenkin oli paljon vähemmän lapsia kuin meillä. Toki palvelut on organisoitu toisin – mm. hyväntekeväisyydellä ja järjestöillä on siellä oma roolinsa.  Voit lukea lisää  Outi Viitaharjun ”matkakertomuksesta” kotisivuiltamme.

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila lähetti videotervehdyksensä, missä hän ilmaisi vakavan huolensa eriarvoistuvan lapsuuden seurauksista. Köyhyydessä on kyse  perheen toimintakyvystä, mutta myös siitä,  rakennammeko kaikkien kansakuntaa vai harvojen yhteiskuntaa. Sosiaalityön tuki perheille on tärkeää. Siksi on tärkeää uudistuvissa rakenteissa huolehtia myös  siitä, että sosiaalityö on lähellä perheitä ja tarjoaa apuaan heidän arkeensa. Katso video https://youtu.be/Ikm-4UwhPoI

Jyväskylän yliopiston tutkija Suvi Krok tutkii yksinhuoltajaäitien kokemuksia erityisesti Kelan  ja lapsiperhepalveluiden asiakkaina  osana  ”Haavoittuvissa elämäntilanteissa olevat naiset palvelujärjestelmän muutoksessa” -nimistä tutkimushanketta. Tutkimuksen lähtökohtana on naisten kokemus ja paikkaan sidottu jokapäiväinen arki sekä arkielämää määrittävät rakenteet.

Hän  hahmotteli mm. huolenpidon ja hoivan (care) ja perheen elannon hankkimisen (breadwinner) kysymyksiä.  Toimeentulotuen siirtyminen Kelalle on muuttanut etuuden hakemista ja Kela-asiointi koettiin hankalaksi ja byrokraattiseksi. Sen sijaan lasten hoitoon ja kasvatukseen, omiin voimavaroihin ja tuen tarpeisiin ja kriisitilanteisiin liittyen lastensuojelu sai kiitosta.  Äidit kokivat saavansa tarpeellista tukea ja heitä kuunneltiin ja ymmärrettiin. Kriisitilanteissa toki koettiin, että pitää tietää ja osata hakea apua, nimetä asioita jne – ja juuri silloin tarvitsisi ihmistä, joka tuo tuen ja avun. Mediajulkisuudessa lastensuojelu tulee esiin usein negatiivisessa valossa – tässä tutkimuksessa  esiin tulee positiivinen kuva!

Etelä-Savon Lape-hanketta esittelivät Katja Saukkonen ja Olli Humalamäki. Lape-hankkeessa on kyse  lasten ja nuorten palvelukokonaisuuden rakentamisesta  ja palveluiden integroimisesta  paikallisen ja maakunnallisen monitoimijamallin mukaisesti.  Siinä kehitetään matalan kynnyksen, erityistason ja vaativan tason palveluita ja asiakasohjautumista niihin.  Perheiden näkökulmasta on keskeistä, toteutuuko aito kohtaaminen ja sekä varhaisen että erityisen tuen kokonaisvaltaisuus. Matalan kynnyksen toiminta tarkoittaa kohtaamispaikkoja, avointa toimintaa ja kohtaamista, tukea ja palveluverkostoa. Sosiaalityö on mukana esimerkiksi perheneuvoverkostossa, monitoimijaisessa arvioinnissa ja LASTA-toimintamallissa. Neuvolapilotti on yksi kokeilu monitoimijaisessa arvioinnissa.

Systeemistä lastensuojelua E-Savossa esittelivät Heini Leskinen, Marika Huupponen ja Miia Koponen.  Systeemistä lastensuojelua ollaan ottamassa käyttöön mm. Mikkelissä, Savonlinnassa ja Juvalla. Systeeminen lastensuojelu määriteltiin  toimintakulttuuriksi, jossa korostetaan kokonaisvaltaisuutta, asiakaslähtöisyyttä, suhdeperustaisuutta ja systeemistä ajattelua: perhe ja monialainen auttaminen muodostavat yhteisen systeemin. Työskentely organisoidaan uudenlaisen  tiimimallin mukaan. Varhaisella puuttumisella yritetään estää siirtymä lastensuojelun asiakkuuteen. Puhuttiin juurisyiden selvittämisestä: miksi lapset oireilevat, miksi perhe voi huonosti? Heräsi kysymys, missä määrin sosiaalityöntekijän rooli eroaa prosessinjohtamisvastuisessa ja systeemisessä sosiaalityössä?

Tutustu seminaarissa käytettyyn materiaaliin:

Sosiaalitoimen sosiaalityöntekijät ry:n puheenjohtaja Pirjo Paananen: ERIARVOISTUVA LAPSUUS SOSIAALITYÖN HAASTEENA

Esitys Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän perhekeskustoiminnasta: Essote perhekeskus

Esitys systeemisestä lastensuojelusta: Talentia 24.8 Systeeminen lastensuojelu