Päihdekuntoutus osana rangaistusaikaa

Keittiöstä kuuluu kepeää puheensorinaa ja astioiden kolinaa. On perjantai, yhteisöaamupalan aika Kalliolan Setlementti ry:n Vahvasti tukien –kuntoutuksessa. Ryhmäläiset ja kaksi yhteisövalmentajakollegaani kattavat pöytää, keittävät kananmunia ja puuroa ja etsivät suolapurkkia toistensa yli huudellen.

Kysyin ryhmältä juuri tällaisen aamupalan jälkiähkyssä, mistä kirjoittaisin blogitekstin rikosseuraamusalan ammattilaisille. ”Kirjoita päihdekuntoutuksesta”, kuului ytimekäs vastaus. Olin itse ajatellut kirjoittaa valvotun koevapauden kiistattomista hyödyistä sekä yhteiskunnan, vankilan kuin vangin itsensä kannalta, mutta eivätpä nämä asiat ainakaan tässä omassa työssäni ole mitenkään ristiriidassa.

Teemu Rantanen, Minna Lindqvist, Janika Lindström, Pertti Vuorinen ja Antti Weckroth julkaisivat vuonna 2016 tutkimuksen valvotun koevapauden ja päihdekuntoutuksen yhdistämisestä liittyen Valvottu koevapaus päihdehoidossa –hankkeeseen. Tutkimustulokset vahvistavat hyvin sen, mitä omassa työssäni rikostaustaisten avokuntoutuksessa sekä aiemmin yhdyskuntaseuraamustoimistossa ja suljetussa vankilassa olen havainnut.

Valvottu koevapaus vetää päihdepalveluihin myös sellaisia asiakkaita, jotka eivät muuten siihen hakeutuisi. Ensisijaisena motivaation lähteenä tämäntyyppisissä tilanteissa voi olla pääsy koevapauteen ja muutosmotivaatio voikin silloin kehittyä kuntoutusprosessin kuluessa, kun asioiden pohdinta päihteettömästi mahdollistuu. Omien havaintojeni mukaan myös sillä on merkitystä, että asiakas pääsee pohtimaan elämäänsä, päihteidenkäyttöään ja tulevaisuuttaan vankilan ulkopuolisen tahon kanssa.

Mikä asteittaisessa vapautumisessa ja siihen yhdistetyssä päihdekuntoutuksessa sitten oikein vaikuttaa? Tutkimuksen aineistossa oli nähtävissä erityisesti intensiivisen ja ryhmämuotoisen päihdekuntoutuksen hyödyllisyys avo- ja laitoskuntoutuksessa. Yksi vaikuttavimmista tekijöistä on vertaistuki, jossa yhteisöllisyys sekä kannustaa muutokseen että haastaa vanhoja ajattelu- ja toimintamalleja. Vahvasti tukien –kuntoutuksessa panostamme myös viikkosuunnitteluun, arjen rakenteiden luomiseen. Markkinoimme asiakkaille ns. puuduttavaa arkea – rutiineja, suunnittelua ja hallittuja kohokohtia. Valvotussa koevapaudessa viikko-ohjelmaan luodaan raamit jo lain puitteissa ja vankilan toimesta, ja kuntoutus on luonnollinen osa kokonaisuutta omine rutiineineen ja menoineen. Viikko-ohjelma tuo arkeen säännönmukaisuutta ja rytmiä, joka monille mahdollistaa myös tavallisen arjen, ihmissuhteiden ja perhe-elämän uudelleen rakentamista sekä parhaassa tapauksessa myös työelämään palaamista. Vankilan ulkoinen kontrolli ja valvonta koevapauden aikana tukevat myös osaltaan kuntoutusta ja edistävät sitoutumista.

Vahvuusperusteinen lähestymistapa ja yhdessä tekeminen ovat kuntoutuksen kulmakiviä. Mahdollisuuden saaminen asteittaiseen vapautumiseen on valitettavasti edelleen monissa vankiloissa vain harvojen etuoikeus, vaikka tutkimuksetkin osoittavat, että suljetusta vankilasta vapautuminen kasvattaa uusintarikollisuuden riskiä. Koska kaikille ei syystä tai toisesta tarjoudu mahdollisuutta avolaitossijoitukseen, koevapauden merkitys yhteiskuntaan palaamisen mahdollistajana korostuu.

Hälinä siirtyy keittiöstä työpöytäni vieressä sijaitsevan ruokapöydän ääreen. Keskustelu rönsyilee päivän polttavien kysymysten, vankilan arjen ja ensi viikon suunnitelmien ympärillä. ”Merja, tule syömään siitä”, huikkaa pöydän päähän lautasensa kanssa istahtava ryhmäläinen. Kello on kymmenen, aika keskittyä olennaiseen.

 

 

Merja Alakruuvi
Rikosseuraamusala Talentia ry:n hallituksen jäsen ja yhteisövalmentaja Vahvasti tukien -kuntoutuksessa

Lisätietoja Vahvasti tukien –kuntoutuksesta verkkosivuiltamme ja Facebook Vahvasti tukien -kuntoutus

Lähde:
Rantanen, T., Lindqvist, M., Lindström, J., Vuorinen, P ja Weckroth, A. 2016.  Yhteistyötä, valvontaa ja kokonaisvaltaista kuntoutusta. Tutkimus valvotun koevapauden ja päihdekuntoutuksen yhdistämisestä. Rikosseuraamuslaitoksen julkaisuja 3/2016